Tilaa uutiskirje

Anneli Jäätteenmäki: ”Muovituotteiden rajoitukset ovat perusteltuja”

Kysyimme EU-parlamentaarikko Anneli Jäätteenmäeltä kommentteja europarlamentin muoveja koskevasta EU-lainsäädännön etenemisestä. Jäätteenmäki on europarlamentin ympäristövaliokunnan jäsen, joten hänellä on vaikutusvaltaa ehdotusten valmisteluvaiheessa jo ennen kuin parlamentti päättää kannastaan. 
Jäätteenmäki on valiokunnan ja parlamentin rivijäsenyyden lisäksi muovistrategian varjoraportoija keskustaliberaalien ALDE-ryhmässä. Varjoraportoija pitää silmällä varsinaista raportoijaa ja muodostaa oman ryhmänsä kantaa erilaisiin ehdotuksiin, joista valiokunta lopulta äänestämällä muodostaa lopullisen kantansa. Anneli Jäätteenmäki on ollut europarlamentin jäsen vuodesta 2004 ja toimii Alde-ryhmän eli Euroopan liberaalien ja demokraattien liiton varapuheenjohtajana.
 
Miksi muovistrategia (ja kertakäyttöisten muovien paketti) tarvitaan?
Komission arvioiden mukaan 10 miljoonaa tonnia muovia päätyy meriin joka vuosi. Muovien osalta materiaalikierto ei tällä hetkellä toimi oikein.
25 miljoonasta Euroopassa vuosittain syntyvästä muovijätetonnista vain 30 prosenttia kerätään kierrätykseen. Kukaan ei myöskään tarkkaan tiedä, mitä tapahtuu kaikelle Euroopasta pois vietävälle muovijätteelle. Haaskaamme toisin sanoen resursseja ja pilaamme ympäristöä. Nyt esitetty muovisäätely pyrkii parantamaan tilannetta.
 
Koska muovit ovat teknisesti erittäin suorituskykyisiä, onko niiden käyttöä järkevää lähteä rajoittamaan – vai kannattaisiko keskittyä jätehuollon kehittämiseen?
Jätehierarkian mukaisesti jätteen syntyä tulee ehkäistä. Itse painotan huolellista elinkaarianalyysiä. Moni muovituote pärjää siinä tarkastelussa erinomaisesti. Jätehuollon kehittäminen on yksi hyvin merkittävä osa resurssiviisasta materiaalikiertoa. Mielestäni esitetyt kertakäyttöisten muovituotteiden rajoitukset ovat perusteltuja. Esimerkiksi kahvikuppiin laitettava muovinen sekoitustikku ei ole tuote, jota ilman emme voi elää. Sille löytyy parempia vastineita, mikäli sekoitustikkujen käyttöä halutaan jatkaa.

 

Onko muovien sääntelyn kehittämisessä vaara joutua ojasta allikkoon eli markkinat vääristyvät ja voittajiksi selviytyvät tuotteet ovatkin elinkaarivaikutusten osalta huonompia kuin muovit?
Huoli on perusteltu. Muovisääntelyn – kuten kaiken sääntelyn – tulee perustua hyvään etukäteisvalmisteluun ja vaikutusten arviointiin. Täytyy myös säilyttää mahdollisuus tarkastella lainsäädäntöä joustavasti uudelleen, mikäli markkinavää­ristymiä havaitaan.

 

Muovipakkausten volyymista suurin osa päätyy kuluttajien roskiksiin – miten ne saadaan järkevästi kiertotalouden piiriin?
Ihmisten käyttäytymisen muuttaminen voi olla vaikeaa ja hidasta, mutta olemme kuitenkin viisaita. Asennekasvatus kyllä puree ja tilanne parantuu vähitellen, kun ihmiset tulevat tietoisemmiksi kierrätyksen hyödyllisyydestä.

 

Suomessa muovisten – ja myös muista materiaaleista valmistettujen – pakkausten keräämistä ja kierrätystä on tehty vasta vuodesta 2016 lähtien. Pitäisikö tuottajille antaa enemmän aikaa asioiden järjestämiseen ja ryhtyä sääntelyyn, jos asioita ei saada kuntoon?
Suomessa on pitkä ja hieno perinne kierrättämisestä. Palautuspakkauksiemme palautusasteet ovat hyvin korkeita ja kierto toimii hyvin. Uskon, että mahdollinen velvoittava sääntelykin saadaan Suomessa toimeenpantua tarvittaessa ripeästi.  Valmisteluvaiheessa on pidettävä huoli, että Suomen erityispiirteet, kuten harva asutus ja pitkät etäisyydet tulevat huomioitua elinkaariajattelun mukaisesti. Kerääminen ja kierrätys on hoidettava kustannustehokkaasti.

 

Miten muovien sääntely tulee vaikuttamaan Suomeen, suomalaisiin yrityksiin ja kuluttajiin?
Tietoisuus muovituotteiden vaikutuksista ympäristöön lisääntyy ja muovien kierto materiaalisyklissä paranee. Suomi ja suomalaiset ovat hoitaneet asiat hyvin jo tähänkin saakka. Korkealaatuisilla ja hyvin suunnitelluilla muovituotteilla on hyvät menestymisen mahdollisuudet myös tulevaisuudessa.Kertakäyttömuovien räjähdysmäinen kasvu näkyy valitettavasti meilläkin ympäristön roskaantumisena ja silmälle näkymättömänä mikromuovina. Haaste on kaikkien yhteinen, eikä vastuuta voi sälyttää millekään yhdelle osapuolelle. Meidän pitää löytää tasapainoinen ratkaisu, jossa kukin hoitaa oman osansa entistä paremmin.

 

Uskotko, että EUn jäsenmaista löytyy riittävästi tahtoa ja näkemystä muovien käytön merkittäviin rajoituksiin ja jos niin millä aikavälillä?
Uskoisin, että yhteinen näkemys löytyy ainakin siitä, että muovihaasteeseen pitää vastata monipuolisesti. Aikataulusta on tässä vaiheessa hankala sanoa mitään tarkkaa, koska esitysten voimaantulo riippuu aina neuvottelujen lopputuloksesta ja jäsenmaiden ripeydestä toimeenpanna säätelyä. Muovit ovat olleet näkyvästi esillä monessa jäsenmaassa. Poliittinen paine sääntelylle on mittavaa. Kertakäyttömuovin taustakuulemisessa 95 prosenttia vastaajista katsoi, että muoveihin liittyvät toimet ovat tarpeellisia ja kiireellisiä. Rajoitukset tulevat olemaan vain osa sääntelyä. Kuten aiemmin viittasin, komission valitsema lähestymistapa on laaja ja työkaluihin kuuluu myös vapaaehtoisia toimia, kuluttajavalistusta ja parempia merkintöjä. Eniten kyse on asenteista. Jos muovihaasteeseen halutaan vastata, keinot kyllä löytyvät.

 

Muoveista on keskusteltu viime aikoina paljon. Mikä on arviosi siitä, tuleeko muovistrategia olemaan seuraavissa eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa iso teema Suomessa ja muualla Euroopassa?
Muovistrategia ja muovit voivat olla esillä jossain muodossa. Suomi valmistelee tällä hetkellä kansallista muovitiekarttaa, jonka on tarkoitus valmistua syksyllä. Vaaliteemat voivat nykymaailmassa syntyä nopeastikin, joten muovin päätyminen keskusteluihin jää nähtäväksi. Komissio toi kertakäyttömuoviesityksensä julki huonosti. Ihmisille tuli kuva, että esimerkiksi pillit kielletään kokonaan, vaikka kieltolistalle joutuisivat kertakäyttöiset muovipillit. Viestinnällä on erittäin suuri merkitys asioiden onnistumiselle.

 

Kun maailmassa tuotetusta raakaöljystä 96 % poltetaan polttomoottoreissa energian tuottamiseksi ja 4 % – kaikki sivuvirtaa – käytetään muovien tuotantoon, niin eikö kysymys lopulta ole energiantuotannon kestävyydestä globaalissa mittakaavassa?
Kyllä, muovit ovat vain pieni osa fossiilisten raaka-aineiden käyttöä. Energiantuotannon kestävyys on yksi hyvin merkittävä osa resurssienkäyttöämme. Muovituotteiden ympäristövaikutukset ovat erillinen asiakokonaisuus. Molemmat kokonaisuudet on hallittava, kun ympäristöhaasteisiin halutaan vastata.

 

Mikä on henkilökohtainen suhteesi pakkauksiin? Miten itse lajittelet pakkaukset käytön jälkeen?
Kierrätän pakkaukset ja vältän ylipakattuja tuotteita. En osta turhaan. Näen pakkaukset erittäin merkittävänä osana ketjua, jossa tuotteet saatetaan kuluttajille tehokkaasti, taloudellisesti ja mahdollisimman ympäristöystävällisesti. Hyvä pakkaus pienentää hävikkiä ja säästää raaka-aineita.

 Juttu julkaistu Pakkaus-lehdessä 4/18

No Comments Yet.

Kommentoi julkaisua