Tilaa uutiskirje

Arla: Yritysyhteistyön hedelmät purkeissa

Yritysyhteistyön hedelmät purkeissa

Arla on päättänyt parantaa maailmaa pakkaus kerrallaan. Yrityksen Suomessa myytävät kartonkiset harjakattopakkaukset ovat jatkossa kokonaan peräisin puusta, myös niiden polyeteenipinnoite. Lisäksi yrityksen äskettäin lanseeratuissa Luonto+ -sarjan jogurttipikareissa on vähennetty muovin osuutta. Nyt suurin osa pakkauksen raaka-aineesta on kartonkia, joten pakkaus lajitellaan kartonkikeräykseen. Pikarit on muotoiltu tuoteryhmän totutusta muotokielestä poiketen kulmikkaiksi. Tavoitteena on erottua kaupan kylmähyllyssä.

Arlan helmikuussa lanseerattu nestepakkauskartongin polyetyleenipinnoite on peräisin puusta, joten nyt koko pakkaus on uusiutuvista raaka-aineista valmistettu. Uudistuksen myötä yli 40 miljoonaa Arlan pakkausta muuttuu vuoden 2019 aikana ympäristön kannalta entistä paremmiksi, kuluttajien toiveiden mukaisesti. Arla siirtyy käyttämään kyseistä nestepakkausta Suomessa maitojen, jogurttien ja ruoanvalmistustuotteiden harjakattoisissa pakkauksissa.

Pienempi hiilijalanjälki
Mäntyöljypohjainen raaka-aine on suomalainen innovaatio, jonka kehittämiseen on osallistunut yritysten ketju. Biopohjaisen muovin raaka-aineessa hyödynnetään UPM:n Lappeenrannan biojalostamolla sellun valmistusprosessin sivuvirtana syntyvää mäntyöljyä. Pakkaukset valmistaa Elopak, ja yhteistyössä on mukana myös kemian yhtiö Dow. Puupohjaisen biomuovin hyödyntäminen Arlan harjakattopakkauksissa vähentää fossiilisen muovin tarvetta 180 000 kilolla vuodessa ja pienentää pakkauksen hiilijalanjälkeä noin viidenneksellä.

Ympäristöystävällisempien pakkausten tuominen ruokateollisuuteen ja kuluttajien saataville on ollut Arlan, Elopakin ja UPM:n yhteinen tavoite. Arla ja Elopak ovat tehneet yhteistyötä jo vuodesta 2014 ja nyt pakkauskehitystä haluttiin viedä vielä askeleen verran eteenpäin.
– Perinteisessä maitotölkissä kartonkia on yleensä noin 85 %. Halusimme tarjota sataprosenttisesti metsästä tulevan pakkauksen, jossa myös muovi on puupohjaista, Elopakin toimitusjohtaja Juha Oksanen sanoo.

Muovin osuus pakkauksessa säilyy suunnilleen samana, vaikka sen raaka-aine vaihtuukin uusiutuvaan materiaaliin. Pakkauksen lanseeraustilaisuudessa kerrottiin, että fossiilisen muovin korvaaminen uusiutuvalla on perinteistä kalliimpaa.
– Tämä on investointi tulevaisuuteen. Kauppa määrittää kuluttajahinnan, mutta meidän hinnoissamme pakkaus ei näy. Uskomme, että entistä valveutuneempi kuluttaja on halukas valitsemaan paremman pakkauksen, Arlan markkinointijohtaja Antti Airaksinen sanoo.

Innovaatio puusta pöytään
UPM:n puupohjaista innovaatiota, UPM BioVerno -naftaa, voidaan nyt hyödyntää kartonkipakkausten muovissa. Sillä on Avainlippu-tunnus.
– Puupohjaista raaka-ainetta käyttämällä emme kilpaile raaka-aineista ruoantuotannon kanssa, sillä mäntyöljy on selluntuotannon tähde, sanoo UPM Biopolttoaineet -liiketoiminnan johtaja Sari Mannonen.
– Olemme pyrkineet tekemään entistä tiiviimpää yhteistyötä, enkä usko, että yksikään yritys pärjää pakkausten tuotekehityksessä enää itsekseen. Olemme keskustelleet aiemmin Elopakin kanssa, mutta nyt pakkausvalmistajan, raaka-ainetoimittajan ja pakkauksen käyttäjän yhteistyöketju avattiin ihan uudelle tasolle, Antti Airaksinen kertoo.
Kun pakkauksiin tehdään parannuksia, ei niistä myöskään kannata olla hiljaa. Arla käyttää harjakattopakkauksen yhden kokonaisen kyljen biopohjaisuudesta kertomiseen.
Kokonaan kasvipohjainen nestekartonkipakkaus ei ole uutta Suomessa. Valion kaikki yhden litran kokoiset harjakattopakkaukset on tehty kasvipohjaisista, uusiutuvista raaka-aineista jo parin vuoden ajan. Valion muovipinnoitteen raaka-aineena on sokeriruoko.

Arlan luomutuotteet pakataan valkaisemattomasta kartongista valmistettuun Elopakin pakkaukseen, kertovat Antti Airaksinen (vas.) ja Kai Tuomainen.

Jogurttipurkki kartonkikeräykseen
Nestepakkauskartonki ei ole ainoa viime aikojen pakkausuudistus Arlassa. Markkinoille on tuotu helmikuussa myös Luonto+ -sarjan uudenlaiset jogurttipikarit. Kerta-annosjogurttien kuitupohjaisessa pikarissa on muovinen ”luuranko”, mutta loput käytetystä materiaalista on kartonkia. Myös kansi on paperia, joten koko pakkauksen voi lajitella kartonkikeräykseen. Koska maitotuotteet säilytetään kylmässä, pikarin kansi ei ole tasainen vaan elää kosteuden mukaan eli saattaa aaltoilla hieman.

Tämä on investointi tulevaisuuteen. Kauppa määrittää kuluttajahinnan, mutta meidän hinnoissamme pakkaus ei näy.

Arlan markkinointijohtaja Antti Airaksinen

Kartonkinen jogurttipurkki on valmistettu suomalaisesta metsästä peräisin olevasta puukuidusta, ja sen materiaali on FSC-sertifioitu. Jogurttikipot toimittaa ruotsalainen Artaplast.
Pakkaus on ainutlaatuinen Suomen markkinoilla ja myös ensimmäisiä kaikissa maissa, joissa Arlalla on tuotantoa. Tähän materiaaliin on pakattu aiemmin vain yksi tuote, crème fraîche Ruotsissa. Kartonkisen jogurttipurkin ja kannen hiilijalanjälki on jopa 43 % pienempi verrattuna vanhaan pakkaukseen.
Kuluttajat ovat ottaneet uuden pakkauksen hyvin vastaan.
– Luonto+- jogurttien menekki on ollut huippuhyvä ja jopa ennusteitakin parempi, vaikka emme ole aloittaneet mainontaakaan vielä, kertoo Antti Airaksinen pakkauksen ensiaskelista.

Harjakattopakkaukset on valmistettu kokonaan uusiutuvista raaka-aineista.

Mango on uusi mansikka
Toki myös pakkauksen sisällön on maistuttava hyvältä. Jogurttien makuina ovat suomalaisten ikisuosikit mustikka ja vanilja.
– Näiden kestosuosikkimakujen rinnalle on viime vuosina noussut mango. Uskon, että mango on seuraava mansikka, Antti Airaksinen huomauttaa, mutta lisää, että suomalaisten kuluttajien makumieltymykset ovat yleensä aika konservatiivisia.
– Kun lanseerasimme Ihana-tuotteita, tarjosimme erilaisina makuvaihtoehtoina esimerkiksi mango-chili ja granaattiomena-kanelia. Näistä ei kuitenkaan tullut menestysmakuja.

Yksikään yritys ei pärjää pakkausten tuotekehityksessä enää itsekseen.

Arlan markkinointijohtaja Antti Airaksinen

Kuluttajan huoli siivittää kehitystä
Suomessa kuluttajat ovat heränneet ympäristötietoisuuteen. Samalla he luottavat, että yritykset tarjoavat heille yhä parempia arkisia pakkausvaihtoehtoja.
– Muovikeskustelu sai aivan uudet mittasuhteet Suomessa viime kesän jälkeen. Vaikka pakkaukset ovat vain osa toimintaamme, ne ovat tärkeä askel eteenpäin vastuullisuustyössä. Tärkeää on kuitenkin ajatella koko arvoketjua. Ruokahävikin minimointi pakkausten avulla on sekin tärkeää.
– Kartonkiseen jogurttitölkkiin saattaa jäädä jopa desilitran verran tuotetta sisälle. Arla Pehmoinen -jogurttiemme Sense-pakkaus on tässä mielessä toimivampi kuin perinteinen. Pakkauksen kyljessä on nuuttaus, joka helpottaa kartonkitölkin litistämistä ja tuotteen viimeisen tilkan saamista ulos pakkauksesta, Airaksinen neuvoo.
Nämä kaksi uutta pakkausinnovaatiota eivät suinkaan ole jäämässä Arlan ainoiksi askeliksi matkalla kohti kestävämpää kehitystä. Muitakin projekteja on käynnissä, mutta niistä Antti Airaksinen lupaa kertoa vasta myöhemmin.

Suomen Arla on konsernissa edelläkävijän maineessa.

Suomi edellä, muut perässä
– Meillä suomalaisilla on Arlassa edelläkävijän leima otsassa, josta olen iloinen, Antti Airaksinen kertoo.
Suomen Arlalta menee useita tuotteita vientiin: Arla Protein-rahkoja myydään 12 maassa, ja muun muassa Tesco on ottanut ne valikoimaansa.
– Myös Arla Ihana -jogurtit on lanseerattu Tanskassa ja Englannissa, samalla Ihana-nimellä.
Antti Airaksinen ei pelkää kehua kilpailijan tuotekehitysosaamista.
– Valio on innovaatiossaan todella hyvä, ja se innoittaa meidänkin tuotekehitystämme. Ilman tuotekehitystä emme pärjäisi. Muualla Euroopassa tullaan 2–3 vuotta meidän perässämme.
Esimerkiksi käy tuotteiden laktoosittomuus. Nämä tuotteet ovat vasta nyt tulossa tietoisuuteen Euroopan laajuisesti.
– Suomessahan laktoosittomia ja vähälaktoosisia on ollut tarjolla jo todella kauan. Meillä on innovatiivista osaamista ja kehitämme uutta. Uutuudet pitää sitten vain osata lobata maailmalle, Antti Airaksinen huomauttaa.
Sama pätee pakkauksiin. Ensin uudentyyppisiä juttuja voi kokeilla Suomen mittakaavassa, ja sitten viedä tuotteita maihin, jossa pakkausten kulutus on satoja miljoonia.
Jos vaikka Englannin markkinoilla siirryttäisiin puupohjaisiin pakkauksiin, olisi ympäristövaikutus tietysti eri mittaluokkaa, hän huomauttaa.

Artikkeli on julkaistu Pakkaus-lehden numerossa 2/2019

No Comments Yet.

Kommentoi julkaisua