Tilaa uutiskirje

Aspelinilla synnytään muovien maailmaan

Aspelinilla synnytään muovien maailmaan

Muovijalosteen osoite Hollolassa on mikäs muu kuin Muovitie. Katukyltti tosin on vähän turha – valmistuksen tuoksu tuntuu nenään jo ennen tekstin erottumista tienviitassa. Täällä selvästikin tehdään muovipakkauksia.

Muovijaloste on yksi Aspelin Groupin yhtiöistä, se siirtyi Aspelinin perheyhtiön omistukseen yritysjärjestelyn myötä vuonna 2017. Perheyrityksen historia on yritysostojen sävyttämä. Perheen yrittäjätaival alkoi kokemäkeläisen Sataplastin ostosta vuonna 1989, kun yrityksen ostivat nykyisen toimitusjohtajan Jarmo Aspelinin appivanhemmat Juha ja Lea Tiitola. 2000-luvun vaihteessa yhtiön omistus siirtyi Jarmo ja Tiina Aspelinille. Pirkkalassa toimiva tukkukauppa Hel-Pack puolestaan ostettiin Aspelinin omistukseen viitisen vuotta sitten.

Sataplast keskittyy kalvojen, erilaisten pussien, säkkien, huppujen sekä kääre- ja pakkauspapereiden valmistukseen. Hel Pack Oy puolestaan on erilaisiin pakkauksiin erikoistunut pakkaustukkuri ja maahantuoja. Vuonna 1949 perustettu Muovijaloste aloitti polyeteenipohjaisen muovikalvon valmistuksen ensimmäisenä Suomessa ja toiminta jatkuu nyt siis Aspelin Groupin sateenvarjon alla. Muovijaloste oli yritysjärjestelyjä tehtäessä vaikeuksissa taloudellisesti, ja vaati isojakin muutoksia. – Nyt yhtiöstä on saatu kannattava, kommentoi Jarmo Aspelin.

Aspelinilla menee muutenkin hyvin – pakkausten kysyntä on nyt koronakevään aikana kasvanut. Ainoa yksikkö, jossa koronavirus on aiheuttanut peruutuksia, on ollut Aspelin Groupin viimeisin yritysosto, tämän vuoden helmikuussa hankittu lappeenrantalainen Joutsen Paino.
– Sielläkin elintarvikepuolen eli paperilaminaattiratavalmistuksen ja etikettien kasvu on paikannut mainospainotuotteiden kysynnän laskua. Kyllä näistä yli mennään.

Tuoreinta yritysostoaan Jarmo Aspelin perustelee asiakaspalvelulla. – Pystymme yhden yrityksen alla tarjoamaan yhden Suomen laajimmista palveluvalikoimista. Materiaaleista ainoastaan lasi- ja metallipakkauksia ei muuten tarjota, mutta alumiinipakkaukset ovat valikoimissamme. Muovipakkaukset tuovat isoimman osan liikevaihdosta.

Krister Aspelin (vas.) on päässyt isänsä Jarmo Aspelinin (oik.) mukana tutustumaan muovituotantoon pienestä pitäen. Isä luotsaa Aspelin Groupia, poika tytäryhtiö Hel-Packia.

Perheyhtiössä seistään
tuotteiden takana

Yritykset tulevat jatkossakin toimimaan omilla nimillään alabrändeinä Aspelinille. Nykyinen toimitusjohtaja on tullut aikoinaan appivanhempien yritykseen töihin, mutta kolmas polvi, Krister Aspelin kertoo syntyneensä ”muovien maailmaan”. Kristerin tehtävänä on Hel-Packin vetäminen.

Viime vuonna lanseeratun Aspelin-brändin uusiminen on tehty Kristerin ohjauksessa. – Logomme Aspelin-fontti vastaa signeerausta. Sillä viestitään, että seisomme perheyhtiössä omien tuotteidemme takana ja teemme kaiken sydämellä, Krister Aspelin painottaa.

Kun muovista on kyse, ei voida sivuuttaa ympäristöasioita.
– Vuonna 2018 poliittisesti hyvin voimakkaasti levisi ajatus, että kaikki muovit olisi suurin piirtein kiellettävä, Jarmo Aspelin sanoo.

Tämä ajattelumalli pysyi sittemmin vallalla pitkään, mutta pikkuhiljaa muovi on päässyt pannasta, kun sen tuotteita, ja aivan erityisesti elintarvikkeita suojaavat ominaisuudet ovat alkaneet saada sanansijaa mediassa.
– Aika monessa kohteessa muovin korvaaminen ei ole mitenkään helppoa. Elintarvikealalla muovilla on parhaat säilyvyys- ja suojausominaisuudet. Toinen materiaali voi olla asiakkaan mielestä ekologisempi, vaikka todellisuudessa se ei sitä olekaan. Näistä asioista keskustellaan asiakkaiden kanssa hyvin rehellisesti, Jarmo Aspelin huomauttaa.

Pikkuhiljaa on alettu ymmärtää, että muoveilla on kierrätettynä käyttöarvo. Ympäristöarvot otetaan kuitenkin yrityksessä vakavasti, ja kestävä kehitys huomioidaan toiminnoissa joka vaiheessa.

Varsinaista tuotekehitysosastoa ei Aspelin Groupilla ole, ja tuotteita kehitetään myynnin ja tuotannon yhteistyönä. Ideat usein tulevat myynnin puolelta, josta heitetään tuotantoon villi ajatus. Yhdessä kehitetään soveltuvia uusia tuotteita.

Uusista materiaaleista pitää kuitenkin tulla sellaisia, jotka sopivat olemassa oleviin kierrätysjärjestelmiin. – Välillä tulee mieleen, kuinka järkeviä markkinoille tulevat uudet materiaalit ovat, vai ovatko ne pelkkää viherpesua. Uutta kehitettäessä tavoitteena on oltava, että kehitetty tuote on oikeasti parempi ekologisesti kuin nykyinen.

Nyt yrityksessä on esimerkiksi kehitetty paperin ja muovin tai kartongin ja muovin yhdistelmämateriaaleja pakkauksiin. Tällaisen tuotteen hiilijalanjälki on muovia pienempi.

Paperilaminaattituotteen otti ensimmäisenä suomalaisena kauppapuutarhana käyttöön Pousin Puutarha. Paperilaminaatissa muovia on vähemmän kuin puutarhan perinteisesti käyttämässä muovipakkauksessa ja se lajitellaan kartonkijätteeseen.

Pakkausmateriaalissa yhdistyvät paperin ja muovin parhaat puolet. Paperin lisäksi siinä on salaatin säilymisen turvaava ohut antifog-kalvo. Koska muovin osuus on pienempi kuin perinteisesti käytetyssä muovikalvossa, materiaali säästää luonnonvaroja ja pienentää hiilijalanjälkeä. Lisäksi se on helpompi käsitellä ja mattapintansa ansiosta silmälle miellyttävä.

Paperilaminaatin käyttöönotto on Pousin Puutarhan ja Aspelin Groupin kahden yksikön eli Joutsen Painon ja Muovijalosteen yhteinen tuotekehitysprojekti.

Innovointia, kierrätystä
ja ohentamista

Ympäristöasiat kiteytyvät kolmen asian ympärille: biopohjaisia ja -hajoavia tuotteita pitää saada lisää, kierrätystä on tehostettava. Vähentämistä taas pitää tehdä kehittämällä tuotteita niin, että niihin tarvittavien raaka-aineiden, muovin, määrää saadaan pienemmäksi.

Myös biomuoveja Aspelin Groupilla on tarjota asiakkailleen. Niitä tarjotaan yrityksen omalla A-Green-brändin alla.
– Oikeanlaisia biopohjaisia muovituotteita pitää saada lisää. Toisekseen myös kierrätystä pitää kehittää, kierrätysmuovin käyttö on energiatehokastakin. Pitkässä juoksussa kemiallinen kierrätys on tulevaisuutta, siitä saatava materiaali on neitseellisen raaka-aineen veroista materiaalia.
– Ihmiset ovat myös oppivaisia, ja oppivat olemaan heittämättä pois tarpeettomasti. Mitä enemmän muovien kierrätystä tehostetaan, syntyy imu. Materiaali ikään kuin puhdistaa itse itsensä.

Monille asioille löytyy materiaalitehokkuutta, ylipakkaamista pitää välttää ja tuotteita ohentaa ja optimoida. Pakkauspuolella vähentämistä on jo tehty. Nykyisiin muovipakkauksiin kuluu Jarmo Aspelinin mukaan huomattavasti vähemmän muovia kuin 1970-luvulla ja viimeisen 10 vuoden aikana on edelleen pystytty merkittävästi vähentämään pakkauksissa tarvittavan muovin määrää.

Parempia merkintöjä
kuluttajaa ohjaamaan

– Pakkauksista puhutaan nyt paljon eli pakkaukset ovat siis trendikkäitä. Kuluttajien tietoisuus on kasvanut myös pakkausten hiilijalanjäljestä. Kun kiinnostus on herännyt, pitäisi kuluttajille myös tarjota tietoa. Helpoin tapa infota kuluttajia olisi tehdä se pakkausmerkinnöillä.

Aspelin onkin teettänyt opiskelijoilla työn merkkien uudistamiseksi.
– Kierrätysmerkintöjen muokkaaminen olisi tärkeää! Kierrätykseen liittyvää informaatiota tulisi yksinkertaistaa. Parasta olisi, että materiaalimerkintöjen numeroita ei olisi, ne vain sekoittavat kuluttajaa. Materiaalimerkki on kehitetty aikana, jolloin ajatuksena ehkä oli kerätä kaikki muovimateriaalit erikseen. Se olisi kuitenkin hyvin hankalaa.

Energiakäyttö
lähempänä syntypaikkaa?

Muoviyrityksessä pohditaan myös, miksi sellaisetkin muovipakkaukset, joita tällä hetkellä ei pystytä kierrättämään, kuljetetaan Riihimäelle koko Suomen alueelta. – Pitäisikö ne erotella ja ohjata polttoon jossakin aiemmassa vaiheessa?
– Kierrätys on kuitenkin huimasti kehittynyt, huomauttaa Krister Aspelin. – Kerättyjen muovien määrät ovat huimasti nousseet vuodesta 2016, jolloin kuluttajakeräys alkoi. Ja 10 vuoden takainen tilanne, kun muoveista suurin osa meni kaatopaikoille, tuntuu ihan hullulta ajatukselta tänä päivänä.

Vaikka kierrätetyn muovin käyttökohteita on jo kehitetty, tarvitaan kohteita ja innovaatioita lisää. Asenteet ovat Aspelinien mielestä isossa roolissa ja ainakin elintarvikepuolella kierrätetyn PETin maineeseen on ollut iso muutos.
– Muutama vuosi sitten, kun kierrätettyä PET-muovia alettiin käyttää elintarvikepakkauksissa, yritykset eivät halunneet viestiä kierrätysmateriaalin käytöstä asiakkailleen. Nyt tilanne on muuttunut aivan toisenlaiseksi.

Muoveilla on tosi vahva lainsäädäntö, jollaista millään muulla pakkausmateriaalilla ei ole. Asetuksissa säädellään niistä tarkasti, joten niitä on turvallista käyttää.

Muovivastaisuus edelleen haaste
Iso haaste on, että vaikka asiakkaat tuntevat muovipakkaukset, materiaalit, vaatimukset ja materiaalin edut, kuluttajat ovat edelleenkin pääsääntöisesti muovivastaisia. – Muovipakkaus on kuitenkin vain 2–3 prosenttia elintarvikkeen hiilijalanjäljestä. Kun ne kuitenkin lisäävät myyntiaikaa, on ohuellakin kalvolla iso merkitys.

Koronatilanne lisää pakkaamisen tarvetta ainakin hetkellisesti. – Esimerkiksi mangot ja avocadot ovat tyypillisesti hedelmiä, joita puristellaan kaupassa. Yhtä avocadoa on kosketellut mieletön määrä ihmisiä ennen kuin se päätyy kauppakassiin, Krister Aspelin sanoo.

Aspelin Groupin asiakkaina on elintarviketeollisuus Suomessa laajasti. Asiakkaita tulee leipomosektorilta, vihannespakkaajista, kaupan alalta, vähittäiskauppojen palvelutiskit ja food service -puolelta.
– Paljon ollaan monen teollisuuden kanssa tekemisissä.

Kysymykseen, millainen on hyvä asiakas, tulee Jarmo Aspelinilta heti vastaus. – Hyvä asiakas on avoin ideoille ja ymmärtää, että oman hyvän tuotteen ympärille tarvitaan pakkaus, joka on osa tuotetta ja sen imagoa.

Hyvä asiakas myös pystyy ennakoimaan pakkausten menekin. – Pystymme tosin venymään ja joustamaan ja yritämme aina auttaa. Paljon meillä on varastotuotteita ja omasta tuotannosta yritetään keksiä ratkaisut kiireessäkin.

Raaka-aineen
saatavuudessa haasteita

Tuotanto on pyörinyt täysillä nyt pandemian aikana. – Tietyissä raaka-ainemateriaaleissa on ollut saatavuushaasteita pandemian takia. Ekstruusion raaka-aineet tulevat kotimaiselta Borealikselta, sitä riittää, mutta polypropeenia ei Suomessa valmista kukaan. Materiaali hankitaan Euroopasta, ja toimitusajat ovat tällä hetkellä hyvin pitkiä.

Polypropeenia menee paljon elintarvikepakkauksissa ja niiden tarve on lisääntynyt. – Isot elintarviketalot ovat varanneet tai ostaneet tehtailta isot kapasiteetit. Lisäksi Eurooppaan on tullut paljon raakaaineita Intiasta, nämä kanavat näyttävät nyt ainakin hetkellisesti tukkeutuneen. Toivottavasti tilanne stabilisoituu pian, kun isot käyttäjät alkavat purkamaan varaamaansa kapasiteettia ja sitä vapautuu pienempien toimijoiden käyttöön.

Aika moni Aspelinin vakiotoimittaja ei voinut ottaa vastaan tilauksia koko keväälle, mutta kesän raaka-ainetoimitukset on nyt saatu turvattua.
– Olemme löytäneet uusia ratkaisuja, mutta hinnoista ei ole pystytty tinkimään. Hinnat ovat nousseet, vaikka raaka-aineen, öljyn, hinta pysyykin alhaalla.

Mutta on tilanteesta ollut hyötyäkin. Toimitusvarmuudesta on tullut entistäkin tärkeämpää. – Monet toimijat ovat alkaneet katsoa asioita uudelleen toisella tavalla. Katseet ovat kääntyneet kotimaan suuntaan, Jarmo Aspelin päättää.


3 kysymystä

Mikä on suosikkipakkauksesi?
Kurkun kääre, joka vähentää aivan oleellisesti ruokahävikkiä ja on noin 1 % koko tuotteen hiilijalanjäljestä. Pitkässä juoksussa siihenkin tarkoitukseen kehitetään varmasti myös uudenlaisia ratkaisuja.

Mistä pakkauksesta et luovu?
Roskapussista, se on aika tärkeä. Miten muuten jätehuolto tai esimerkiksi biojätteen keräys onnistuisi? Ilman pussia koko biojätteen keräyksen ekologinen hyöty saattaisi huveta bioastioiden pesemiseen.

Miten kierrätät?
Kaikki materiaalijakeet kierrätetään; lasi, kartonki, metalli, muovi. Biojäte kompostoidaan kesällä omassa kompostorissa ja talvella kuljetetaan Pirkkalan-tehtaan biojäteastiaan. Pirkkalan-tehtaan pihasta löytyy astiat kaikille jakeille.


Artikkeli on julkaistu Pakkaus-lehdessä 4/2020.

Comments are closed.