Brändeissä on voimaa – ja pakkaus viestii sen

PÄÄKIRJOITUS/Antro Säilä

Brändeissä on voimaa – ja pakkaus viestii sen

Muistan elävästi lapsuudestani, kun törmäsin ensimmäistä kertaa brändiin, farkkumerkki Beaversiin. Jokaisella itseään kunnioittavalla teinillä piti olla sellaiset. Ilman Beavereitä et ollut mikään etkä kukaan. Niinpä minäkin neuvottelin äidiltä rahat sellaisiin lupaamalla tehdä kotiaskareita ”vaikka sata vuotta” – niin tärkeää oli saada juuri tuo brändituote.
Noista ajoista 1970-luvulla maailma on muuttunut paljon – ja brändien vetovoima on kasvanut kaikilla elämän alueilla.

Heräämme brändilakanoiden välistä brändiherätyskellon soittoon, marssimme brändilattiaa pitkin brändisuihkuun ja pukeudumme brändivaatteisiin – ei tosin enää Beavereihin, sillä se on kadonnut brändien taivaaseen – juomme brändikahvinkeittimen espresson ja syömme brändipuuron, astumme brändikengissämme brändiautoon ja lähdemme töihin. Työpäivän aikana käytämme brändipuhelinta ja - tablettia sekä syömme lounaan brändilounasravintolassa. Illalla ostamme brändikaupasta brändielintarvikkeita ja käymme brändijoukkueen pelissä tai brändikuntosalilla. Brändit ovat osa elämäämme. Ne ovat seuranamme syntymästä kuolemaan 24/7.

Brändien menestys on usein kiinni siitä, vastaako todellisuus brändistä luotuja odotuksia. Mikäli käyttäjäkokemus vastaa odotuksia tai on sitä parempi, brändi vahvistuu. Jos kuitenkin käy niin, että korkeita odotuksia seuraakin pettymys, laskee brändin arvo mielessämme. Julkkikset ja muut kellokkaat ovat usein brändien lähettiläitä; heidän valintojaan seurataan tarkasti. Tänä päivänä brändit rakennetaan huolellisesti ja kokonaisvaltaisesti. Sattuman tai hyvän onnen varaan ei haluta jättää merkittäviä taloudellisia panostuksia, olipa kysymys ihan uudesta brändistä tai vanhan brändin uudelleenasemoinnista.Markkinointiviestinnän keinoin siis rakennetaan brändin imagoa, sillä useimmiten käyttäjäkokemuksen saa vasta kun on ostanut brändituotteen omakseen.

Tietysti valistunut kuluttaja voi etsiä tietoa ja muiden kokemuksia mutta useimmiten toimimme tunteen vallassa – ihan kuin 70-luvun teiniajoista lähtien olen itsekin tehnyt. Psykologia selittää tätä termillä kognitiivinen dissonanssi, joka tarkoittaa sitä, että ihmisellä on taipumus pitää valintaansa hyvänä ja uskoa sitä tukevaa informaatiota.
Pakkaus on merkittävä markkinointiviestinnän keino ja brändituotteen kohdalla se on erityisen tärkeä. Mehän emme useimmiten pääse edes koskemaan itse tuotetta vaan sen pakkausta.

Pakkaussuunnittelu osana brändinrakennusta on suurelle osalle toimijoita itsestään selvyys. Joskus kuitenkin pakkaus on vain se välttämätön paha, johon uhrataan juuri sen verran aikaa kun on välttämätöntä. Tällöin menetetään tilaisuus varmistaa brändi-investoinnin menestys ja luultavasti myös menetetään katetta.
Teknologian kehittyessä on markkinoille tullut uusia tapoja testata pakkausten vaikutusta todellisuutta vastaavissa olosuhteissa, mutta kohtuullisilla kustannuksilla. Todennäköisesti erilaiset digitalisaatioon perustuvat palvelut lisätyn ja/tai virtuaalisen todellisuuden kanssa tuovat tulevaisuudessa sellaisia mahdollisuuksia brändien rakentajille, joista emme ole edes osanneet
uneksia.

Brändien rakentamisesta on tarjolla käytännön esimerkkejä PackSummit 2018 -tapahtumassa Lahden Sibeliustalossa 31.10.2018 – tervetuloa mukaan

www.pakkaus.com/packsummit

No Comments Yet.

Kommentoi julkaisua