Brysselin kevätspurtti

Brysselin kevätspurtti

Teksti: Mari Saarteinen, Aamu associates

Eurovaaleihin on neljä kuukautta aikaa. Junckerin komissio on saanut pöytänsä lähes puhtaaksi ja kaikki sen kymmeneen kärkihankkeeseen liittyvät ehdotukset on lähetetty eteenpäin. Parlamentti joutuukin tekemään hiki hatussa töitä, jotta se saa mahdollisimman monta jäljellä olevaa mietintöä käsiteltyä ennen huhtikuun viimeistä istuntoa.

Kiertotaloussääntely huipentui EU:n muovistrategiaan, josta konkreettisena tuotoksena syntyi kertakäyttömuoveja rajoittava direktiivi. Siitä joulun alla aikaansaatu sopimus käy vielä sinetöitävänä parlamentissa ja neuvostossa. Osa päättäjistä ilmaisi huolensa siitä, että kaikille kiellettäville tuotteille ei vielä löydy kestävää vaihtoehtoa ja aikaa niiden keksimiseen on vain vuoteen 2021. Myös direktiivin vaikutusarviointia ja käytettyä elinkaarianalyysiä pidettiin suppeana. Keskustelu jatkuu varmasti seuraavan komission kaudella.
Kiertotalouspaketin yksityiskohtia viilataan nyt jäsenmaissa aina kesäkuuhun 2020 asti. Ensimmäiset kierrätystavoitteet astuvat voimaan 2025, jolloin pakkausjätteestä yli puolet ja muovista vähintään puolet on saatava kiertoon.

Pakkausdirektiivistä tulikin muovidirektiivi
Pakkausdirektiivin sopu syntyi kiireellä viime toukokuussa, koska komissiolla oli paine saada se osaksi kiertotalouspakettia. Pakkausdirektiiviin palataan uudelleen viimeistään vuonna 2020, jolloin komissio arvioi standardien toimivuutta ja minimivaatimuksia kierrätettäville pakkauksille. Pakkausdirektiivissä viitattiin vielä tuolloin valmisteilla olleeseen kertakäyttömuovidirektiiviin, jossa taas viitattiin takaisin pakkausdirektiiviin. Ei olisi yllättävää, jos nämä nostettaisiin pöydälle jo ennen vuotta 2020.
Asiantuntijat Brysselissä hiovat parhaillaan direktiivin teknisiä yksityiskohtia maaliskuun loppuun asti. Työn tuloksena pitäisi syntyä yhteiset säännöt ja vertailukelpoiset mittarit sille, miten lasketaan kierrätysaste, miten siitä raportoidaan, ja miten keräys- ja kierrätysprosessi kuvataan. Pelissä on isoja ristikkäisiä intressejä. Kuka vastaa kierrätyksestä ja kuka tavoitteiden saavuttamisesta? Entä kuka on viime kädessä kierrättäjä?
Suuria odotuksia liittyy myös pakkausdirektiivin toimeenpanoon jäsenmaissa. Saavatko maat aikaiseksi sellaisia kannustimia, joilla materiaalit ohjautuvat kiertoon?

Kysynnän ja tarjonnan kuilu
Komissio haluaa joka jäsenmaahan tuottajavastuuseen perustuvan kierrätysyhteisön. Materiaalien käyttöä ollaan valmiita ohjaamaan myös hinnoittelulla. Suuren hiilijalanjäljen jättäville materiaaleille laskettaisiin korkeampi hinta.
Kertakäyttömuovidirektiivin vaatimusta 30 prosentin kierrätysmateriaalista juomapulloissa on pidetty alan piireissä järeähkönä toimena. Isot toimijat todennäköisesti laskevat huolellisesti kannattaako raaka-aineen käytöstä maksaa kalliimpi hinta ennemmin kuin uusia koko tuotantoketju.
Muovin kierrätyksessä suuri ongelma näyttää olevan juuri kuilu kysynnän ja tarjonnan välillä. Komissio pyysi teollisuudelta vapaaehtoisia sitoutumuksia ja ratkaisuja. Yritykset lupasivat tuovansa ainakin 10 miljoonaa tonnia kierrätysmuovia markkinoille 2025 mennessä. Kysyntä yltää kuitenkin vain puoleen tästä.
Tätä ratkaisemaan komissio lanseerasi Circular Plastics Alliancen, jossa on edustettuna teollisuuden koko arvoketju. Liittouman ensimmäinen kokoontuminen pidetään helmikuun alussa komission järjestämän EU Industry Days -tapahtuman yhteydessä.
Myös kartonkijuomapakkausten kattojärjestö ACE ilmoitti hiljattain perustaneensa jäsentensä kesken EXTR:ACT-foorumin vauhdittamaan komposiittimateriaalien kierrätystä.

Muovi otsikoissa
Kun mikromuovit nousivat viime vuonna otsikoihin, komissio pyysi Euroopan kemikaalivirastoa arvioimaan niiden käytön mahdollisia rajoituksia. Viraston tuoreen linjauksen mukaan suurin tarve on estää mikromuovien pääsy luontoon. Se ehdottaa, että tarkoituksella lisätyt mikromuovit kiellettäisiin vuodesta 2020 lähtien ja pakkauksiin vaadittaisiin merkinnät. Virallinen ehdotus laaditaan seuraavan komission pöydälle.
Melkoinen kohu syntyi myös siitä, kun budjettikomissaari meni ehdottamaan muoviveroa keinoksi paikata Brexitin aiheuttamaa rahareikää. Ehdotus ja varsinkin sen perustelu eivät saaneet laajaa kannatusta. Verotuskysymyksiä on muutenkin vaikea saada läpi, koska ne vaativat jäsenmaiden yksimielisyyden. Kansallisia toimia toki on odotettavissa. Britannia ja Ranska ovat jo ilmoittaneet ottavansa käyttöön kansallisen muovipakkausveron.
Juomavesidirektiivistäkin äänestettiin parlamentissa lokakuussa. Sillä haluttiin vähentää muovipullojen määrää ja taata kansalaisille puhdasta hanavettä, mitä ei kaikissa jäsenmaissa ole saatavilla. Parlamentin ääänestys, jossa poikkeuksellisen suuri joukko meppejä äänesti tyhjää, oli esimakua jatkosta. Sen jälkeen direktiivin käsittely ajautui pattitilanteeseen, josta ei välttämättä päästä eteenpäin enää tämän vaalikauden aikana.

Brexit ja vaalit sekoittavat pakkaa
Ennen toukokuun vaaleja ehditään jännittää sitä, eroaako Britannia EU:sta, ja jos, niin missä olosuhteissa. EU:n puheenjohtajamaa Romania ja komissio ovat varautuneet eroon ilman sopimusta. Mitä lähemmäs maaliskuun loppua mennään, sitä erilaisimpia Brexit-kuvioita syntyy. Brittien lähtö heilauttaa valtablokkeja ja pakottaa jäsenmaat ja parlamentin poliittiset ryhmät etsimään uusia ystäviä ja liittolaisia. Neuvostossa liberaaliblokki heikkenee, mikä vahvistanee Saksan asemaa. Parlamentissa taas 73:n brittimepin, joista enemmistö oikeistokonservatiiveja, lähtö kasvattaa vasemmiston voimaa.
Ennen eurovaaleja ehditään käydä myös kansalliset vaalit viidessä jäsenmaassa. Moni hyvä komissaariehdokas saattaa joutua pois pelistä puolueensa vaalitappion seurauksena. Peräkkäiset vaalit kuitenkin mahdollistavan sen, että eurovaaleissa puhuttaisiin kerrankin EU-teemoista. Kansalaisia huolestuttaa maahanmuutto, ilmastonmuutos, valeuutiset, terrorismi ja työttömyys. Teollisuuden kannattaa valmistautua kertomaan, mitä se haluaa tulevaisuudelta, ja miten se ratkaisisi ongelmat seuraavat viiden vuoden aikana.

Suomi valokeilaan
Heinäkuussa Suomi saa EU:n puheenjohtajuuden vastuulleen. Avainteemat julkistetaan kesäkuussa, mutta nyt voi jo veikata, että ne liittyvät sisämarkkinoiden parantamiseen ja kauppapolitiikkaan, bio-ja kiertotalouteen, digitaalisuuteen ja tekoälyyn, hybridiuhkiin ja oppimiseen. Puolen vuoden mittainen neuvoston puheenjohtajuus on jäsenmaalle oiva tilaisuus esitellä omaa parastaan. Yritysten kannattaa hyödyntää tämä harvoin kohdalle osuva vaikuttamisen paikka ja tarjota Suomen ohjelmaan ideoita ja sisältöä millä profiloitua.

No Comments Yet.

Kommentoi julkaisua