Kiertotalous tarjoaa mahdollisuuksia muoviteollisuudelle

Kiertotalous tarjoaa mahdollisuuksia muoviteollisuudelle

Kiertotalous on tämän hetken trendi, josta povataan tärkeää vientialaa Suomelle. Muoviteollisuudella on hyvät mahdollisuudet hyödyntää kiertotalouden tarjoamat mahdollisuudet ja innovoida sitä palvelevia ratkaisuja. Tässä piilee mahdollisuus tehdä bisnestä uudella tavalla, jolla luodaan työpaikkoja Suomeen.

Kiertotalouden tarkoituksena on hyödyntää materiaalit tehokkaasti luonnonvaroja säästäen. Kiertotaloudella tarkoitetaan myös aineettoman arvontuotannon talousmallia. Visiona on, ettei jätettä enää synny kun materiaalit hyödynnetään kokonaan ja tuotteet kierrätetään uusiokäyttöön. Yrityksillä on mahdollisuus kasvuun synnyttämällä monimuotoisia arvoverkostoja avoimen yhteistyön avulla ja erilaisia liiketoimintamalleja hyödyntäen.

Kiertotalouteen liittyviä termejä ovat Cleantech, vähähiilisyys ja biotalous, joilla on kutakuinkin samat tavoitteet luonnonvarojen säästämiseksi. Cleantech-termillä tarkoitetaan, että puhtaalla teknologialla pyritään vähentämään tai ehkäisemään ympäristövaikutuksia. Alaan satsataan Suomessa paljon ja tärkeimpiä vientimaita ovat Saksa, Kiina, Intia ja Venäjä.

Miten kiertotaloutta voitaisiin hyödyntää muoviteollisuudessa?

On tärkeää hahmottaa suurempia kokonaisuuksia, katsoa asioita avarakatseisesti myös "oman hiekkalaatikon" ulkopuolelle ja tehdä avoimesti yhteistyötä. Yrityksen pitäisi myös sisäistää "anna hyvän kiertää" -filosofia, jossa ensin annetaan, että voi itse saada jotain. Uskallan veikata, että nämä kaksi vaativat yrityksissä asennemuutosta. Puhumattakaan siitä, että uusia teknologioita on kehitettävä ja hyödynnettävä muovimateriaalien tehokkaan käytön varmistamiseksi. Tämä tarkoittaa suurta murrosta ja nyt olisi viimeistään ymmärrettävä varautua tulevaan.

Muovilla on huono maine ja sitä pitäisi parantaa lisäämällä tietoa. Maailmaa ei voi kuvitella ilman muoveja. Useammin muovista kuitenkin kerrotaan negatiivisia kuin positiivisia uutisia. Esimerkiksi ruokahävikki on yksi suurimpia syitä ilmastonmuutokseen. Elintarvikkeiden pakkaamista muoviin pidetään huonona, mutta pakkaamalla ruoka muoviin parannetaan säilyvyyttä ja hidastetaan ilmastonmuutosta. Muovin käyttö siis pienentää hiilijalanjälkeä.

Muovien kierrätys ja tulevaisuuden näkymät

Eniten käytetyillä kestomuoveilla on hyvät kierrätysmahdollisuudet. Jätteiden kierrätysvaatimukset tiukentuvat tulevaisuudessa. EU julkisti 16.1.2018 ensimmäisen muovistrategiansa muovijätteen aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi. Sen mukaan muovipakkausten kierrätystavoite on 55 % vuoteen 2030 mennessä. Vaikka luku on pienentynyt aiemmista ehdotuksista, niin tämä voi olla hurja luku. Se tietää muutosta monessa muovialan yrityksessä ottaen huomioon, ettei energiaksi polttamista pidetä kierrätystapana.

Suomessa on toimiva pullonkeräysjärjestelmä ja pakkausmuovia on kerätty vuoden päivät. Myös muulle muovijätteelle pitäisi saada keräyssysteemi kierrätyksen mahdollistamiseksi. Useimmissa yrityksissä pyritään hyödyntämään valmistusprosesseissa syntyvä hukkamateriaali joko saman tai eri tuotteen valmistuksessa mahdollisuuksien mukaan, mutta kaikilla yrityksillä ei ole resursseja kierrätyksen optimointiin. Tässä tilanteessa yritys voi käyttää ulkoisia tutkimuspalveluita ja saada apua rahoitukseen esimerkiksi Tekesin Innovaatiosetelistä.

Suurempien konsortioiden kiertotaloushankkeissa yrityksen sivuvirtana syntyvää muovimateriaalia voidaan hyödyntää jonkun toisen yrityksen prosesseissa. Näin voidaan innovoida uusia tuotteita, tuottaa lisäarvoa sivujakeelle ja saada kasvua useammalle yritykselle. Myös kiertotaloushankkeiden tuloksena syntyviä oivalluksia ja toimintamalleja voidaan mahdollisesti jalostaa vientituotteeksi. Kiertotalousinnovaatioiden viennin myötä saadaan toivottavasti muovien käytöstä järkevämpää maailmanlaajuisesti.

Muovien kierrätyksen haasteita ovat mm. logistiikka, lajikkeiden suuri määrä, yhdistelmämateriaalit ja muovien kanssa käytettävät lujitemateriaalit. Monet niistä ovat kuitenkin ratkaistavissa. Muovien kierrättäminen ei ole yksinkertaista ja sen vuoksi siitä on tehtävä käyttäjille helpompaa, jotta muovien käytöstä tulisi järkevämpää. Tästä syystä muovien kiertotaloushankkeita tarvitaan, jotta kaikille muoveille saadaan toimiva keräyssysteemi ja muovien sivujakeiden hyödyntäminen saadaan paremmalle tasolle. Tämä työ on syytä aloittaa nyt.

Sanna Weiström

Sanna Weiström

Kirjoitus on julkaistu Pakkaus-lehti 1/2018:n kolumnipalstalla. Kirjoittaja on uusia haasteita hakeva muovimateriaalien asiantuntija TkL Sanna Weiström. Aiemmin hän on työskennellyt mm. tuotekehitysinsinöörinä Upofloorilla ja tutkijana VTT:llä sekä TTY:llä. Hän on kiinnostunut esimerkiksi kiertotaloushankkeista ja muovimateriaaleihin liittyvistä tuotekehitys- ja tutkimustehtävistä.  https://www.linkedin.com/in/sannaweistrom/

 

No Comments Yet.

Kommentoi julkaisua