Tilaa uutiskirje

Korona kurittaa myös pakkausalalla – mikä tulee olemaan uusi normaali?

Korona kurittaa myös pakkausalalla
– mikä tulee olemaan uusi normaali?

Koronavirus on pannut koko maailman polvilleen. Kiinasta alkoi vuoden 2019 loppupuolella kuulua kummia, kun uudenlainen, erittäin helposti tarttuva virus oli havaittu Hubein maakunnan keskuskaupunki Wuhanissa. Alkuvuonna 2020 seurattiin mediasta, kuinka kiinalaiset rakensivat sairaalan muutamassa päivässä ja sulkivat Wuhanin yhteydet ulkomaailmaan. Uhka oli kuitenkin kaukana ja tuntui siksi aika vähäpätöiseltä asialta. Varmuuden vuoksi lennot Suomen ja Kiinan välillä lopetettiin tammikuussa.

Maaliskuun alussa tilanne muuttui kerta heitolla: Italiassa ja Alpeilla todettiin ensin kymmeniä, sitten satoja ja tuhansia virustartuntoja. Asiat lähtivät kehittymään nopeasti, ja maaliskuun puoleen väliin mennessä hallitus oli jo suositellut kaikkia ulkomailta tulleita jäämään etätöihin. Kuun loppuun mennessä otettiin käyttöön valmiuslaki, koulut suljettiin koko maassa, Uudenmaan maakunta eristettiin muusta maasta ja rajat suljettiin muilta kuin kotiin palaavilta Suomen kansalaisilta.

Suomen kyky vastata poikkeusoloihin on joutunut kovalle koetukselle. Kansalaiset ovat osoittautuneet pääsääntöisesti fiksuiksi ja tottelevaisiksi ja poliitikotkin yhteistyökykyisiksi hallitus–oppositiorajojen ylitse. Maamme varautuminen on perua viime sotien aikaisten kokemusten opetuksista; omavaraisuus on kriisitilanteessa ainoa tae yhteiskunnan toimintakyvyn varmistamiseksi.

Suomen omavaraisuus elintarvikkeiden tuotannossa on noin 80 prosentin luokkaa, mikä on merkittävästi eurooppalaista keskiarvoa korkeampi. Esimerkiksi Ruotsin elintarvikeomavaraisuus on pudonnut alle 50 prosenttiin. Ruotsista on tullutkin runsaasti tarjouspyyntöjä toimitusketjujen hidastumisen vuoksi viimeisten viikkojen kuluessa.

Myös pakkausalan omavaraisuus on meillä keskimääräistä korkeampi, mikä on auttanut elintarviketeollisuutta jatkamaan tuotantoaan mahdollisimman häiriöttömästi. Pakkausalaa koskevaa julkista keskustelua hallinnut pakkausjätekeskustelu on saanut rinnalleen lisää sävyjä ja erityisesti pakkausten ensisijainen tehtävä eli pakatun tuotteen suojaaminen, on saanut osakseen lisää julkisuutta.

Erityisesti hotellit, ravintolat ja ruokapalveluyritykset ovat joutuneet vaikeuksiin, kun vain ruoan ulosmyynti on sallittua. Samalla myös näitä aloja palvelevat yritykset ovat joutuneet supistamaan tuotantoaan ja lomauttamaan työväkeään kysynnän romahtaessa.

Vaikka akuutti kriisi on edelleen päällä, on herännyt kysymys siitä, mitä koronan jälkeen tapahtuu? Väheneekö matkustaminen ja lisääntyykö etätöiden tekeminen? Vasta tulevaisuuden historiankirjoittajat osaavat antaa täsmällisiä vastauksia tällaisiin kysymyksiin. Yksi asia on kuitenkin varmaa: etäkokoukset Teamsin tai Zoomin tai jonkin muun ohjelmiston avulla ovat kokoontumiskieltojen päätyttyäkin todennäköisesti valtavirtaa myös sellaisissa yrityksissä, joissa niitä ei lainkaan tunnettu aikaisemmin.

Maamme hallitus on luvannut, että se tekee kaikkensa, jotta yhteiskuntamme perusrakenteet säilyvät kriisin aikana kunnossa. Kriisin mentyä ohi tarvitaan viisautta ja kauaskantoisia poliittisia päätöksiä. Poliitikkomme tarvitsevat myös kansan tuen toimilleen ja sen saa vain olemalla avoin ja rehellinen. Täytyy sanoa, että pääministeri Sanna Marinin selkeäsanaisuus on ollut vakuuttavaa ja rauhoittavaa seurattavaa – vaikkei olisikaan kaikista poliittisista kannoista ihan samaa mieltä hänen kanssaan.

Koronaviruksen aiheuttama kokoontumiskielto aiheutti myös Suomen Pakkausyhdistyksen kevätkokouksen siirtämisen huhtikuulta elokuulle 2020, johtuen siitä, että yhdistyksen säännöissä ei ole ollut yhdistyslain 17§:n mukaista mainintaa siitä, että jäsenet voivat osallistua yhdistyksen kokouksiin myös etäyhteydellä – tämäkin asia tullaan muuttamaan koronakriisin mentyä ohi.

Koronasta huolimatta kevät etenee Suomessa ja haluankin toivottaa kaikille lukijoille hyvää ja lämmintä kevättä!

Antro Säilä


Pääkirjoitus on julkaistu Pakkaus-lehdessä 3/2020.

Comments are closed.