Tilaa uutiskirje

Kotkamills kaipaa kilpailijaa

Kotkamills kaipaa kilpailijaa

Vaikka maailma murehtii merten muovilauttoja ja EU kieltää kertakäyttömuoveja, on dispersiopäällystetyn Isla-kuppikartongin matka markkinoille ollut pitkä. Nyt kahvibrändi Lavazza on ilmoittanut ottaneensa käyttöön kotkalaisen kuppikartongin juoma-automaattiensa kupeissa ja pari muutakin isoa sopimusta odottaa julkistusta. – Iso ilonaihe on sen sijaan ollut onnistunut koneen käynnistäminen motivoituneen henkilökunnan aikaansaamana, Kotkamillsin toimitusjohtaja Markku Hämäläinen kertoo.

Kotkamillsistä tulee mieleen sarjakuvan pienen gallialaiskylän väki, joka yksin taistelee roomalaisia vastaan. Roomalaisilla eli maailman muilla kuppikartongin valmistajilla on erilainen tekniikka pinnoittaa kartonkia, kun taas Kotkamillsin Isla-innovaation pinnoite saadaan aikaiseksi vesipohjaisella dispersiolla. Näin tuloksena on täysin kierrätyskelpoinen ja väärään paikkaan eli luontoon joutuessaan biohajoava kuppikartonki.

Islan kaltaiselle kuppikartongille on nyt tilausta. Oliko sattumaa, että Islaa alettiin kehittää ja se saatiin markkinoille, kun brändinomistajat ja yritykset tekevät EU-direktiivin ja merien roskaantumisen takia suunnitelmia muovista luopumiseen, Kotkamillsin toimitusjohtaja Markku Hämäläinen?
– Jo seitsemisen vuotta sitten eräs eläköitynyt kuppikartongin tekijä vihjasi markkinoille tulleista päällystysaineista, jotka eivät sisällä muovia. Olisiko ajatusta päällystää kartonkia sillä?

Markku Hämäläinen oli tuolloin töissä Saksassa hienopaperitehtaassa, jonne piti miettiä uusia tuotteita, koska hienopaperi on laskusuhdanteessa.
– Eikä se ikinä enää sieltä nouse ja ajateltiin, että tässä olisi ideaa. Koeajot tehtaalla onnistuivat, mutta omistaja ei halunnut lähteä siihen. Tuumasin kuitenkin, että tämä on niin hyvä juttu, että aloin itse viedä sitä yksin eteenpäin.

Hämäläinen jatkoi tuotteen koeajoja eri paikoissa ja etsi rahoitusta, kunnes reilu viisi vuotta sitten tapasi Kotkamillsin nykyisen omistajan, MB Rahastojen edustajat. Loppu on historiaa.
– Muovihypetys ei ollut vielä tuolloin nykyisessä mittakaavassa, se oli tuloillaan, mutta ei ollut läheskään tällaista kaaosta. Aavistimme, että muovista aletaan puhua, mutta emme ajatelleet, että asia tulee syliin tällä voimalla. Oli myös tuuria, että ajoituksemme osui nappiin.

Hämäläisen mukaan MB Rahastot ei ole tehnyt yhtään miinusmerkkistä sijoitusta 30 vuoden toiminta-aikanaan. Tämä lupaa hyvää myös Kotkamillsille.
– Omistaja on kuitenkin ymmärtänyt selvästi, että prosessi vaatii oman aikansa, joten kärsivällisyyttä ja tukea on riittänyt. Jos olisi ollut lyhytpinnaisempi taustavoima, niin en tiedä miten olisi käynyt.

Vuoden 2020 Kotkamillsin liikevaihdon Hämäläinen arvioi olevan noin 400 miljoonan luokkaa. – 500 miljoonan raja menee rikki, jos ei ensi vuonna, niin seuraavana, Markku Hämäläinen ennustaa.

Ison kapasiteetin kartonkikone
Kun iso kone käynnistetään nollasta liikkeelle, kestää jonkin aikaa saada kone täyteen. Nyt se on toiminut 3,5 vuotta. – Ensi vuonna alkaa olla lähellä maksimia, tänä vuonna kone käy koko vuoden, mutta nopeudessa on potentiaalia. 2021 voisi olla jo täyden kapasiteetin vuosi, jolloin kapasiteetti on 400 tuhatta tonnia tämäntyyppistä kartonkia. Tähän saakka suurin kuppikartonkikone maailmalla on tuottanut 200 tuhatta tonnia vuodessa.

Kotkan tehtaan valikoituminen ostokohteeksi ei ollut sattumaa – tehdas on Markku Hämäläiselle tuttu jo opiskeluaikojen vuoropäällikön hommista. Myös diplomityön hän teki tehtaalle vuonna 1986 – Kotka on hänen kotipaikkakuntansa. Hän myös jäi tehtaan hommiin valmistumisen jälkeen muutamaksi vuodeksi, kunnes siirtyi Anjalan-tehtaalle naapurikuntaan. Siltä ajalta on myös Pyhtäälle rakennettu kotitalo, jonne Hämäläisen oli helppo palata Englannissa, Ranskassa ja Saksassa vietettyjen työvuosien jälkeen. Konetta alettiin rakentaa siis Kotkaan.

Kun tekniikka oli mietitty huolella juurta jaksaen, lopputuloksesta tuli hyvä.
– Kone on toiminut loistavasti, se lähti käyntiin nappia painamalla, siinä ei ollut ongelmia.

Sen sijaan tuotteen saaminen markkinoille on Hämäläisen mukaan ollut työtä ja tuskaa. Koska kartonkikuppimarkkinalla menee tällä hetkellä hyvin, kupintekokoneet pyörivät täysillä, ja se hidastaa uuden materiaalin testausta.
– Vaikka asiakkaat ovat ottaneet rullat testaukseen, on saattanut tulla usean kuukauden viive ennen kuin ne on saatu tehtyä kupeiksi. Ja eiväthän ensimmäiset koeajot koskaan mene hyvin, tuote onnistuu pikkuhiljaa tekemällä.

Hämäläisen mukaan on havaittavissa, että kupintekijäporras ei pidä kotkalaisista, koska tehdas on toistaiseksi ainoa teollisen mittakaavan toimittaja dispersiopäällystetylle kuppikartongille. Olisi eduksi, jos toimittajia olisi useampia. Asiakkailla olisi enemmän neuvotteluvaraa hinnoissa.
– Kun tarjoajia on monta, kupinvalmistaja voi suunnilleen sanella kartongin hinnan. Meidän tilanteemme on toinen.

Barrieeri-kemikaalien käyttömäärät ovat vielä pienet, joten niiden kilohinta on Hämäläisen mukaan ”hirvittävä”.
– Raaka-ainetoimittajien kanssa on laskettu, että kun käyttömäärät nousevat parin vuoden kuluttua, päällysteiden hinnat tulevat putoamaan. Nyt on menossa ylimenovaihe, jolloin pitäisi hyväksyä, että joutuu vähän enemmän maksamaan.

Kuluttajalle kahvikupin hintaero näkyy vain vähän eli Kotkamillsin kupille tulee sentin verran enemmän hintaa.
– Kupintekijöiden pitäisi vain luottaa, että he pystyvät siirtämään hinnan lopputuotteen hintaan. Kahvin juojalle sentin hintaero ei tunnu missään.

Kotkalaiset toivovatkin, että Islan kaltainen tuote saisi toisenkin toimittajan eli he toivovat itselleen kilpailijaa. Sellaista ei ole kuitenkaan näköpiirissä.
– Tämä ei ole mitään rakettitiedettä. Olemme edellä tuotteen kehitystyössä, mutta tiedämme, että erinäiset firmat ovat tehneet koeajoja, mutta päätöstä tuotantomittakaavaisen koneen valmistamisesta ei kukaan muu ole vielä tehnyt.

Paitsi hintaneuvotteluja varten, isot loppukäyttäjät haluavat useamman kuin yhden materiaalintoimittajan tuotantohäiriöiden – kuten vaikkapa lakon tai tulipalon – varalle. Toimittajia voisi mieluiten olla vaikka kolme, jotta ei missään olosuhteissa jouduta tilanteeseen, jossa materiaali on lopussa.

Jos kilpailijaa ei ala kuulua, ryhdytään itse toimeen.
– Me olemme näyttäneet konetta kaikille, kilpailijatkin ovat käyneet sitä katsomassa. Rohkaisemme muitakin rakentamaan samanlaisia. Meidän strategiassamme on kuitenkin seuraavana steppinä, että rakennamme itse toisen koneen.

Investoinnista on jo Afryn eli entisen Pöyryn tekemä laskelma eli suunnitelma, mihin kone tulisi ja kustannusarvio. Suomeen konetta ei kaavailla, vaan se sijoittuisi ”markkinoiden keskelle”.
– Menee muutama vuosi, että saamme nykyisen koneen kapasiteetin jos nyt ei ihan täyteen, niin nopeaan kasvuun, että toinenkin kone saadaan täyteen.

Tuloksellista lobbausta
Kun SUP-direktiiviä alettiin pari vuotta sitten sorvaamaan, kotkalaiset eivät Hämäläisen mukaan ymmärtäneet EU:n kantaa muoviasioihin.
– Emme myöskään heti ymmärtäneet, että kantaan voi vaikuttaa lobbaamalla, jota kansainväliset suuret yritykset olivatkin ahkerasti tehneet. Heidän viestinsä oli, että korvaavaa tuotetta ei ole. Kartonki on aina päällystettävä muovilla, eikä sille ole vaihtoehtoa. Pikkuinen muovivapaa firma oli heikoilla suurten kansainvälisten jättien keskellä.
– Sattumalta eräs meppi soitti, ja kertoi kuullensa, että Kotkassa olisi tämmöinen tuote. Rynnistimme Brysseliin, saimme viime hetkellä jalan oven väliin ja tiedon kumottua.

Kotkalainen lobbari Hämäläinen sai kumottua myös väitteen, että dataa Euroopan kuppikartongin nykykulutuksesta ei ole, ja ilman dataa ei voi tehdä vähennystavoitteitakaan. Hämäläinen osti raportin ja jakoi sen tiedon pohjaksi.

Lavazza-sopimus tieanavaajana
Vaikka markkinoille pääsyssä alku on ollut vaikeaa, on Islan ympärillä nyt myönteinen pöhinä. Tammikuussa julkistettu sopimus kahvivalmistaja Lavazzan kanssa osoitti tuotteen edut. Tunnetun brändin hyväksyntä osoittaa materiaalin toimivuuden etenkin pienemmille potentiaalisille asiakkaille, joilla ei ole resursseja tehdä valtavaa testausohjelmaa.
– Saimme heti sopimuksen julkistuspäivänä yhteydenottoja asiakkailta, jotka halusivat koerullia. Lisäksi meillä on muutama vielä Lavazzaakin isompi diili tekeillä, joiden julkistusta voi odotella lähiviikkoina. Mutta kun maine alkaa Lavazzan kautta kiirimään, uskomme, että tämä alkaa nyt menemään. Kiinnostus on ainakin ollut tosi kovaa.

Porukka on täysillä mukana
Koneen starttaaminen sujui hyvin siksikin, että koko Kotkamillsin työntekijäporukka on halunnut, että se lähtee toimimaan.
– Onneksi porukalla ei ollut kartongintekokokemusta. Koneen tekniikka on viimeistä huutoa, niin hyvää teknologiaa ja laatua kuin vain rahalla saa. Se tarkoittaa sitä, että konetta pitää ajaa toisella tavalla kuin on tehty viimeiset 100 vuotta. Perinteiset kartongintekijät ovat kaikkien konservatiivien äitejä. Luuloja on järkevilläkin ihmisillä, Hämäläinen kärjistää.

Koska kotkalaiset työntekijät eivät olleet tehneet kartonkia aikaisemmin, joutuivat he itse miettimään parasta tapaa päällystää ja miten päällystysyksikköä pitäisi ajaa.
– Konetoimittajamme Valmetin porukka hämmästeli, miten voi olla mahdollista, että pari kuukautta koneen startin jälkeen meidän kaverit alkoivat neuvoa konetoimittajaa, nauraa Markku Hämäläinen. – On ollut todella ilo nähdä, kuinka kotkalaiset oppivat uutta tuosta vain tosi nopeasti ja haluavat tehdä töitä.

Koska Kotkamillsillä ei otettu kiky-sopimusta koskaan käyttöön, ei tehdas myöskään ollut tammi–helmikuisen paperiteollisuuden lakon piirissä.
– Koneet pyörivät täysillä motivoituneiden kaverien pyörittäminä. Motivoitunut työntekijä synnyttää ylimääräiset pari prosenttia tehoa koneeseen ja ne loppuprosentit ovat ne, joista raha tulee. Vaikka tehtäisiin tuhat kikytuntia, ei silti saataisi samoja lisätuottoja, jotka motivoitunut työntekijä saa aikaiseksi. Kotkan tehtaan porukka on ollut todella myönteistä, toimitusjohtaja kehuu.

Kun Hämäläinen tuli Kotkamillsin toimitusjohtajaksi, oli tehtaalla vielä monta tuttua 1980-luvulta. – Edelleenkin on muutama, vaikka viiden vuoden aikana 70 henkeä on jäänyt eläkkeelle ja saman verran on lähivuosina jäämässä. Tilalle on palkattu parisensataa henkeä uutta porukkaa. Nettolisäys on yli 100, joka on aika paljon 500 hengen porukassa.

Urheiluseurojen kautta tunnettuutta
– Olen kiertänyt viime vuodet paljon maailmalla, konferensseissa ja messuilla hakemassa julkisuutta innovaatiollemme. Suomessa sitä on saatukin, mutta maailmalla on vielä tekemistä tunnettuuden kanssa.

Julkisuutta maailmalla haetaan muun muassa kotkalaistaustaisen jalkapalloilijan Teemu Pukin Norwich City FC -joukkueen kanssa tehdyn sopimuksen myötä. Britannian Premier-liiga, jossa Norwich pelaa, on ohjeistanut liigan seurat ottamaan toiminnassaan ympäristöystävällisyys- ja kierrätettävyysasiat huomioon. Sopimuksen mukaan Norwich infoaa liigassa eteenpäin kierrätettävien kuppien projektistaan.
– Norwichin kanssa päästiin sopimukseen, kun pystyimme käyttämään referenssinä sopimustamme kouvolalaisen KooKoo-jääkiekkojoukkueen kanssa. Peleissä juodaan yleensä olutta muovituopeista, ja me kohdistamme markkinointiamme juuri vaihtoehdoksi muovikuppien käyttäjille.

Maailmalla käytettävistä kertakäyttökupeista vain kolmannes on kartonkia, ja loput muovia, eli niiden markkina on paljon suurempi. Isla-kupeista voi juoda kahvin lisäksi jopa viskiä ja vodkaa, ja miedot alkoholit kestävät Isla-kupissa yhtä kauan kuin kahvikin. 40-prosenttiset alkoholijuomat kestävät kupissa tunnin verran, ennen kuin pohja alkaa kostua.

Tavoitteena Pohjois-Amerikka
Seuraava askel on Pohjois-Amerikan valloitus ja amerikkalaisiin urheilukilpailuihin pääseminen. – Pohjois-Amerikka on strateginen painopistealueemme lähivuosina. Myyntiponnistelut suunnataan sinne.

Kun Euroopan kuppikartonkikulutus on vähän yli 200 tuhatta tonnia vuodessa, Pohjois-Amerikassa se on noin kuusinkertainen eli 1,2 miljoonaa tonnia. – Olemme aloittaneet New Yorkin osavaltiosta, jossa esimerkiksi sairaalat, koulut ja vankilat käyttävät toiminnassaan pelkästään kertakäyttöastioita. New Yorkissa olemme saaneet paljon apua Business Finlandilta, Suomen New Yorkin konsulaatista ja YK:n edustustosta, kiittelee Hämäläinen.

Aegle ja Absorbex kannattavia
Mutta on Kotkamillsillä toinenkin pakkausmateriaali: taivekartonkia valmistetaan Aegle-brändin alla. Se on tuotteena kannattava ja tärkeä osa tuotevalikoimaa.
– Aegle tulee olemaan tulevaisuudessakin iso osa tuoterepertuaariamme. Arviolta näiden kahden osuudet ovat 50/50 tulevaisuudessa. Aegle on saavuttanut hyvän alun, kun taas kuppikartonki vaatii edelleen kehitysresursseja, muun muassa koeajoja.

Koska brändien pakkausten, kuten muro- ja myslipakkausten on aina näytettävä samalta maasta, materiaalista tai konvertterista huolimatta, on Aeglen tavoitteena olla mahdollisimman tarkasti kilpailijatuotteita vastaava.
– Aeglen markkina-alueena on Eurooppa, joka on meidän kokoisellemme firmalle riittävä. Kymmenen prosenttia tuotteesta menee Suomeen. Aeglen kanssa meillä ei ole resursseja lähteä Pohjois-Amerikkaan. Siellä pitäisi olla varastoja, arkituskapasiteettia ja käyttöpääomaa. Kuppikartongissa tilanne on eri, sitä voidaan konttitoimituksina toimittaa sitä mukaa kuin on tarvetta.

Kotkamillsillä on toinenkin kannattava tuote, Absorbex-tuotenimellä sahanpurusellusta valmistettava laminaattipaperi, jonka raaka-aineena voidaan käyttää osittain myös kierrätyskuitua. – Sen business on ollut hyvä jo pitkän aikaa. Vaikka olemme pieni firma, rahat ovat kannattavien tuotteiden avulla riittäneet isoihin kehityspanoksiin.


3 kysymystä

Markku Hämäläinen. Kuva: Kotkamills

Mikä on suosikkipakkauksesi?
Jykevästä kartongista valmistettu ison konjakkipullon pakkauskotelo, jossa on oikein hyvä painojälki.

Mistä pakkauksesta et luovu?
Nessupakkauksesta en luovu. Se menee niin näppärästi taskuun, ja vaikka se on muovia, se on pakkauksena erittäin käyttökelpoinen.

Miten kierrätät?
Lajittelen pakkaukset erittäin aktiivisesti. Panttipullot viedään erikseen, muovit, paperit ja kartongit erotellaan. Kompostia ei ole, mutta mökillä on. Töissäkin meillä kaikki laittavat käytetyt kupit niille valmistettuihin säiliöihin, jotka täytyttyään pulpperoidaan kierrätyskuitulinjallamme laminaattipaperin raaka-aineeksi. Keräämme Kotkan alueelta kaikki säiliöt omalle tehtaallemme.


Artikkeli on julkaistu Pakkaus-lehdessä 2/2020.

No Comments Yet.

Kommentoi julkaisua