Lausunto: Kansallinen muovipakkausvero haitallinen Suomelle

Muovipakkausveron sijaan tulee panostaa materiaalin kierrätykseen ja EU-laajuisiin ratkaisuihin

Lausunto 6.6.2018

Pakkauskehitys ja pakkausten tehokas kierrätys parhaita keinoja edistää materiaalitehokkuutta

Pakkauksia valmistavat, niitä käyttävät ja maahantuovat yritykset ovat tehneet 1990-luvulta lähtien toimenpiteitä muovituotteiden - erityisesti muovipakkausten - kehittämiseksi, niiden uudelleen käyttämiseksi ja kierrättämiseksi. Pakkaus on useimmiten osa tuotetta, jolloin myös kehitystyö tehdään useita tavoitteita yhteensovittaen. Pakkaus ei ole turha, vaan se suojaa tuotetta ympäristöltä, suojaa ympäristöä tuotteelta, helpottaa tuotteen käsittelyä jakeluketjussa ja kuluttajalla sekä välittää tietoa tuotteesta. Vastuullisuustyötä tehdään yhteistyössä eri toimijoiden kesken sekä yritysten omissa tuotekehityshankkeissa. Pitkäjänteisen työn tulokset näkyvät kuluttajille ympäristöä säästävinä pakkausratkaisuina.

EU-jätelainsäädäntöön perustuva tuottajavastuujärjestelmämme koskee tuotteiden pakkaajia sekä pakattujen tuotteiden maahantuojia, joiden liikevaihto on vähintään miljoona euroa. Yritysten maksamilla kierrätysmaksuilla rahoitetaan pakkausten keräys, kierrätys ja kuluttajatiedotus. Muovipakkausten kierrätysmaksu on porrastettu sen mukaan, miten helppo muovipakkaus on kierrättää. Mitä vaikeampi pakkaus on kierrättää, sitä korkeampi maksu. Näin yrityksille syntyy taloudellinen kannustin valita helposti kierrätettäviä pakkausmateriaaleja. Ehdotettu muovipakkausvero olisi päällekkäinen ohjauskeino tuottajavastuun kanssa.

Muovipakkaukset ovat yritysten tuotantopanos, joiden käytön optimointi on kannattavan yritystoiminnan edellytys. On tärkeää, että Suomi kannustaa yrityksiä toimimaan edelläkävijänä materiaalitehokkuuden ja pakkausarvoketjun yhteistyön kehittämiseksi sekä EU-laajuisten ratkaisujen tarjoamiseksi. Toimijoiden vapaaehtoisilla sitoumuksilla on mahdollista löytää sääntelyä joustavampia, kokonaisvaltaisempia ja innovatiivisempia ratkaisuja edistää kiertotaloutta.

Kansallinen muovipakkausvero rapauttaisi EU:n sisämarkkinoita ja heikentäisi suomalaisten yritysten asemaa

Kansallisten ratkaisuiden ja päällekkäisten ohjauskeinojen pohtimisen sijaan Suomen tulisi panostaa EU:n sisämarkkinoiden toimivuuteen ja pitkäjänteiseen politiikkaan. Nyt esillä olevat päällekkäiset ohjauskeinot (tuottajavastuu, pantilliset keräysjärjestelmät, muovipakkausvero, EU:n muovimaksu, kertakäyttömuoveja koskeva lakialoite) heikentävät toimintaympäristön ennakoitavuutta ja aiheuttavat yrityksille epävarmuuden, mihin toimiin investoida.

Esitys kansallisesta muovipakkausverosta kohdistuisi ainoastaan Suomessa toimiviin yrityksiin, jotka työllistävät ja maksavat veronsa Suomeen. Se olisi omiaan myös heikentämään EU-sisämarkkinoiden toimivuutta, sillä pakkaukset liikkuvat EU:ssa osana tuotetta. Pisteverona muovipakkausvero olisi hallinnollisesti raskas ja aiheuttaisi kustannuksia paitsi yrityksille myös valtionhallinnolle. Vero koskisi hyvin laajaa yritysjoukkoa, pk-yritykset mukaan lukien. Lausunto 2 / 3 6.6.2018

Tosiasiassa muovipakkausvero olisi laajapohjainen materiaalivero, jonka hallinnollinen taakka ilmoitusmenettelyineen, verotarkastuksineen ja valitusprosesseineen jättäisi todennäköisesti siitä saatavat nettotulot valtiolle vähäisiksi. Muovipakkausveroa ja sen oikeudenmukaista ohjausvaikutusta tulisi myös pystyä objektiivisesti mittaamaan. Myöskään verolla aikaansaatavat ympäristöhyödyt eivät ole lainkaan yksiselitteisiä. Riskinä on jopa, että veron myötä Suomi ottaisi materiaalitehokkuudessa ja kierrätyksessä askeleita enemmin taakse kuin eteenpäin.

Suomen on kehitettävä ratkaisuja EU- ja globaalille tasolle

Suomalaiset yritykset toimivat globaalissa kilpailussa. Erityisesti kuluttajatuotteissa verkkokauppa ja sitä myötä siihen kytkeytyvä pakkaaminen jatkaa kasvuaan. Tuotteiden tilaaminen on mahdollista mistä päin maailmaa tahansa. Nykyisellään tuottajavastuu ei koske kansainvälistä verkkokauppaa. Suomessa toimivat yritykset maksavat siis kuluttajien kansainvälisen verkkokaupan kautta maahantuomien pakkausten keräyksen ja kierrätyksen. Tämä vapaamatkustus tulisi korjata pikimmiten. Päällekkäinen muovipakkausvero heikentäisi kansallisten yritysten kilpailuasetelmaa entisestään sekä myös tuottajavastuujärjestelmään kuuluvaa ohjausvaikutusta (muovipakkausten kierrätettävyyden perusteella määräytyvä hyötykäyttömaksu).

Kansallinen, yksittäiseen materiaaliin kohdistuva lisäsääntely ei ratkaise kuluttajien epätoivottuun käytökseen ja siitä aiheutuvaan roskaantumiseen liittyvää ongelmaa. EU:ssa on jo valmisteilla muovimateriaaliin kohdistuvaa lisäsääntelyä, joka kohdistunee vain EU-alueella toimiviin yrityksiin, ei kolmansista maista (EU:n ulkopuolelta) EU-alueelle etäkaupan kautta myyviin yrityksiin. Kertakäyttötuotteiden aiheuttamaa ympäristön roskaantumista ei pystytä estämään verotuksella tai myyntikielloilla vaan asenteisiin vaikuttamiselle ja tehokkaalla keräysverkostolla. Vaikka EU kieltäisi esimerkiksi muovisten vanupuikkojen tai pillien myynnin EU-alueella, voivat kuluttajat ostaa niitä käyttöönsä koska tahansa EU:n ulkopuolisista verkkokaupoista. Tästä johtuen roskaantumisen kannalta tehokkaiden keinojen etsintä ja kuluttajien asenteeseen vaikuttaminen on avainasemassa. Miksi keskustelussa ei ole ollut esimerkiksi kuluttajien roskaamisen ankarampi sanktiointi?

Parhaillaan valmistelussa oleva kansallinen muovitiekartta on Suomelle hyvä mahdollisuus osoittaa kiertotaloudessa edelläkävijyyttä ja miettiä kokonaisuuden kannalta toimivia ratkaisuja. Näitä tulee aktiivisesti tarjota myös EU-tasolle.

Elinkeinoelämän ehdotukset

  • Suomen vahvuus yritysten ja hallinnon väliseen yhteistyöhön tulee hyödyntää täysimääräisesti ja tukea materiaalitehokkuussitoumuksen kaltaisia työkaluja muovin kierrätyksen lisäämiseksi
  • Päällekkäiset ohjauskeinot eivät ole ratkaisu muoviroskan aiheuttamiin haittoihin ja kuluttajien käyttäytymiseen

Lisätiedot:

Elintarviketeollisuusliitto ry
Heli Tammivuori, johtaja
p. +358 40 557 5667

Kaupan liitto ry
Marja Ola, asiantuntija
p. +358 50 383 7711

Muoviteollisuus ry
Vesa Kärhä, toimitusjohtaja
p. +358 40 559 7557

Päivittäistavarakauppa ry
Ilkka Nieminen, johtaja
p. +358 50 042 2216

Rakennusteollisuus RT ry
Pekka Vuorinen, ympäristö- ja energiajohtaja
p. +358 50 469 2021

Suomen Pakkausyhdistys ry
Antro Säilä, toimitusjohtaja
p. +358 40 589 1891

Suomen Tekstiili ja Muoti ry
Anna-Kaisa Auvinen, toimitusjohtaja
p. +358 50 536 5078

Teknokemian Yhdistys ry
Sari Karjomaa, toimitusjohtaja
p. +358 050 342 9934

 

 

No Comments Yet.

Kommentoi julkaisua