Mistä materiaalista pakkaukset valmistetaan tulevaisuudessa? 

Mistä materiaalista pakkaukset valmistetaan tulevaisuudessa? 

Pakkauksia valmistetaan erilaisista materiaaleista ja erilaisilla teknologioilla. Pakkausmateriaalit myös kilvoittelevat tosissaan markkinaosuuksista – niin kuin markkinataloudessa pitääkin. Kaikilla pakkausmateriaaleilla on omat vahvuutensa – ja toisaalta myös heikkoutensa. Tuleeko joku materiaali voittamaan kilpailun ja jos niin miksi? 

Kuitupohjaisilla pakkausmateriaaleilla eli tuttavallisemmin paperilla, kartongilla, pahvilla, kuituvaloksilla jne. on Suomessa historiallisen korkea markkinaosuus johtuen luonnollisesti metsäteollisuuden vahvasta tuotekehittelystä ja kilpailukyvystä. Kuitua vaikuttaisi suosivan myös korkealla poliittisella agendalla olevat bio- alkuiset termit; biopohjaisuus ja biohajoavuus. Toisaalta kuitupakkaukset ovat useimmiten kertakäyttöisiä mikä on poliittisesti kyseenalaista. 

Lasipakkauksia ei Suomessa enää valmisteta mikä kertoo jotain lasin kilpailukyvystä – tai ehkäpä enemmän kotimaisen lasipakkausteollisuuden kilpailukyvystä. Jos suomalaiset lasialan yritykset olisivat ostaneet kilpailijoitaan eikä päinvastoin, voisi tilanne olla toinen. Lasi on teknisesti hyvä pakkausmateriaali ja siihen liitetään voimakkaasti korkea laatu ja premium-imago. Paino ja rikkoutumisherkkyys ovat toisaalta painamassa heikkouksien vaakakupissa. 

Metallipakkauksista teräksellä ja tinapellillä on lasiin verrattuna samoja vahvuuksia ja heikkouksia; se on teknisesti toimivaa mutta painavaa. Osa teräksestä valmistetuista pakkauksista soveltuu hyvin uudelleenkäytettäviksi. Erityisesti juomatölkkeihin käytettävä alumiini on pääsääntöisesti kertakäyttöistä mutta sen kierrättäminen on suhteellisen helppoa ja tehokasta. Alumiinin kierrättäminen on energiaintensiivistä mutta iso osa alumiinista pysyy kierrätyksen piirissä kierrosta toiseen – itse asiassa merkittävä osa maailmassa koskaan tuotetusta alumiinista on edelleen käytössä. 

Puupakkauksista tunnetuimpia ovat kuormalavat. Puuraaka-ainetta meillä riittää ja jätehuoltokin toimii. Meillä Suomessa käytöstä poistetut kuormalavat on perinteisesti poltettu juhannuskokossa tai niillä on lämmitetty sauna. Puupakkausten kierrätystavoitteet tulevat nousemaan osana EU:n kiertotalouspakettia ja tämä johtaa lavojen elinkaaren päättymiseen energiahyödyntämisen sijaan uusien tuotteiden raaka-aineeksi – ehkäpä Keski-Eurooppaan?! 

Osa kuormalavoista tehdäänkin jo nyt muovista ja ne kiertävät vuokrattuna käyttöomaisuutena ja aikanaan, käytöstä poistamisen jälkeen, kierrätetään osana muuta muovipakkausjätettä. Muovit ovat teknisesti toimivia, kevyitä ja nimensä mukaisesti helposti muovattavia. Muovipakkausten tuotantomäärät kasvavat maailmanlaajuisesti. Huonosta ympäristömaineesta on tullut ehkä suurin uhka muovien käytölle – muovia tölvitäänkin mediassa lähes päivittäin. Vaikka norjalaisen tutkimuksen mukaan suurin osa merten mikromuovista on peräisin autonrenkaista ja vaatteista, on muovipakkausten tuottajien ja käyttäjien pystyttävä vakuuttamaan ihmiset muovien käytön turvallisuudesta ja ympäristöystävällisyydestä.  

Kaikilla pakkausmateriaaleilla on siis omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Ainoa varma asia mitä materiaalien välisestä kilpailusta voidaan sanoa, on että se tulee jatkumaan. Ja yhtä varmaa on myös se, että Suomen Pakkausyhdistys ja Pakkaus-lehti tulevat puolustamaan kaikkia pakkausmateriaaleja tasapuolisesti. 

Ainoa varma asia mitä materiaalien välisestä kilpailusta voidaan sanoa, on että se tulee jatkumaan 

Antro Säilä
Kirjoittaja on Pakkaus-lehden päätoimittaja ja Suomen Pakkausyhdistyksen toimitusjohtaja


Kirjoitus on Pakkaus-lehden 7/2017 pääkirjoitus 

No Comments Yet.

Kommentoi julkaisua