Jätteestä muoviksi – Neste kehittää kiertotalousratkaisuja

Jätteestä muoviksi – Neste kehittää kiertotalousratkaisuja

Nesteellä tutkitaan mahdollisuutta käyttää nesteytettyä muovijätettä raaka-aineena perinteisessä öljynjalostuksessa Porvoossa ja Naantalissa. Neste on myös ensimmäistä kertaa maailmassa tuottamassa biopohjaista polypropeenia teollisessa mittakaavassa yhteistyössä IKEAn kanssa tänä syksynä.

Käytetty paistorasva, eläinrasvajäte, tekninen maissiöljy, rypsiöljy. Tarrat tutkimuslaboratorion pöydällä olevissa näytepulloissa kertovat Neste-MY uusiutuvan dieselin raaka-aineista.
– Näistä samoista öljyistä ja rasvoista tehdään myös uusiutuvat muovimme, sanoo Nesteen tutkimusjohtaja Petri Lehmus.
Neste on ensimmäistä kertaa maailmassa tuottamassa biopohjaista polypropeenia teollisessa mittakaavassa yhteistyössä IKEAn kanssa tänä syksynä.
IKEA on ottanut tavoitteekseen korvata kaikki yrityksen tuotteissaan ja pakkauksissaan käyttämät muovit uusiutuvilla tai kierrätetyillä materiaaleilla vuoteen 2030 mennessä. Tämänsyksyisessä ensimmäisessä tuotantoerässä biopohjaisen raaka-aineen osuuden on sovittu olevan vähintään 20 prosenttia.
– Teknisesti meille on täysin mahdollista valmistaa 100-prosenttisesti biopohjaista muovin raaka-ainetta. Kasvatamme bio-osuutta vaiheittain kohti sataa prosenttia, kertoo uusiutuvien muovien teknisestä asiakaspalvelusta vastaava Risto Vapola.

Pakkausmuovit  kiertotalouden raaka-aineena
Uusin näytepullo Nesteen laboratorion pöydällä sisältää nesteytettyä jätemuovia. Nesteellä tutkitaan parhaillaan mahdollisuutta käyttää nesteytettyä muovijätettä raaka-aineena perinteisessä öljynjalostuksessa Porvoossa ja Naantalissa.
Tavoitteena on edetä teollisen mittakaavan koeajoihin 2019 aikana, ja vuoteen 2030 mennessä luoda valmiudet käyttää vuosittain jopa yli miljoona tonnia jätemuovia jalostuksen raaka-aineena. Tähän käyttötarkoitukseen soveltuvia muoveja ovat tavanomaiset pakkausmuovit, kuten polyeteeni, polypropeeni ja polystyreeni. Jalostusprosessissa nesteytetyt muovit voidaan muuntaa paitsi polttoaineiksi, myös uusiksi muoveiksi.
Euroopassa syntyy vuosittain noin 27 miljoonaa tonnia kuluttajamuovijätettä, ja vain kolmannes siitä kerätään tänä päivänä kierrätykseen.
– Jätettä varmasti riittää. Tarkoitus ei ole kilpailla perinteisten kierrätysprosessien kanssa, vaan täydentää niitä, sanoo jätemuovien tutkimushanketta johtava Outi Teräs. – Kemiallisen kierrätyksen raaka-aineeksi soveltuvat myös pakkauksissa tyypilliset monikerros- ja yhdistelmärakenteet, jotka ovat hankalia kierrättää mekaanisesti. Jalostamoreitin kautta kemiallisesti kierrätetty muovi on elintarvikekelpoista ja lujuusominaisuuksiltaan täysin neitseellistä vastaavaa materiaalia.
– Sekä uusiutuvien biopohjaisten että kemiallisesti kierrätettyjen muovien tavoite on sama: tarjota asiakkaalle ympäristön kannalta kestävämpi tuote, jota voidaan käyttää sellaisenaan nykyisissä sovelluksissa tekemättä kompromisseja tuoteturvallisuudessa tai muutoksia tuotteiden valmistus- tai vaikkapa pakkaamisprosesseissa, summaa Lehmus.

– Tuotteet pienentävät muovinkulutuksen hiilijalanjälkeä ja vähentävät riippuvuutta fossiilisesta raakaöljystä. Kierrätettävyys lisää myös materiaalitehokkuutta ja tukee kiertotaloutta.


Kokemus uusiutuvista tuotteista kehityksen pohjana
Kymmenessä vuodessa Neste on kasvanut perinteisestä öljynjalostajasta maailman suurimmaksi uusiutuvan dieselin tuottajaksi. Nesteen uusiutuvien raaka-aineiden käytöstä jopa 80 prosenttia perustuu tällä hetkellä muun muassa elintarviketeollisuuden jätteisiin ja
tähteisiin.
– Nesteen panostus raaka-aineiden ja esikäsittelyn tutkimukseen mahdollistaa uusiutuvan muovin kaltaisia avauksia, sanoo Lehmus. – Uusiutuvista raaka-aineista kertynyt osaaminen on vahvuus, kun pyrimme nyt laajentamaan jäteraaka-aineisiin myös fossiilisessa jalostuksessa.Vailla haasteita kehitystyö ei ole.
– Projektin onnistuminen edellyttää paitsi prosessoinnin teknisten haasteiden ratkaisemista, myös esimerkiksi nesteytysteknologioiden ja jätemuovin arvoketjujen kehittymistä, selventää Outi
Teräs. Neste etsiikin projektiin kumppaneita niin muovijätteen keräilijöistä, nesteyttäjistä kuin teknologiakehittäjistäkin.
Projektin lisähaasteena on EU-lainsäädäntö, jossa kemiallisen kierrätyksen status on vielä epäselvä.

– EU:n tavoite on 55 prosentin kierrätysaste muovipakkauksille 2030 mennessä. Jos tähän tavoitteeseen halutaan päästä, pitää kemiallinen kierrätys laskea mukaan, Teräs sanoo.

Ymmärrys biomuoveista vajavainen

– Biopohjaisten muovien puolella haasteena on kaupallistaa yhtä aikaa kaikki prosessissa syntyvät muovit, Vapola toteaa.
– Eniten kysyntää on biopohjaiselle polypropeenille, jota muut toimijat eivät tässä mittakaavassa voi tarjota.
Toinen haaste liittyy kuluttajien ymmärrykseen biomuoveista. Usein vedetään yhtäläisyysmerkit biomuovin ja biohajoavan muovin välille.
– Meidän muovimme ovat biopohjaisia, mutta kemialliselta koostumukseltaan täysin identtisiä fossiilisten muovien kanssa. Niitä voidaan käyttää rajoituksetta samoissa sovelluksissa kuin perinteisiä muovejakin. Ne eivät biohajoa vaan ovat kestäviä, uudelleen käytettäviä ja ne voidaan kierrättää tehokkaasti nykyisissä järjestelmissä. Tai käyttää vaikka jalostamon syöttönä, Outi Teräs huomauttaa.

Kiertotalous edellyttää ymmärrystä arvoketjuista
– Uusiutuvat ja kierrätysraaka-aineet vievät öljyteollisuutta koko ajan syvemmälle kiertotalouteen ja tämä muuttaa myös tutkimus- ja kehitystyön luonnetta. Kiertotalouteen siirtyminen vaatii kokonaisvaltaista ajattelua ja arvoketjujen ymmärtämistä laajemmin; miten eri toimijoiden valinnat vaikuttavat muihin ja mistä ne ovat pois, pohtii Lehmus.
Ennen Nesteeelle siirtymistään sekä Teräs että Vapola ovat työskennnelleet  pakkausteollisuudessa. – Tässä työssä on apua, kun tietää, mistä muovit tulevat ja mihin ne menevät, toteaa Teräs.
– Kun on päivätyökseen kehittänyt aina vain pidemmän säilyvyyden mahdollistavia ja silti entistä kevyempiä pakkauksia, näkee vaatimukset pakkausten yksinkertaistamisesta ja helposta kierrätettävyydestä vähän eri valossa.
Juttu julkaistu Pakkaus-lehdessä 5-6/2018

No Comments Yet.

Kommentoi julkaisua