Ekologisuus ja eettisyys korostuivat PackSummit 2017 -tapahtumassa

Ekologisuus ja eettisyys korostuivat PackSummit 2017 -tapahtumassa

Pakkausalan eettisyys ja ekologisten pakkausratkaisujen merkityksen kasvu nousivat kantaviksi teemoiksi toista kertaa järjestetyssä PackSummit-tapahtuman alustuksissa. Marraskuun lopulla Lahden Sibeliustalolla pidetyn PackSummitin yhteydessä jaettiin myös ScanStar-palkinnot tämän vuoden parhaille pohjoismaisille pakkauksille.

Pakkausalan kehitys on noudatellut koko teollisen yhteiskunnan valtakauden ajan kulloinkin vallinneita arvoja ja kuluttajatottumuksia. Pakkausteknologia on sekin muuttunut valtavasti materiaalien kehittyessä ja pakkauksiin kohdistuneiden vaatimusten tiukentuessa. PackSummit2017-seminaaripäivän vetäjänä toiminut, päivän lopuksi keynote-puheenvuoron pitäjänä tulevaisuudentutkija Roope Mokka Ajatuspaja Demosista katsoo nyt elettävän aikoja, joiden jälkeen teollisen yhteiskunnan valtakausi on päättymässä ja korvautumassa jollakin uudella, toistaiseksi määrittelemättömällä.
– Uusi sukupolvi arvostaa pakkauksissa autenttisuutta, koska autenttisuus toimii todisteena siitä, että pakkauksen takana on jokin omaperäinen idea. Jos katsoo vähän kauemmas, pakkausten voi arvioida muuttuvan tuotepakkauksista palvelupakkauksiksi. Tällöin itse pakkaus voi olla keskeinen innovaatio kokonaan uuden palvelun tuottamiseksi, Mokka visioi.
Hän myös rinnastaa nykyajan yhteiskunnallisen tilanteen kahden vuosisadan takaiseen aikaan, jolloin teollinen aikakausi oli vasta alkamassa. Pakkaustoimialan näkökulmasta tätä rinnastusta ehkä merkittävämpi näkökohta on se, miten pakkausala kykenee vastaamaan kuluttajien kasvaviin vaatimuksiin ja varsinkin se, millaisin toimenpitein ala selviää kestävän kehityksen haasteista mahdollisimman hyvin.

 

PackSummit 2017 -tapahtumaan Lahden Sibeliustaloon osallistui 320 pakkausalan ammattilaista. Kuva: Suomen Pakkausyhdistys ry.

Juhlapuheet eivät enää riitä
Kestävän kehityksen periaatteet määriteltiin ensimmäisen kerran 30 vuotta sitten YK:n alaisessa Brundtlandin komissiossa; puhuttiin kestävän kehityksen kolmijaosta: sosiaalisesta, taloudellisesta ja ekologisesta kestävästä kehityksestä. Vähitellen periaatteet ovat konkretisoituneet seurattaviksi ja mitattaviksi yhteisö- ja yrityskohtaisiksi tavoitteiksi. Ollakseen uskottava kestävän kehityksen tavoitteista julkisesti puhuvan tahon on kyettävä erittelemään, millaisella toiminnalla näiden tavoitteiden toteutumista voi edistää ja arvioida.
– Juhlapuheet kestävästä kehityksestä eivät enää riitä tämän päivän kuluttajille, S-Ryhmän kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu totesi.
Hän kuitenkin muistuttaa, ettei pakkauksen perustehtävä, tuotteen suojaaminen, ole vähentynyt merkitykseltään. Kun esimerkiksi elintarvikepakkaus suojaa mahdollisimman hyvin sisältöä, se on samalla ekologinen, koska tällainen pakkaus on omiaan minimoimaan ruoan hävikkiä.
Alarotu lisää, että kuluttajien kasvavat vaatimukset eivät liity pelkästään pakkauksen ekologisuuteen, vaan myös sen käytännöllisyyteen: esimerkiksi avaamisen on oltava mahdollisimman helppoa. Pakkausta tarvitsevan yrityksenkin näkökulmasta vaatimustaso on noussut.
– Varastoautomaation johdosta virheet esimerkiksi pakkausten mittatiedoissa ovat entistä haitallisempia. Uuden logistiikkakeskuksemme tultua käyttöön tehokkuutta on tullut lisää, mutta samalla kaiken toiminnan, myös pakkaamisen on oltava yhä kurinalaisempaa, Alarotu totesi.
Alarotu muistuttaa myös siitä, että ekologisten ratkaisujen yritystoiminnassa on perustuttava oikeaan tietoon silloinkin, kun tämä tieto on vastoin kuluttajien keskuudessa vallitsevaa käsitystä.

 

Carlsberg tähtää hiilineutraaliuteen 
Aamupäivän osuudessa kuultiin mielenkiintoinen puheenvuoro myös Carlsberg Groupin kestävän kehityksen yksikön johtajalta Simon Boas Hoffmeyerilta. 170 vuotta toimineen olutyhtiön tavoitteisiin kuuluu saavuttaa vuoteen 2030 mennessä hiilipäästöissä nollataso. Tavoitteeseen pääsy edellyttää Boasin mukaan innovaatioita, joiden yksityiskohdat eivät ole vielä tiedossa.
– Sen sijaan meillä on täsmälliset keinot päästöjen puolittamiseen nykytasosta vuoteen 2022 mennessä, hän toteaa.
Boas esittää laskelman, jonka mukaan Carlsbergin oluiden hiiliekvivalenttiluku on 52,3 kilogrammaa sataa olutlitraa kohden. Laskelmassa ovat mukana niin viljantuotannon kuin itse oluentuotannonkin vaikutukset, kuten myös pakkauksen, jakelun ja jäähdytykseen myymälöissä tarvittavan energian osuudet. Pakkauksen osuus hiilijalanjäljen muodostumisessa on selvästi suurin: noin 40 prosenttia.
– Tästä syystä teemme paljon töitä, jotta löydämme uusia toimivia ja entistä ympäristöystävällisempiä pakkausratkaisuja. Lupaavia ratkaisuja näyttävät olevan muun muassa Billerud Korsnäsin paperipakkaukset sekä ecoXpacin kuitumateriaalista valmistamat pullot, Boas kertoo.
Toinen keskeinen kestävää kehitystä edistävä tavoite Carlsberg Groupilla on vedenkulutuksen vähentäminen tuotannossa.
– Pyrimme tavoitteisiimme panostamalla tieteelliseen, käytäntöä palvelevaan tutkimukseen, Boas kertoo.

 

Öljypohjaiset muovit korvautumassa biomuoveilla
Ekologisuuden korostuminen pakkausalalla ilmenee myös niin, että perinteisten pakkausmateriaalien rinnalle tai tilalle on tulossa uusia. Kun kerran pakkauksen tehtävänä on suojata tuotetta ja siten vähentää hävikkiä, hyviksi havaituista pakkausmateriaaleista luopuminen ei ole helppoa, vaikka ekologiset syyt puoltaisivat vaihtoehtojen hakemista. Esimerkiksi nestemäisten elintarvikkeiden kartonkipakkaukset päällystetään ohuella muovilla. Perinteiset polymeerimuovit ovat tunnetusti öljypohjaisia; niiden hyvät ominaisuudet ovat vakiinnuttaneet laajan käytön pakkausteollisuudessa.
Öljytuotannon rajat ovat kuitenkin tulleet vastaan, minkä johdosta materiaalitekninen kehitystyö on jo pitkään kohdistunut siihen, voiko vastaavia tuotteita valmistaa myös kasvipohjaisesti. Tässä on jo onnistuttu, mistä yhtenä hyvänä esimerkkinä ovat Valion kartonkiset maitopakkaukset.
– Olemme siirtymässä kaikkien harjakattoisten kartonkipakkausten pinnoitteiden raaka-aineissa kasvipohjaisiin materiaaleihin. Noin 250 miljoonan vuodessa tarvittavan pakkauksen korkitkin valmistetaan jo nyt kasvipohjaisesta muovista öljypohjaisen asemesta. Se on kestävän kehityksen näkökulmasta aivan keskeinen seikka. Samalla olemme koettaneet pitää huolta siitä, että kuluttajat ovat tyytyväisiä myös pakkaustemme toimivuuteen. Sellainen pakkaus, joka ei aukea tai on muuten epäkäytännöllinen, aiheuttaa niin sanotusti pakkausraivoa. Sellaiseen emme saa syyllistyä, pohtii Valion myynti- ja markkinointijohtaja Elli Siltala.
Jotta pakkauksia tarvitseva teollisuus voi saada toiveidensa ja asiakkaidensa toiveiden mukaisia pakkauksia, pakkausteollisuuden on luonnollisesti toimittava samojen tavoitteiden eteen. Tässä suhteessa suomalainen pakkausteollisuus on onnistunut varsin hyvin. Esimerkiksi Metsäliitto ja Walki ovat onnistuneet kehittämään toimivuudeltaan erinomaisia pakkaustuotteita, joissa öljypohjaisuus on voitu korvata uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvilla biopohjaisilla pinnoitteilla.
Juttu julkaistu Pakkaus-lehdessä 8/2017

 

No Comments Yet.

Kommentoi julkaisua