Tilaa uutiskirje

Pia Pohja: Ruoan turvallisuus ja säilyvyys tärkeintä

Pia Pohja: Ruoan turvallisuus ja säilyvyys tärkeintä

Talouden näkymät ovat heikentyneet Suomessa viime kuukausina. EK:n syksyn suhdannemittauksissa elintarviketeollisuus erottui vielä hienoisesti muita teollisuudenaloja myönteisemmillä tulevaisuuden odotuksillaan. Tämä tietää varovaista hyvää myös pakkausalalle, koska karkeasti arvioituna noin puolet valmistettavista pakkauksista käytetään elintarvikkeiden pakkaamiseen.
– Vahva kotimarkkinakysyntä on elintarvikealan elinehto, sanoo ETL:n toimitusjohtaja Pia Pohja.

Elintarviketeollisuusliitto ry:n eli ETL:n toimitusjohtaja Pia Pohja muistuttaa, että vahva kotimarkkinakysyntä on elinehto elintarviketeollisuudelle.
– Elintarvikeala ei ole kovin suhdanneherkkä, koska kaikki me syömme joka päivä. Tätä vakautta painotamme tulevaa alaansa miettiville nuorille, jotka pohtivat tulevaa työllistymistään.

Talouden suhdannevaihtelut näkyvät elintarvikealalla viiveellä ja matalampana kuin muilla aloilla. Vaihtelut kuitenkin näkyvät, kun on taloudellisesti heikompi aika, ostetaan vähemmän ja halvempaa, ja päinvastoin.
– Hyvät näkymät johtuvat osin myös elintarvikeviennin kasvusta, sianlihan viennin aloittaminen Kiinaan alkaa näkyä, Pohja toteaa.

Suomesta viedään ulkomaille elintarvikkeita laajalla kirjolla, mutta vientituotteiden kärkipäässä ovat maitotaloustuotteet ja juomat, esimerkiksi Pia Pohja nostaa maailmalla palkintoja niittäneet ginit. Viime vuoden elintarvikkeiden vientiluvut noussevat 1,7 miljardiin euroon, jossa on reilun kymmenen prosentin kasvu edelliseen vuoteen.
– Elintarvikeala on matalan tuoton ala, mutta pohjavire on kuitenkin positiivinen, vaikka alalle tärkeitä joulumyynnin lukuja ei vielä tätä kirjoitettaessa ole tiedossa, hän huomauttaa.

Ruoka on iloinen asia
Ruoka ja ruuanlaitto on monen harrastus, mutta arkea halutaan helpottaa valmiilla ruuilla. Nyt pinnalla ovat terveellisyys ja vastuullisuus. – Meidän näkökulmastamme korostamme makua ja iloa, jota jokainen saa maukkaasta ravinnosta. Koska määräänsä enempää emme voi syödä, elintarvikealalla raaka-aineiden arvo kasvaa jalostuksella. Elintarvikeala on myös todellinen innovaatioala, uutuuksia tuodaan markkinoille kiihkeästi.

Suomalainen haluaa syödä kotimaista ruokaa. Vuonna 2018 tehdyssä kyselyssä 82 prosenttia kansalaisista ilmoitti pitävänsä tärkeänä ruuan kotimaisuutta. Luku oli kasvanut edellisestä vuodesta 4–5 prosentilla.
– En tiedä, suositaanko missään muussa maassa näin paljon oman maan tuotteita.

Uudet ruokatrendit ovat tuoneet kauppoihin viime aikoina monia aivan uudenlaisia elintarvikkeita, kuten uusia kasviperäisiä proteiininlähteitä. Tilastoissa nämä uutuudet eivät kuitenkaan vielä juuri näy.
– Lihan kulutus on tasaista ja sillä, samoin kuin maitotuotteilla, on vakaa paikkansa pöydissämme. Ehkä pientä laskua on sianlihan kulutuksessa, mutta siipikarjatuotteiden kulutus on puolestaan kasvanut. Kasvisbuumin näkyminen on vielä aika pientä.
– Mutta se, mikä on lisääntynyt, on fleksaus, sitä harrastaa meistä lähes jokainen.

Fleksaajat syövät kaikkea, mutta välillä kasvispainotteisemmin, ja ruokavalioiden välillä sujuvasti vaihdellen.

Yhteiskunnallista edunvalvontaa
Pia Pohja aloitti ETL:n toimitusjohtajana kaksi ja puoli vuotta sitten. Viestinnän ja poliittisen vaikuttamisen aloilla hankittu tausta on hyvä etujärjestön toimitusjohtajalle edunvalvontatyössä.
– Substanssiosaamista on toki näinä vuosina karttunut itsellenikin, mutta meillä on ETL:ssä paljon laaja-alaisia syväosaajia, sanoo Pohja. Tällä hän viittaa kollegoihinsa eli Elintarviketeollisuusliiton toimialapäälliköihin.

Haasteita elintarvikealalla riittää: yhteiskunnalliset päätökset ja niiden mahdolliset vaikutukset alaan. Verotus ja sääntely vaikuttavat alan kannattavuuteen todella paljon.
– Esimerkiksi virvoitusjuomaveron korottaminen kasvattaa kyseisen veron tuoton valtion budjetissa 200 miljoonaan euroon. Ja tämä kaikki kerätään alalta, jonka koko liikevaihto on 1 miljardi, Pia Pohja sanoo.

Virvoitusjuomaveroa perustellaan terveyssyillä, joita ei kuitenkaan pystytä osoittamaan. Kun alkoholilaki muuttui ja 5,5 prosenttisten juomien myynti vapautui ruokakauppoihin, alkoholin kulutus laski.
– Myös alkoholijuomien veronkorotus on nyt hallitusohjelmassa. Emme kuitenkaan kannata minkäänlaisia pisteveroja, ne vääristävät kilpailua, Pohja painottaa.

Myös työmarkkinaratkaisut ovat isossa roolissa. – Viidesosa alan kustannuksista koostuu työvoimakustannuksista.

Turvallisuus ja säilyvyys ensin
Niin kuin kaikki alan ihmiset, myös Pia Pohja korostaa, että ruokahävikki on suurempi ongelma kuin pakkausmateriaalien jäteongelma, ja esimerkiksi nyt tikunnokkaan nostettu pakkausmuovi.
– Elintarviketeollisuudessa lähdetään siitä, että ruuan turvallisuus ja säilyvyys on ensisijaista. Pakkaus toimii silloin hyvin, kun nämä ehdot täyttyvät. Tärkeää on tietenkin myös pakkauksen rooli tuotteen markkinoinnissa ja kuluttajatiedon välittämisessä. Muovi on hyvä materiaali, yksi parhaista, mutta pidän hyvänä, että alalla kehitetään myös uusia materiaaleja.

Tuottajayhteisöihin Pia Pohja ei ennen ETL:n toimitusjohtajapestiä ollut työssään törmännyt. Eri pakkausmateriaalien kierrätyskysymykset piti ottaa nopeasti haltuun, koska hänet valittiin metallipakkausten kierrätyksestä Suomessa vastaavan Mepak Kierrätys Oy:n hallitukseen jo ennen hänen aloittamistaan ETL:ssä.

– Suomessa on moneen muuhun EU-maahan verrattuna loistavasti toimivat pakkausten kierrätysjärjestelmät eli tässä on tehty todella hyvää työtä, Pohja painottaa.

Pakkausten kierrätystavoitteiden nousun kustannusvaikutus, jonka suuruutta ei vielä tiedetä, tulee olemaan alan yrityksille joka tapauksessa suuri. Uuden kansallisen jätelain luonnosta on alalla odotettu viime syksystä lähtien, mutta sen sisällöstä ei vielä tätä kirjoitettaessa ole tietoa.

– Pakkausten kierrätyskustannusten nousulla tulee olemaan joka tapauksessa iso merkitys yritysten kustannuksiin ja kannattavuuteen. Jos kansallisesta lainsäädännöstä tehdään tiukempi kuin mitä EU-direktiivit edellyttävät, se vaikuttaa kansainväliseen kilpailukykyymme. EU-säädösten kansalliseen implementointiin vaikuttamisessa tuottajayhteisöt, samoin kuin koko pakkausala ovat tehneet hyvää yhteistyötä, Pia Pohja toteaa.

Kaikissa direktiivien tulkinnoista esitetyistä skenaariovaihtoehdoissa pakkausten keräyskustannukset nousevat nykytasosta huomattavasti. Joitakin tietoja on kuitenkin lakiesityksestä tihkunut, ja Pia Pohjan tämänhetkisten tietojen mukaan pakkausjätedirektiiviä koskevassa lakiesityksessä ei kuitenkaan oltaisi menossa tiukimman skenaarion mukaan.
– Jos meillä implementoidaan kaikki tiukimman mukaan, tulee se todella kalliiksi ja sillä vaikeutamme yhteiskunnan kilpailukykyä. Direktiivin taso siis riittäisi.

Tulevaisuudessa haasteena ovat alaa koskevat ilmasto- ja energiatavoitteet sekä muut kestävämpien ruokajärjestelmien rakentamiseen liittyvät toimenpiteet.
– Elintarvikealan yritykset ovat tehneet kovasti töitä materiaalitehokkuuden ja vähähiilisyyden eteen, ja parannuksia haetaan kaiken aikaa. Monet alan yritykset ovat osuuskuntia, ja toimivat varsin lähellä alkutuotantoa, jossa myös haetaan ilmastoystävällisiä toimia.

Elintarvikealalla on Pia Pohjan mukaan aina toimittu vastuullisesti.
– Ruokaa ei heitetä pois ja kaikki sivuvirrat hyödynnetään. Teollisuudessa raaka-aineet on aina käytetty ja ne, mitä ei itse voida käyttää, on käytetty toisen yrityksen raaka-aineena. Uusimpia innovaatioita on esim. elintarvikejätteistä tehtävät biokaasut ja -öljyt.


3 kysymystä

Mikä on suosikkipakkauksesi?
Tuttuja nestekartonkisia harjakattopakkauksia ainakin on jääkaapin ovilokerossa rivissä useita.

Mistä pakkauksesta et luovu?
En luovu noin yhden litran vetoisesta läpi-
näkyvästä meikkipussistani, joka on aina mukana ja valmiina myös matkalle ja josta löytyy melkein kaikki, mitä nainen tarvitsee.

Miten kierrätät?
Olen suhteellisen tunnollinen kierrättäjä, lajittelen kaikki mahdolliset pakkausjakeet. Lisäksi vien käyttämättömät lääkkeet apteekkiin ja paristot ja elektroniikan niille tarkoitettuihin keräyspisteisiin.


Artikkeli on julkaistu Pakkaus-lehdessä 1/2020.

No Comments Yet.

Kommentoi julkaisua