Tilaa uutiskirje

Pyroll: Kotimaasta kotimaan markkinoille

Pyroll: Kotimaasta kotimaan markkinoille

Perheyrityksen johdon siirtäminen uusiin käsiin onnistuu, kun remmiin löytyy luottohenkilö, jonka kanssa asiat sujuvat mutkattomasti. Pyroll Groupin toimitusjohtajana puolitoista vuotta sitten aloittanut Mika Lankila pääsi nopeasti yhteisymmärrykseen yhtiötä aiemmin johtaneen teollisuusneuvos Reino Uusitalon kanssa, ja johtohahmojen keskinäinen luottamus on vahvistanut myös henkilöstön uskoa siihen, että muutos on ollut onnistunut.

– Olen tehnyt melkein kymmenen vuotta töitä Uusitalon perheelle eri yhtiöissä, en kuitenkaan aiemmin suoraan operatiivisissa tehtävissä Pyrollissa. Pari vuotta sitten Reino halusi jäädä enemmän taka-alalle Pyrollissa, ja minulle tarjoutui mahdollisuus tarttua toimitusjohtajan paikkaan, Mika Lankila avaa.

Yhtiön tunnetuin liiketoiminta-alue, Pyroll Pakkaukset, ei ennestään ollut Lankilalle kovinkaan tuttu, mutta pystymetsästä hän ei paikalleen löytynyt. Lankila on toiminut Pyrollin hallituksessa jo vuosina 2015–2017 ja ollut Uusitalojen muissa yrityksissä mukana kymmenen vuotta, muun muassa talousjohtajana. Aiemmin liikkeenjohdon konsulttina toiminut kotkalaislähtöinen diplomi-insinööri oli siis hyvin tuttu konsernin johdolle jo ennestään.

– Pidän tehtävää perinteisessä suomalaisessa perheyrityksessä kunnia-asiana. Porukka on sitoutunutta ja haluaa tehdä parhaita pakkauksia asiakkaiden tarpeisiin. Fokuksemme on vahvasti kotimainen, Lankila kertoo.

Yhtenä Pyroll Pakkausten vahvuuksista Lankila pitää monimateriaalisuutta. Yritys pystyy tarjoamaan asiakkailleen tarvittavat pakkausratkaisut niin paperista, kartongista, muovista kuin alumiinistakin.

– Suomalaisesta ruokakaapista löytyvistä kuitupakkauksista merkittävä osa tulee meidän tuotantolinjoiltamme. Muovit kattavat meillä liiketoiminnasta noin kolmasosan, joten siellä meillä on tilaa kasvaa. Nestepakkauskartongit ovat oikeastaan elintarvikepuolella ainoita pakkauksia, joita emme lainkaan valmista, Lankila sanoo.

Kotimaisuus tärkeä arvo
Pyrollin yritysfilosofia on peräisin Reino Uusitalolta ja siihen on Lankilan mukaan ollut helppo sitoutua. Kotimaisuudesta ja vahvoista asiakkuuksista pidetään yhtiössä huolta, samoin kuin työntekijöistä.

– Yritysfilosofiamme voisi kiteyttää kolmeen teesiin, joiden kaikkien pitää olla kunnossa: Strategia, työporukka ja rahoitus. Näiden kolmen yhdistelmästä muodostuu yrityksen ja henkilöstön yhteinen visio, jota pyritään toteuttamaan kaikessa päivittäisessä toiminnassa. Pyroll-porukalla on hyvä henki, mikä auttaa tavoitteiden saavuttamisessa.

Pyrollin suurin asiakaskunta muodostuu siis suomalaisista elintarvikevalmistajista. Lankila sanookin yhtiön kasvavan suomalaisten brändien mukana. Kotimaan markkinat kattavat Pyroll Pakkausten toiminnasta noin 85 prosenttia, ja pieni osa pakkaustuotannosta menee vientiin, pääosin lähialueille Eurooppaan.

– Yksi huolestuttava suunta on elintarviketeollisuuden siirtyminen ulkomaille. Jos tuotanto muuttaa Suomen rajojen ulkopuolelle, koko arvoketju siirtyy, pakkaukset siinä mukana. Mutta kun suomalaiset brändit pärjäävät, myös suomalainen pakkausala pärjää, Lankila muistuttaa.
– Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne osoittaa myös koko toimialamme tärkeyden. Tämän takia pakkausala on yksi Valtioneuvoston listaamista kriittisistä toimialoista. Jos pakkauksia ei tehdä lähellä, ei myöskään lääke- tai elintarviketeollisuus toimi katkoitta. Meidän velvollisuutemme on palvella näitä ketjuja kaikissa tilanteissa.

Eurooppalaisittain Pyroll on suhteellisen pieni toimija pakkausalalla, mutta Suomessa alan suurimpia. Näin ollen myös yhtiön suurin volyymi tulee suurten kotimaisten asiakkaiden palvelemisesta. Yhtiön reiluun tuhanteen asiakkaaseen mahtuu kuitenkin myös iso määrä pienempiä toimijoita, joiden tarvitsemat pakkausmäärät ovat joskus haasteellisia isommille painokoneille. Näissä tapauksissa Pyroll hyödyntää kasvavassa määrin Pyroll-ryhmään kuuluvan PackageMedian digipainamista, jonka tuotannossa pystytään toteuttamaan painomäärät järkevästi yksittäisistä pakkauksista lähtien.
– Vahvuutemme on nimenomaan siinä, että voimme toteuttaa juuri sellaisen pakkauksen kuin asiakas haluaa, Lankila huomauttaa.
Pakkaustuotannosta noin kaksi kolmasosaa on kuitu- ja yksi kolmasosa joustopakkauksia. Pyrollin Sopimusjalostus-liiketoiminta taas palvelee pohjoismaista kartonkiteollisuutta ja yhteen laskettuna konsernin tuotannosta noin 85 prosenttia käsittelee kuitumateriaaleja.

Resurssitehokkuutta
raaka-aineesta riippumatta

Pakkausala on menossa koko ajan ekologisempaan suuntaan. Yritykset tekevät muutoksia toimintatapoihinsa ja pakkausmateriaaleja vaihdetaan tai pyritään tekemään kestävämpiä valintoja. Osin paine tulee asiakkailta, jotka ovat entistä valveutuneempia ja kiinnostuneempia muun muassa pakkausten hiilijalanjäljestä. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin terminologian hajanaisuus.
– Suomalaisessa arkikielessä ei esimerkiksi ole termiä, joka täysin vastaisi sustainability-käsitettä. Siksi puheissa usein korvataan englanninkielinen termi muovittomuudella, vaikka se ei missään nimessä merkitse samaa asiaa.

Muovi on ollut pakkausalalla voittava ratkaisu vuosikymmeniä, mutta nyt sitä pyritään korvaamaan mitä erilaisemmilla sovelluksilla. Lankila lainaa Reino Uusitaloa, joka on todennut, että lähes kaikki tänä päivänä muovia korvaamaan kehitetyt ratkaisut ovat olleet käytössä jo ennen muovin laajaa käyttöä.
– Pakkauksen tärkein tehtävä on edelleen tuotteen suojaaminen ja taistelu hävikkiä vastaan. Tässä tehtävässä muovi on usein käyttökelpoinen vaihtoehto erityisesti muovattavuutensa ja keveytensä ansiosta. Resurssien fiksumpi hyödyntäminen ja vähentäminen sekä aitojen ratkaisujen etsiminen on tärkeää, mutta pelkän ideologian vuoksi yksittäistä materiaalia ei pitäisi lähteä mustamaalaamaan, Lankila toteaa.
Sosiaalisella medialla on valtava vaikutus erityisesti nuorten kuluttajien mielikuviin ja käsityksiin pakkausten ympäristövaikutuksista esimerkiksi ruokahävikin vastustamisessa. Jos pakkauksiin aiemmin suhtauduttiin kotitalouksissa lähinnä ärsyttävinä roskapöntön täytteinä, nyt niiden hyödyt on hiljalleen alettu nähdä. Samalla, kun ymmärrys kasvaa, myös kyseenalaistaminen lisääntyy, ja viherpesu huomataan aiempaa todennäköisemmin.

Kierrätyksen kustannukset esiin
SUP-direktiivin vaikutukset näkyvät Lankilan mukaan jo Euroopan rannoilla, sillä roskiin törmää aiempaa vähemmän. Säädöksiin suhtaudutaan siis vakavasti. Toisaalta esimerkiksi kierrätyskuidun haasteet ovat puolestaan nousseet esiin tutkimusten myötä.
– Olemme siinä mielessä kiitollisessa asemassa, että meillä Suomessa tehdään kartonkia kotimaisesta metsästä. Tästä syystä suomalainen elintarviketeollisuus käyttää lähes poikkeuksetta ensikuitua pakkauksissa. Kierrätetyn kartongin käsittelyprosesseissa materiaaliin voi jäädä aineita, jotka aiheuttavat kontaminaatioriskin.

Suomessa jätehuolto on perinteisesti hoidettu mallikkaasti, joten luonnossa roskia ei juuri tapaa. Meillä on kuitenkin matkaa, mikäli tahdomme päästä kierrätyksessä samalle tasolle muun Euroopan kanssa. Jakeiden kerääminen kehittyy kaiken aikaa, mutta niiden jatkojalostaminen uusiokäyttöön on vielä taipaleen alussa.
– Suuri kysymys on, kuka lajittelun ja kierrätyksen kustannukset tulee lopulta maksamaan. Nyt pitäisi saada ihmiset ja alan toimijat ymmärtämään, miten suuri kustannus tästä on tulossa.

Pyroll keeps on running
Alkuvuodesta Pyrollin somekanavien seuraajat saivat todistaa Lankilan tempausta Triple 8 Quest -maratonrupeamalla. Kyseessä oli todellinen maratonmaraton, jonka osallistujat juoksivat kahdeksan maratonia kahdeksalla mantereella kahdeksan päivän aikana. Kisa on suunniteltu niin, että mantereet kierretään idästä länteen, jolloin vuorokausiin saadaan ”lisätunteja” aikavyöhykkeiden ylityksillä. Juoksu alkaa Uudesta-Seelannista ja siirtyy sieltä Australian, Singaporen, Egyptin, Alankomaiden, USA:n ja Chilen kautta lopulta Etelämantereelle.

Meidän penkkiurheilijoiden korviin tämä täysin käsittämättömältä kuulostava ajatus lähti Reino Uusitalolta.
– Reino esitteli idean minulle ja totesi, että ”tähän sun on osallistuttava”. Ja sittenhän sitä mentiin. Välillä meinasi kyllä usko loppua ja mietin, osallistunko sittenkään, mutta lopulta nimi löytyi osallistujalistalta parin muun amerikkalaishullun kanssa. Reino oli itse osallistunut Etelämantereen maratonille jo edellisenä vuonna, 74-vuotiaana, ja siitä inspiroituneena kannusti minua lähtemään täydelle matkalle.

Sosiaalinen media valjastettiin käyttöön ainakin osin juuri siksi, ettei tempaus vain jäisi tekemättä. Vaikka Lankila on aiemminkin osallistunut erilaisiin kestävyysurheilutapahtumiin, niistä on tiennyt lähinnä vain oma lähipiiri. Tällä kertaa näkyvyyttä haluttiin antaa myös Pyrollin asiakkaille, joten matkasta raportoiminen oli selkeä valinta.

Kahdeksan maratonin rypistys oli once in a lifetime -kokemus, eikä vastaavanlaista koitosta Lankilan mukaan ainakaan vielä ole suunnitteilla. Pyrollin matka hänen ohjauksessaan kuitenkin jatkuu tasaisen kasvun tahtiin.


Pyroll Group

  • Vuonna 1973 perustettu suomalainen perheyritys
  • Liikevaihto vuonna 2019 110 miljoonaa euroa, josta Pyroll Pakkausten osuus noin puolet
  • Tarjoaa asiakkailleen pakkausratkaisuja niin paperista, kartongista, muovista kuin alumiinistakin
  • Pakkausten lisäksi yhtiön alla toimivat Pyroll Sopimusjalostus sekä Pyroll Paperitukku

3 kysymystä

Mikä on suosikkipakkauksesi?
Energiageelipakkaus, johon repäisynauha on integroitu, koska innovaatio vähentää roskaamista kestävyysurheilutapahtumissa.

Mistä pakkauksesta et luovu?
Välipalakeksipakkauksista. Kolmelapsisessa perheessä niitä kuluu käsittämätön määrä junnufudiksessa ja automatkoilla.

Miten kierrätät?
Kaikki jakeet lajitellaan huolellisesti ja kuljetetaan keräyspisteelle. Lasten kanssa opiskellaan kotona, mitä materiaaleja pakkaukset sisältävät ja miten ne kuuluu lajitella. Kauppareissut ovat myös alkaneet venyä, koska pakkauksia tulee tutkittua eri tavalla kuin ennen, kun kiinnostus pakkausmateriaaleja kohtaan on kasvanut.


Artikkeli on julkaistu Pakkaus-lehdessä 3/2020.

Comments are closed.