Tilaa uutiskirje

Ruoan verkkokauppa valmistautuu tulevaan

Ruoan verkkokauppa valmistautuu tulevaan

Ruoan verkkokauppa on kasvanut Suomessa, mutta kokonaisuudessa sen rooli on vielä vähäinen. Merkkejä on kuitenkin näkyvissä, että tilanne saattaa muuttua. Myös pakkausmaailmaan etsitään uusia ratkaisuja.

Ruoan verkkokaupan myynti oli viime vuonna, eri lähteistä saatujen lukujen perusteella, noin 58 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa 0,25 - 0,3 prosentin siivua päivittäistavarakaupasta.

Suomessa S- ja K-ryhmät ovat myös ruoan verkkokaupassa alan ehdottomasti suurimmat pelurit. Kummastakin keskusliikkeestä kerrotaan, että heillä ruuan verkkokauppa on kasvanut kuluneen vuoden aikana noin 50 prosenttia. Mutta kun lähtötaso on suhteellisen alhainen, niin suurikaan kasvu ei juurikaan näy isossa kuvassa.
Keskusliikkeillä on vahvat odotukset siitä, että suuntaus kuitenkin jatkuu ja voimistuu entisestään.
– Englannissa ruuan verkkokaupalla on jo 7:n ja Ruotsissakin 1,6:n prosentin osuus päivittäistavarakaupasta. Uskon, että Suomessakin nykyiset prosenttiluvut moninkertaistuvat viidessä vuodessa, Keskon päivittäistavarakaupan digitaalisten palveluiden myyntijohtaja Antti Rajala miettii.

– Maailmalla isot jätit ovat alkaneet panostaa tosissaan ruuan verkkokauppaan. Merkit ovat sellaisia, että ruuan verkkokaupan painoarvo on kasvamassa meilläkin. Olemme nyt tilanteessa, että rupeamme sovittelemaan päälle isompaa vaihdetta, S-ryhmän verkkokaupan kehityspäällikkö Jarkko Vippola muotoilee.

K-ryhmä uudisti palvelunsa
K-ryhmä ilmoitti maaliskuussa uudistaneensa verkkokauppapalvelunsa ja ottaneensa käyttöön K-kuljetuksen.
Uudistuksessa ruoan verkkokauppa siirrettiin osaksi suosittua K-ruokasivustoa. Se on myös samalla osa K-ruokamobiilisovellusta, jonka avulla tilaamisen voi tehdä ajasta ja paikasta riippumatta. K-kuljetus täydentää puolestaan nykyisiä kotiinkuljetuspalveluita.
S-ryhmällä on käytössä SOK:n ylläpitämä www.foodie.fi -verkkosivusto. Asiakas voi sen avulla valita haluamansa myymälän, jonka tarjonnasta vastaa paikallinen alueosuuskauppa. Myös osa S-ryhmän liikkeistä tarjoaa asiakkaille kotiinkuljetuksia.
– S-ryhmä tekee töitä verkkopalvelunsa kehittämiseksi. Asiakkaille näkyviä muutoksia voi odottaa lähitulevaisuudessa, Vippola kertoo.
Tarjonta luo kysyntää
Syyt, miksi Suomi on monia muita Euroopan maita jäljessä verkkokaupassa, liittyvät muun muassa kaupan kilpailuasetelmaan, kysyntään ja tarjontaan sekä maantieteeseen.
Kun verkkokaupan tarjontaa ei ole ollut kovin paljon, niin ei ole ollut kysyntääkään. Verkkokaupalle ja erityisesti sen kuljetusten kannattavuudelle asettaa haasteita myös se, että Suomessa on vähän suuria kaupunkeja ja pitkät välimatkat.
Vaikka verkkokaupan taso on kaikkiaan vielä pientä, niin yksittäisissä kaupoissa sen rooli voi olla kuitenkin merkittävä.
– Tyypillisesti nämä ovat kauppoja, jotka ovat itse panostaneet verkkokauppaan voimakkaasti, Antti Rajala huomauttaa.
Tyypillistä on myös, että asiakaskunnassa on paljon lapsiperheitä, jotka arvostavat verkkokaupan tarjoamaa ajansäästöä ja arjen helpotusta. Lisäksi verkkokauppaa käyttäneet ovat olleet tavallisesti palveluun tyytyväisiä ja käyttäneet sitä jatkossakin.
Verkko ja kivijalka täydentävät toisiaan 
Sekä Rajala että Vippola korostavat myös erityisesti verkon ja kivijalan hyvää yhteispeliä.
– Meille on tärkeää, että pystymme palvelemaan samaa asiakasta kaikissa kanavissa. Kivijalan ja verkon aikaisemman ostoshistorian perusteella hänelle esimerkiksi ehdotetaan K-ruokasovelluksessa valmiiksi niitä tuotteita, joita hän tavallisesti ostaa. Lisäksi asiakas voi tehdä K-ruokamobiilisovelluksessa helposti myös ostoslistan, mitä hän hyödyntää silloin, kun käy itse kaupassa. Palveluun kuuluvat myös esimerkiksi erilaiset reseptisuositukset sekä muu personointi, Rajala kertoo.
Tällä hetkellä K-ryhmä taitaa olla verkkokauppasovelluksensa tarjoamissa mahdollisuuksissa hitusen S-ryhmää edellä.
S-ryhmän ylpeydenaiheisiin kuuluu esimerkiksi foodie.fi:n älykäs tuotehaku, joka opastaa myymälässä nopeasti halutun tuotteen luo.
Pakkausmaailmaan etsitään uusia ratkaisuja
Rajala kertoo, että heillä verkko-ostokset pakataan pääsääntöisesti pahvilaatikoihin, jotka voi myös palauttaa seuraavan ostoksen yhteydessä. Tämän lisäksi käytössä on jonkin verran myös muovipusseja, mutta tavoitteena on päästä niistä eroon.
Vippola kertoo, että S-ryhmän verkkokaupassa käytetään paljolti muovipusseja. Hän mainitsee, että pakkausasiat ovat jääneet verkkokaupan uudistustyön aikana ehkä hieman vähemmälle huomiolle. Ne ovat kuitenkin tärkeä kehityskohta.
Hänen mielestään ruuan verkkokaupassa voisi olla käyttöä aivan uudenlaisilla pakkausratkaisuille.
– En tiedä kuinka järkevää esimerkiksi se on, että ahkeralle ruuan verkkokaupan käyttäjälle kertyy viikossa kotiin 3–4 paljon tilaa vievää pahvilaatikkoa, jotka hän joutuu sitten kierrättämään.
Vippolan mielestä vaihtoehtoja voisivat tarjota muun muassa paperiset pussit, ekologiset biohajoavat muovipussit – sekä kiertävät kestokassit.
– Voisi olla paikallaan tutkia, että sopisivatko ruuan verkkokauppaan jonkinlaiset kestokassit, joissa olisi pullomaailmasta tuttu panttijärjestelmä. Tällaisen järjestelmän luomiseen tarvittaisiin kuitenkin ulkopuolinen taho. Järjestelmä kannattaisi luoda mahdollisimman kattavaksi, niin että se toimisi muutenkin kuin ruuan verkkokaupan yhteydessä.
Robotit pakkauksia täyttämään?
Tekoäly on ruuan verkkokaupassa jo tätä päivää, se on läsnä esimerkiksi ostosuosituksissa, jotka perustuvat aikaisempaan ostoshistoriaan.
Vippola näkee, että myös robotisaatio vaikuttaa tulevaisuudessa verkkokauppaan. Robotteja voitaneen hyödyntää ennen kaikkea lajittelussa ja pakkausten täyttämisessä.
– Esimerkiksi konenäkö on kehittynyt nopeasti. Ollaan lähellä sitä, että se osaa arvioida jo hyvin esimerkiksi vihannesten ja hedelmien kypsyysastetta. Mutta ehkäpä yksi haaste on se, jos poiminta tulee tapahtumaan perinteiseen tapaan myymälöissä heviosastolla, että miten muut kaupassakävijät suhtautuvat robotteihin.
Ja kun robotit suoriutuvat tulevaisuudessa hyvin hevitiskillä... niin kuinka meidän kunnon perheenisien oikein käy?
– Ehkä meillä ei ole tulevaisuudessa kauppareissuilla enää osaa eikä arpaa, Vippola naurahtaa. >>
Astuuko Amazon pelikentälle? 
Tulevaisuudessa ruuan verkkokauppaan ja kilpailuasetelmaan saattaa vaikuttaa myös Amazonin tulo markkinoille. Siitä, tuleeko verkkokauppajätti todellakin Suomeen ja milloin, ei ole kuitenkaan varmaa tietoa.
– Amazonin tullessa Suomeen se aloittaa todennäköisesti käyttötavaroista. Sen jälkeen jää nähtäväksi, onko sillä halua laajentaa ruuan verkkokauppaan, joka vaatii kuitenkin täysin erilaisia taustatoimintoja kuin käyttötavarakauppa. Mikäli se tekisi näin, niin uuden kilpailijan mukaan tulolla on varmasti omia vaikutuksiaan kilpailutilanteeseen, Vilppola asettelee sanansa. Voi käydä niinkin, että mahdollisen uuden pelurin myötä kuluttajien kiinnostus ruuan verkkokauppaa kohtaan kasvaa selvästi nykyisestä. Tämä hyödyttäisi kaikkea verkkokauppaa.

Huokeita ruokaostoksia ja ympäristötekoja

Fiksuruoka.fi on uusi verkkokauppa, joka tarjoaa tavan ostaa halpaa ruokaa ja vähentää samalla hävikkiä.
Fiksuruoka.fi:n toimitusjohtaja, Aalto-yliopiston tuotantotalouden opiskelija Juhani Järvensivu kertoo, että yritys ostaa valmistajilta, maahantuojilta ja tukkuketjuilta hävikkiuhan alla olevia eriä. Nämä ovat tyypillisesti tuotteita, joiden parasta ennen -päivämäärä on pian, joiden lanseeraus on epäonnistunut tai joiden pakkaukset ovat uudistuneet.
– Tuotteet myydään verkkokaupassa 20–90 prosentin alennuksella; keskimääräinen alennus on 40 pinnaa, Järvensivu mainitsee.
Fiksuruoka.fi:n ulkoistettu varasto sijaitsee Turussa. Tavarat toimitetaan ympäri Suomea DB Schenkerin ja Matkahuollon noutopisteille tai asiakas voi tilata ne myös kuljetettuna kotiin.
–Toimitukselle kertyy hintaa 3,90 euroa/20 kg. Yli 49 euron tilaukset saa ilmaisella toimituksella.
Parasta ennen -päivämäärää ei tunneta riittävästi
Fiksuruoka.fi myy lämpimässä säilyvää kuivaruokaa – esimerkiksi keittoja, säilykkeitä, lastenruokia, sipsien kaltaista pientä naposteltavaa sekä lemmikkieläinten ruokaa. Valikoimiin ei sen sijaan kuuluu nopeasti pilaantuvia lihan ja vihannesten kaltaisia tuotteita.
Järvensivun mukaan kaikki kuluttajat eivät vielä tiedä, mitä pakkauksen parasta ennen -päivämäärä oikeastaan tarkoittaa.
– Vaikka parasta ennen päivämäärä on ylitetty, niin tuote saattaa pysyä käyttökelpoisena vielä todella pitkään. Parasta ennen -päivämäärä on eri asia kuin viimeinen käyttöpäivä.
– Valtioneuvostossakin on mietitty, että pitäisikö ruuan hävikin pienentämisen takia pakkausten parasta ennen -nimitys korvata jollakin toisella, selvemmin ruuan käyttömahdollisuuksista kertovalla termillä.
Järvensivun mukaan yrityksen asiakastutkimuksissa on selvinnyt, että sillä on naisasiakkaita enemmän kuin miehiä; ikähaitari asettuu tyypillisesti välille 30–50 vuotta. Asiakasprofiilissa korostuvat myös lapsiperheet.
Markkinat ovat globaalit
Fiksuruoka.fi:n perustamisen taustalla on halu pienentää ruokahävikkiä, mutta kyse on myös puhtaasti bisneksestä.
– Meillä on tuhansia asiakkaita ja toimituksia per kuukausi. Kasvamme kovaa vauhtia koko ajan.
Järvensivun mukaan yritys on nyt vaiheessa, että sen on mietittävä, mihin suuntaan edetä. Vaihtoehtoja ovat tuoterepertuaarin laajentaminen, laajentaminen horeca-puolelle ja suuntaaminen maailmalle. Ruotsissa samaan tapaan toimiva yritys jo on.
– Hävikkiruuan ongelma on globaali, joten markkinoita kyllä riittää. Toisaalta meidän pitäisi löytää ulkomailtakin väylät ostaa paljon poistoeriä hyvään hintaan.
Pilotointivaiheen jälkeen Fiksuruoka.fi on toiminut nyt reilun vuoden ajan.
Ympäristöystävällistä pakkaamista
Toimituksissaan Fiksuruoka.fi suosii pahvilaatikoita.
– Pyrimme siihen, ettemme käyttäisi ollenkaan muovia. Välillä muovia toki vielä tarvitaan esimerkiksi lasipullojen ympärille.
Hävikkiuhan alla olevan ruuan hyödyntäminen on tietenkin hyvin ympäristöystävällistä. Mutta jos puhumme yleisesti ruuan verkkokaupasta, niin kuinka ekologista se on verrattuna siihen, että ostokset tehtäisiin kivijalkakaupasta?
– Äkkiseltään en keksi mitään, mikä verkkokaupassa olisi ainakaan vähemmän ekologista kuin kivijalkakaupassa. Esimerkiksi kuljetukset noutopisteihin tai koteihin optimoidaan todella tarkasti. Näin myös niiden hiilijalanjälki pysyy pienenä.
Juttu julkaistu Pakkaus-lehdessä 4/2018

No Comments Yet.

Kommentoi julkaisua