Ruokaa verkosta

Ruokaa verkosta

Ruuan verkkokauppa on tällä hetkellä Suomessa vielä enemmän asiakaspalvelua kuin bisnestä. Alan toimijat katsovat kuitenkin tulevaisuuteen ja kehittävät järjestelmiään. Vaan miten ruuan verkkokauppa vaikuttaakaan pakkausmaailmaan?

Kulutuskäyttäytymistä tutkivan Nielsen Suomi Oy:n mukaan ruuan verkkokaupan myynti oli viime vuonna noin 52 miljoonaa euroa. Tämä on noin 0,6 prosenttia päivittäistavarakaupasta.

Ruuan verkkokaupan todellista läpimurtoa on odotettu jo vuosien ajan. Sekä S-ryhmässä että Keskon puolella ruuan verkkokauppa on kasvanut viime vuosina kymmenillä prosenteilla, mutta lähtötaso on ollut vaatimaton.
- Myyjien puolella on oltu varovaisia ja keskitytty pilotointiin. Tarjonta on ollut kohtuullisen vähäistä ja näin myös kysyntä, S-ryhmän verkkokaupan kehityspäällikkö Jarkko Vippola muotoilee.

- Suomessa on hyvä myymäläverkosto. Monet ihmiset saattavat pohtia, miksi ostaa ruokaa verkosta, Keskon päivittäistavarakaupan myyntijohtaja Mika Kakko huomauttaa. Hän lisää, että verkkokaupan asiakastyytyväisyys on kuitenkin erittäin korkea – verkkokauppaa käyttävät kuluttajat kokevat, että palvelu säästää heiltä aikaa ja vaivaa, helpottaa arkea.

Tarjonnan suhteelliseen vähäisyyteen vaikuttaa tietenkin osaltaan myös raha. Ruuan verkkokaupasta ei ole muodostunut vielä ainakaan yleisesti kannattavaa liiketoimintaa.
- Meillä ruuan verkkokauppa on tällä hetkellä ennen kaikkea asiakaspalvelua. Tutkimme myös mitkä mallit toimivat, teemme pilotteja ja kehitämme järjestelmiä. Jonakin päivänä ruuan verkkokaupasta tulee varmasti kannattavaa, Vippola miettii.

Noutopisteestä tai kotiin kuljetettuna
Tavarat voi hakea kaupan noutopisteestä, lisäksi jotkut kaupat tarjoavat lisähinnalla myös kotiinkuljetuspalvelua. Pääkaupunkiseudulla Prisma Kannelmäki tarjoaa myös palvelua, jossa ostokset voidaan hakea myymälän ulkopuolisista noutopisteistä, esimerkiksi Espoon Olarin Prismasta tai alueen Fresto-kahviloista. Ideana on, että noutopiste olisi kätevästi vaikkapa asiakkaan työmatkan varrella.

S-ryhmän verkkokauppa palvelee tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla ja 12 kaupungissa muualla maassa. Järjestelmässä asiakas valitsee SOK:n pyörittämän www.foodie.fi -verkkosivuston kautta haluamansa myymälän, jonka tarjoamasta vastaa paikallinen alueosuuskauppa.

Esimerkiksi Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Ruotsissakin ollaan edetty Suomea selvästi pidemmälle. Yksi syy on se, että ruokajakelun logistiikkaa on kannattavampaa pyörittää suurissa kaupungeissa.
- Kotiinkuljetuksessa on se huono puoli, että jotkut asiakkaat kokevat, että se sitoo liikaa olemaan paikalla sovittuun aikaan. Toiset arvostavat enemmän noutopisteitä. Meillä on parhaillaan myös pilottihanke, jossa kerätään kokemuksia kerrostalon aulaan sijoitetusta kylmälokerikosta, Vippola lisää.

Keskolla järjestelmä pyörii hieman vastaavalla tavalla. Asiakas valitsee k-ruoka.fi/kauppa- tai k-ruokauppa.fi -sivustolta itselleen parhaiten sopivan myymälän, tekee ostoslistan ja valitsee, haluaako noutaa ostokset kaupalta vai tilaako ne lisämaksua vasten kotiinsa. Verkkokaupassa on mukana tällä hetkellä 80 kauppaa, lähes kaikilla on käytössään noutopiste tilaa ja nouda -toimintamallilla ja noin puolella myös kotiinkuljetusmahdollisuus.

Keskolla ei ole käytössä myymälän ulkopuolisia noutopisteitä, kustannussyistä. Kakko suhtautuu myös hieman varauksella esimerkiksi kerrostaloaulojen kylmälokerikkoihin.
- Meille on tullut ehdotuksia kylmätiloista esimerkiksi rakennusliikkeiltä. Ongelmana on kuitenkin se, että itse asiassa yksi kylmä tila ei riitä, vaan tarvittaisiin tila pakasteille, jääkaappitavaroille ja sitten vielä viileä tila hevi-osaston tuotteille. Verkkokaupan suhteellisen verkkaiseen yleistymiseen vaikuttavat myös asiakkaiden ennakkoluulot. Joku saattaa pelätä, että verkossa ostettuun ruokakassista saattaa löytyä vaikkapa jo hieman nahistunut salaatti tai maitotölkki, jonka parasta ennen -päivämäärä lähestyy uhkaavaa vauhtia.

Ei kai salaatti ole nahistunutta?
-
Tuo on turha ennakkoluulo. Noin toimimalla kaupat ampuisivat itseään pahasti jalkaan. Yleisenä sääntönä on, että kassiin laitetaan vain sitä, mitä itsekin ostettaisiin, Vippola kuvailee.

Jotkut saattavat pelätä myös kylmäketjun puolesta. Sekin on turha pelko, siitä huolehditaan varmasti paremmin kuin vaikkapa silloin kun asiakas ostaa tavarat itse, pyörii muutenkin kaupoissa ja asioilla ja aikaa kuluu vielä kotimatkalla. Moni kauppalistan kanssa myymälässä pyörivä saattaa ilahtua siitä, että joku toinen tekee mekaanisen keräilytyön ja säästää hänen aikaansa. Verkkokauppaa käytettäessä pelkoa ei ole siitäkään, että kotona tulee napakkaa palautetta siitä, että ostokset tehnyt on valinnut hevi-tiskiltä taas ihan liian kovia tai pehmeitä avocadoja.

Hevi-osasto on muuten tunnetusti vaikea rasti, kun samasta tuotteesta saattaa olla tarjolla monta eri vaihtoehtoa. Henkilökohtaiset mieltymykset vaikuttavat siihen, kuka pitää mistäkin.

Verkkokauppaa käyttävät yleisimmin lapsiperheet, joiden arjen pyörittämistä palvelu helpottaa.
- Meillä verkkokaupan asiakas voi valita haluaako keltaisia, vihreitä vai siltä väliltä olevia banaaneja, Kakko mainitsee. Ruuan verkkokaupassa ostokset pakataan tällä hetkellä yleisimmin muovipusseihin. Muovikassille etsitään kuitenkin vaihtoehtoja.

Hyvä paha muovipussi
-
Olemme kokeilleet piloteissamme esimerkiksi paperipusseja, mutta niiden huono puoli on kestävyys, ongelmia tulee helposti kylmäsäilytyksessä, kun kosteusolosuhteet vaihtelevat. Paperipussit pettävät myös, jos vaikkapa kotiinkuljetusmatkalla sataa, Vippola kertoo. Keskolla kuljetuksissa käytetään lainalaatikkoja, joiden sisälle muovipussit pakataan. Paraikaa testattavana on myös pahvisia keräyslaatikkoja, joiden on tarkoitus korvata muovipussit ja lainalaatikkoja, joissa yhden laatikon sisälle mahtuu kolme muovipussia.  S-ryhmässä on kokeiltu myös esimerkiksi pahvilaatikoita sekä erilaisia moneen kertaan käytettäviä pakkauksia.

Ostamisen suunnitelmallisuus lisääntyy

Entäpä kaikki ne kaupan hyllyjen toinen toistaan houkuttelevammat myyntipakkaukset? Eikö ruuan verkkokauppa ole omiaan vähentämään heräteostoksia?
- Kyllä. Verkkokauppa lisää lähtökohtaisesti ruokaostosten suunnitelmallisuutta. Heräteostosten väheneminen on ehkä kaupan vinkkelistä eräällä tapaa huono juttu, mutta luulen, että kokonaisuus eli asiakkaan parempi palveleminen, hänen arkensa helpottaminen ja esimerkiksi ekologisuus, painavat vaakakupissa lopulta enemmän, Vippola miettii.

Kakko huomauttaa, että verkkokaupassa on mahdollista tarjota asiakkaille myös uusia tuotteita.
- Keskon verkkokaupassa asiakas pystyy tekemään nopeasti kauppalistansa sille pohjalle, joka on syntynyt aiemmasta ostohistoriasta. Mutta suositusten joukkoon voidaan lisätä myös uusia tuotteita, joista asiakkaan arvellaan olevan kiinnostunut.

Entäpä voisimmeko olla joskus tilanteessa, että vaikkapa muro- tai maitopakkauksia – esimerkiksi niiden kokoja tai muita ominaisuuksia – ei suunniteltaisikaan ensisijaisesti myymälän hyllyt vaan verkkokauppa mielessä? Vaikkapa niin että pakkaukset olisi optimoitu verkkokaupalle ja automaattivarastoille?
- Luulen, että tuo ei ole kovinkaan lähellä. Ja ainakin meille on tärkeää, että asiakas saa verkkokaupasta täsmälleen samat tuotteet kuin myymälästä, Kakko huomauttaa.

Pakkausten ulkonäöllä ja visuaalisuudella on toki merkitystä myös verkkokaupan asiakkaille, sillä tavallisimmin myös verkkokaupassa näkyvissä ovat nimenomaan tuotteiden kuvat.
- Asiakas ei välttämättä mikä on hänen tavallisesti ostamansa täysmehupurkin nimi, mutta hän muistaa miltä purkki näyttää, Kakko konkretisoi.

Ruuan verkkokauppaa kehitetään koko ajan, ja kuten sanottu, jonakin päivänä se on Suomessakin kannattavaa liiketoimintaa. Bisnestä saattavat auttaa osaltaan myös esimerkiksi liikenteen ja logistiikan edistysaskeleet. Vippola uskoo kerrostalojen eteisten ja muiden myymälöiden ulkopuolisten kylmäsäilytystilojen yleistyvän jossakin muodossa. Toisaalta esimerkiksi muun verkkokaupan jatkuva kasvu voi luoda ruuan verkkokaupalle uudenlaisia synergiaetuja ja yhteistyömalleja kuljetuksiin. Kakko luottaa muun muassa kaupassa tapahtuvan keräilyn tehostamiseen.

Tekniikka tuo lisää kannattavuutta
Sovitellaanpa lopuksi vielä Pelle Pelottoman -hattua päähän ja visioidaan, mitä tulevaisuus kenties tuo mukanaan.
- Meillä on jo nyt pääkaupunkiseudulla käytössä päätteitä, joissa keräilijä näkee kulloisenkin tuotteen kuvan ja pääte piippaa automaattisesti, jos keräilykoriin tulee väärä tuote. Koska siis koittaa se lokkien juhlapäivä, että taivaalla lentelee nakkeja?
- No, mitään teknistä keksintöä ei kannata sulkea tässä vaiheessa pois, ei dronejakaan. Mutta jos tuollainen päivä joskus koittaa, niin ei se taida kyllä sanottavammin helpottaa lokkien elämää. Pakkaukset pitävät siitä huolen, Mika Kakko miettii.

Teksti: Matti Välimäki

No Comments Yet.

Kommentoi julkaisua