Tilaa uutiskirje

Ruokakaupat lähestyvät ravintoloita

Ruokakaupat lähestyvät ravintoloita

Ruokakaupat tarjoavat nykyään niin paljon erilaisia valmiita välipala- ja ateriaratkaisuja, että ne ovat alkaneet muistuttaa ravintoloita. Kaupassa täytettäviä ja ruuan kuljetukseen hyvin sopivia pakkauksia tarvitaan entistä enemmän. Samaan aikaan huomiota kiinnitetään myös pakkaamisen ekologisuuteen.

K-ryhmän kaupoissa myytiin viime vuonna 5,5 miljoonaa yksittäispakattua take away -kupillista kahvia. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli huimat 46 prosenttia.

Konseptin kehityspäällikkö Reija Isaksson Keskon Konseptipalvelut-yksiköstä huomauttaa, että kahvi on kasvun osalta spesiaalitapaus. Se käy kuitenkin esimerkiksi laajemmasta ilmiöstä.
– Ruokakaupoista haetaan entistä enemmän erilaista mukaan otettavaa välipalasyömistä, lounassalaatteja sekä valmiita ateriaratkaisuja. Asiakkaat arvostavat nopeaa, helppoa, laadukasta ja tuoretta ruokaa, joka auttaa kiireisen arjen pyörittämistä. Valmiit ruokaratkaisut ovat kätevä vaihtoehto myös esimerkiksi silloin, kun perheenjäsenillä on erilaisia ruokavalioita, jolloin yhdelle aterialle joutuisi tekemään monta erilaista ruokaa.

K-ryhmän kaupoista löytyykin nykyään muun muassa täytettyjä leipiä, patonkeja ja pizzoja, salaatti-, ateria- ja sushibaareja.

Lisäksi esimerkiksi suurempien myymälöiden sisällä olevat kahvilat ovat alkaneet muotoutua tarjonnaltaan entistä ravintolamaisemmiksi. Kaupat ovat alkaneet järjestää myös aamupalatarjontaa ja brunsseja.

Pakkaamisen rooli korostuu
Kun asiakkaat ostavat kaupasta valmista ruokaa pienehköissä erissä, niin pakkaamisen rooli ja volyymi kasvavat.

Tarvetta on pakkauksille, joita on helppo täyttää kaupassa ja jotka sopivat ruuan kuljetukseen. Pakkaukset on esimerkiksi voitava sulkea tiiviisti. Lisäksi lämpimälle ruualle tarkoitetun pakkauksen olisi tietenkin hyvä pitää ruoka ainakin jonkin aikaa lämpimänä. Ja mitä pidempään ruokaa on tarkoitus säilyttää, sen suuremmaksi kasvavat pakkauksen laatuvaatimukset.

Melko tavallista on myös moninkertainen pakkaaminen, kun vaikkapa itse salaatin lisäksi pakkauksesta löytyvät salaattikastike, siemenet ja krutongit omissa pienissä pakkauksissaan.

Kohti ympäristö-
ystävällisempiä ratkaisuja

Isakssonin mukaan pakkaamiseen liittyy paljon haasteita, jotka pyritään ratkaisemaan.
– Haemme vastuullisia pakkauksia. Yritämme ympäristösyistä vähentää muovin määrää, etsiä sille vaihtoehtoisia materiaaleja ja kehittää pakkausten kierrätettävyyttä. Sinällään, ominaisuuksiensa ansiosta, muovi sopii tietenkin hyvin ruuan pakkaamiseen.

Hän mainitsee, että K-ryhmän Helposti mukaan -konseptissa ollaan juuri vaihtamassa aiemmat paperipussit ikkunallisiin puukuitupusseihin, jotka voi laittaa käytön jälkeen paperinkeräykseen. Neste-K-asemilla valmistetut tuoreet leipätuotteet kääritään nykyisin paperiin aiemman muovikääreen sijaan.
– Ja esimerkiksi kauppojen appelsiinimehukoneissa voidaan käyttää panttipulloja, jotka asiakas sitten palauttaa normaaliin tapaan pullopalautukseen.

Erityisesti nesteet asettavat pakkauksille paljon vaatimuksia.
– K-kaupoissa yleisimmin käytetyt kahvikupit ovat muuten kompostoituvia, mutta niissä on sisäpuolella hyvin ohut muovikerros, joten ne kuuluvat energiajätteeseen.
– Toisaalta käytössä on myös kokonaan biohajoavia kahvikuppeja. Biohajoavien kuppien käyttö on kuitenkin ristiriidassa sen kanssa, että to go -kulutuksessa kupit päätyvät sekajätteeseen.

Isaksson huomauttaa, että Kesko pyrkii tarjoamaan kauppiailleen erilaisia ympäristöystävällisiä pakkauksia. – Kauppias henkilökuntineen tekee kauppaansa sopivat pakkausvalinnat.

Oma astia mukaan?
Vaan entäpä malli, jossa asiakas toisi kauppaan astian, johon ostaa ruokaa?
– Siinä on haasteena, että kaupan myyjän pitää osallistua tyhjän astian punnitsemiseen, koska pakkauksen paino tulee taarata punnittaessa.

Taaraus tarkoittaa, että pakkausmateriaalin paino on vähennettävä tuotteen painosta. Toinen mietittävä kohta on, kuka ottaa vastuun astian hygieenisyydestä, ettei ostettava tuote pilaannu epähygieenisen astian takia.
– Meillä on toki kauppoja, joissa asiakkaille on annettu mahdollisuus käyttää omaa asiaa. Toimintamallista on kerrottu kyseisten kauppojen asiakasviestinnässä.

Mutta miten ruokakauppa/ravintola-trendi vaikuttaa ruokahävikkiin?
– Trendi on varmasti omiaan vähentämään ruokahävikkiä, kun kaupasta ostetaan ruokaa juuri sen hetkiseen tarpeeseen ja itselle sopiva annosmäärä.

Katseet suuntautuvat selluun
Jo nyt pakkausvaihtoehtona on tarjolla esimerkiksi kasvipohjaista muovia PLA:ta. Kaupan alan mielenkiinto kohdistuu myös puukuidusta valmistettaviin pakkausmateriaaleihin.
– Kestää kuitenkin aikansa, ennen kuin pakkausteknologia pystyy ottamaan uusia ratkaisuja käyttöön, kyse on suurista investoinneista, tietää Isaksson.

Hänen mielestään kaupan pakkaukset ovat suurten muutosten edessä. Kuluttajat arvostavat ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Kirittäjänä toimii myös lainsäädäntö.
– Kun vuonna 2021 astuu voimaan muoviset pillit ja kertakäyttöaterimet kieltävä EU-laki, voidaan olettaa, että tulevaisuudessa lainsäädännössä kiinnitetään entistä enemmän huomiota myös kaupasta tai ravintolasta ulos myytäviin pakkauksiin.

Isaksson arvioi, että trendi, missä ruokakaupat lähestyvät ravintoloita ja kaupasta haetaan valmiita, laadukkaita ruoka-annoksia tulee voimistumaan entisestään. Samaan aikaan tarve entistä ympäristöystävällisempään pakkaamiseen kasvaa.
– Haluamme varautua jo nyt tulevaan, hän korostaa.

Myös S-ryhmä etsii ekologisempia pakkauksia
S-ryhmän valmisruuista ja maitotaloustuotteista vastaava ryhmäpäällikkö Heidi Salmi kertoo, että heilläkin myymälöissä näkyy yhä enemmän ravintolamaisia elementtejä ja nopeita ruokaratkaisuja.

Salmi nostaa esimerkiksi Food Market Herkku -ketjun lippulaivamyymälän Helsingin keskustan Herkun, josta löytyy oma Bistro.
– Bistroon voi istahtaa syömään vaikkapa huippukokin suunnitteleman ruoka-annoksen; toisaalta sijainti liha- ja kalatiskien läheisyydessä inspiroi asiakkaita ruoanlaittoon.

Iso osa Food Market Herkun pakatuista valmisruuista tulee omasta keskuskeittiöstä, missä ne valmistetaan käsin laadukkaista raaka-aineista.

S-ryhmän kaupoista löytyy myös runsaasti vaihtoehtoja erilaiseen välipalasyömiseen: muun muassa annospakattua salaatteja, leipiä ja erilaisia lusikoitavia välipaloja. Suosiosta kertoo esimerkiksi helppouden ja hyvinvoinnin trendeihin osuvien annospakattujen salaattien kysynnän kasvu: myynti on 2,5-kertaistunut neljässä vuodessa (2014–2018). Muutamissa myymälöissä on myös omaa pizzatuotantoa, ja lisäksi tarjolla on esimerkiksi pakasteina myytäviä suosittuja dumplings-nyyttejä.

Heidi Salmi korostaa, että S-ryhmässä etsitään koko ajan ekologisempia pakkauksia.
– Olemme uudistamassa palvelutorejamme. Konseptiuudistuksessa otetaan huomioon myös entistä ympäristöystävällisempien vaihtoehtojen löytyminen perinteiselle muoville.

No Comments Yet.

Kommentoi julkaisua