Tilaa uutiskirje

Tavoitteena hiilineutraali maito

Tavoitteena hiilineutraali maito

Ennen kuin maitoauto kaartaa sisään meijerin portista, on maidontuotannossa syntyvistä hiilidioksidipäästöistä syntynyt noin 94 prosenttia. Lopputuotantovaiheessa syntyvät päästöt koostuvat maidon prosessoinnista, pakkaamisesta ja kuljetuksista. Vaikka itse pakkauksen ympäristövaikutus kokonaislukemaan on suhteellisen pieni, noin 1–3 prosenttia, Valiolla tehdään jatkuvasti työtä myös pakkausten ympäristövaikutusten minimoimiseksi. – Työ on pitkäjänteistä ja jo vuonna 2015 Valio toi ensimmäisenä maailmassa kauppoihin 100-prosenttisesti kasvipohjaiset tölkit. Viimeisimpänä tekona vuoden 2019 loppuun mennessä Valio luopuu kokonaan läpivärjätyn mustan muovin käytöstä, ja uusia innovaatioita kehitetään kaiken aikaa, kertoo Valion Head of Packaging Development Juhana Pilkama.

Valio on sitoutunut kehittämään toimintaansa niin, että sen tuottama maito on hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä. Tänä vuonna esimerkiksi järjestettiin yhdessä ympäristöjärjestö Baltic Sea Action Groupin kanssa hiiliviljelykoulutus, jossa Valion maitotilallisia opastettiin muokkaamaan rehupelloistaan hiilinieluja. Lisäksi ensimmäinen biokaasun voimalla liikkuva maitoauto starttasi moottorinsa helmikuussa 2019. Ensi vuonna työtä jatketaan muun muassa siirtymällä käyttämään kaikissa juustoviipalepakkauksissa vähintään 50 prosenttia kierrätettyä materiaalia.

Valtaosa maidontuotannon päästöistä syntyy alkutuotannossa, mutta pakkauksilla on merkittävä rooli hiilijalanjäljen pienentämisessä, koska ne suojaavat tuotetta ja pitävät maidon käyttökelpoisena pidempään. – Pakkaus on siis hyvis, ei pahis, Pilkama muistuttaa.

Ympäristöviisasta pakkaamista
Valion pakkauskehitystä ohjaa kuluvan vuoden keväällä käyttöön otettu uudistettu pakkausstrategia, jonka keskeisiä tavoitteita ovat kiertotalouden tukeminen sekä ympäristövaikutusten minimoiminen. Tavoitteisiin pyritään neljän prioriteetin avulla, joista tärkeimmäksi nousee pakkauksen suojaava vaikutus: mikäli ruoka menee hävikkiin, tuotteen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt kasvavat entisestään. Lisäksi hävikki aiheuttaa aina ylimäärisen loven myös kuluttajan lompakkoon. Toimivilla pakkausmateriaaleilla ja -ratkaisuilla tuotteiden käyttöikää voidaan pidentää ja taata elintarvikkeiden turvallisuus.

Toisena prioriteettina pakkauskehityksessä on pakkausmateriaalin ja erityisesti muovin määrän vähentäminen sekä ylipakkaamisen välttäminen. Konkreettisena esimerkkinä tästä Pilkama nostaa esiin vertailun Valion juustoviipalepakkauksista:
– Kun 150 gramman juustoviipalepakkaus vuonna 2010 painoi 30 grammaa, nyt vastaava pakkaus painaa enää puolet siitä.

Monikerrosmuoveja Valiolla käytetään vähän suhteessa tuotannon kokonaisvolyymiin, ja pakkauksissa pyritään suosimaan monomateriaaleja aina, kun mahdollista. Monomateriaalin käyttö lisää pakkauksen valmistukseen tarvittavan muovin määrää, mikä näkyy esimerkiksi Valion PET-kolmiojuustopalapakkausten ja monikerrosmuovista valmistetun joustopakkauksen vertailussa.
– Olemme siirtyneet käyttämään kolmiojuustopalapakkauksissamme kierrätettyä PET-muovia. Yli 90 prosenttia pakkausmateriaalista on kierrätettyä, minkä ansiosta pakkauksen hiilijalanjälki on noin 60 prosenttia pienempi kuin ennen, Pilkama kertoo.

Korvataan ja kierrätetään
Fossiilisten materiaalien korvaaminen kasvipohjaisilla kuuluu myös Valion pakkausstrategian tavoitteisiin. Maitotuotteiden harjakattopakkauksissa onkin siirrytty käyttämään 100-prosenttisesti kasvipohjaisia tölkkejä, jossa perinteinen muovi on korvattu sokeriruokoteollisuudessa syntyvästä jätteestä. Myös korkki on samaa kasvipohjaista muovia. Tällä tavoin pakkauksen hiilijalanjälki saadaan yli puolet pienemmäksi verrattuna fossiilisia materiaaleja sisältävään kartonkipakkaukseen.

Kasvipohjaisten pakkausmateriaalien käyttö ja termistö saattaa aiheuttaa kuluttajille päänvaivaa, ja kysymyksiä esimerkiksi pakkausten oikeasta lajittelusta tulee Valiolle viikoittain.
– Käytännöt materiaaleista ja niiden lajittelusta viestimisessä ovat tähän asti olleet melko hajanaisia, joten on ymmärrettävää, että sekaannusta voi syntyä. Uusia keinoja kertoa pakkausmateriaaleista ja niiden kierrättämisestä tarvitaan, ja olemmekin käynnistäneet projektin, jossa tuotteisiin merkitään selväsanaisesti, miten pakkaus ja sen osat tulee lajitella.

Pakkausstrategian neljäs prioriteetti liittyykin juuri kierrätykseen. Kaikki Valion käyttämät pakkausmateriaalit soveltuvat suomalaiseen keräysjärjestelmään, ja uudet pakkaukset suunnitellaan siten, että ne voi helposti meillä kierrättää. Myös kierrätysmateriaalin käyttöä pakkauksissa pyritään koko ajan lisäämään: edellä mainittujen juustopakkausten lisäksi muun muassa Mifu-suikaleiden ja Mifu-jauhispakkausten muoviosista jo yli 50 prosenttia on kierrätysmuovia. Lisäksi kierrätyskartongin käytön mahdollisuuksia selvitetään tutkimushankkeissa.

Kierrätetyn materiaalin käyttö kiinnostaa myös kuluttajia yhä enemmän, ja painetta ympäristöasioihin panostamiseen tulee Valiollekin koko ajan. Sekä tuotteiden että pakkausten ympäristöystävällisyys ja alkuperä puhuttavat entistä enemmän.
– Valion pakkauksissa käytettävä kierrätysmuovi on elintarvikekäytössä ollutta, kuluttajilta kerättyä muovia. Käytämme mahdollisuuksien mukaan hyödyksi jo olemassa olevaa materiaalia neitseellisen materiaalin sijaan.

Elintarviketeollisuudessa tilannetta helpottaa, että suomalaisen ruoan arvostus on noussut koko tuotantoalalla, lähiruokaa arvostetaan ja kuluttajat tietävät, että kotimainen ruoka tuotetaan vastuullisesti.

Tärkeintä on samaan suuntaan kulkeminen
Valio on tehnyt ja tekee jatkuvasti laskelmia tuotannossa syntyvistä hiilidioksidipäästöistä. Jotta laskelmia voidaan pitää valideina, myös riippumaton yhteistyötaho käy ne läpi.
– Jokainen yhtiö tietysti tekee omia laskelmiaan, omista lähtökohdistaan. Silti emme ole tässä kilpailijoina vaan suuntaamassa kohti yhteistä tavoitetta, eli hiilineutraalia tuotantoa, Pilkama linjaa.

Laskelmia tarkastellessa on hyvä muistaa, että samalla, kun tuotteiden ja tuotannon hiilidioksidipäästöjä pienennetään, pakkausten aiheuttamat päästöt kasvavat suhteessa merkittävästi, mikäli pakkauskehitys ei kulje samaa polkua muun edistyksen kanssa. – Tarvitaan siis toimenpiteitä niin tuote- kuin pakkauskehityksenkin alueella, jotta tavoitteisiin päästään, Pilkama muistuttaa.

Viime vuosien aikana kaikkien yritysten on ollut tarpeen tarkastella toimintansa lähtökohtia ja painotuksia. Kun vielä muutama vuosi sitten toiminnan painopiste oli selkeästi myyvyydessä ja käyttömukavuudessa, ovat kestävä kehitys ja vastuullisuus nyt nousseet tärkeimmiksi toimintaa ohjaaviksi periaatteiksi. Toimenpiteet kestävämmän tulevaisuuden takaamiseksi kattavat koko tuotantoketjun, ja huomioon otettavia asioita on paljon.
– Vastuullisuus on paljon muutakin kuin hiilidioksidipäästöjen vähentämistä: se pitää sisällään myös muun muassa kestävään maidontuotantoon sekä kiertotalouteen panostamisen, terveyttä ja hyvinvointia edistävät innovaatiot, eläinten hyvinvoinnista huolehtimisen ja läpinäkyvän hankinnan, Pilkama toteaa.

Uusia innovaatioita, vanhojen päivitystä
Pakkausmateriaalin vähentämiseksi ja fossiilisten materiaalien korvaamiseksi tehdään Valiolla koko ajan työtä. Oman pakkaussuunnittelun lisäksi inspiraatiota ja ideoita haetaan aktiivisesti myös muualta maailmalta. Yhtenä innovaationa Valio esitteli tänä vuonna Stora Enson kanssa kehitetyn biokomposiitista valmistetun kestokannen, jonka voi napsauttaa avatun kermaviili- tai rahkapurkin päälle, jotta tuote säilyy pidempään. Kannen voi käyttää uudestaan ja pestä astianpesukoneessa.

Uudistukset ja niiden saattaminen tuotantoon aiheuttavat luonnollisesti kuluja. Innovaatioiden taustalla on kuitenkin pyrkimys tuottaa kestävämpiä ratkaisuja, jotta luonnonvaroja ei tuhlata kohtuuttomasti. Näin ollen iso osa uudistuksista tähtää pakkausmateriaalin vähentämiseen sekä vaihtoehtoisten uusien pakkausratkaisujen kehittämiseen, mikä puolestaan laskee myös kustannuksia.
– Ympäristömyönteinen ratkaisu ei aina ole välttämättä kalliimpi vaihtoehto, Pilkama huomauttaa.

Pakkausdesignuudistuksilla voidaan päivittää jo olemassa olevia brändejä ja tuoda ympäristöystävällisyyttä esiin. Perinteisesti markkinoinnissa on menty tuote ja maku edellä, mutta pakkauksen ja pakkausmerkintöjen merkitys on edelleen kasvamassa. Pakollisten tuote- ja ravintoarvomerkintöjen lisäksi esimerkiksi pakkausten lajittelu-, kierrätys- ja materiaalimerkinnät voivat jatkossa olla yksi apuväline myös markkinoinnissa.
– Kuluttajat etsivät ympäristötietoa ja haluavat esimerkiksi lajitella tyhjentyneet pakkaukset käytön jälkeen oikein. Tästä tulisi tehdä heille mahdollisimman helppoa, Pilkama sanoo.


3 kysymystä

Mikä on suosikkipakkauksesi?
Oltermanni-pakkaus, koska siinä on käytetty vähän pakkausmateriaalia suhteessa tuotteen määrään. Lisäksi pakkauksen saa suljettua uudelleen Oltermanni-hatulla, jolloin tuote – joka jo itsessään on hyvä – säilyy pidempään käyttökelpoisena.

Mistä pakkauksesta et luovu?
Repusta. Siinä kulkee mukana kaikki tarvittava.

Miten kierrätät?
Kaikki pakkausmateriaalit lähtevät käytön jälkeen kiertoon. Muutamia vuosia sitten taloyhtiössämme ei vielä ollut kattavaa lajittelujärjestelmää, joten asia laitettiin kuntoon, ja nyt jätteiden lajittelu ja kierrättäminen on entistä helpompaa. Suosittelen aloittamaan lajittelun helpoista jakeista, kuten metallista tai lasista, ja lisäämään lajiteltavia jakeita yksi kerrallaan. Kierrättäminen on palkitsevaa ja siitä saa hyvän mielen!


Artikkeli on julkaistu Pakkaus-lehdessä 8/2019.

Comments are closed.