Tilaa uutiskirje

Verkkokaupan ennätyskevät

Verkkokaupan ennätyskevät

Koronakevät pakotti ihmiset vetäytymään koteihinsa ja välttelemään kaikkea ylimääräistä liikkumista oman asuinympäristön ulkopuolella. Päivittäistavaraostokset on kiireen vilkkaa siirretty verkkoon ja kivijalka-asioinnit harvennettu minimiin. Toisaalta osa kivijalkamyymälöistä on myös hyötynyt verkkokaupparyntäyksestä.

Kaupan liitto toteuttaa kevään ja alkukesän aikana kolmiosaisen kuluttajatutkimuksen, jossa kartoitetaan verkkokaupan suosion kasvua koronan keskellä. Tutkimuksesta on tätä kirjoitettaessa valmistunut kaksi ensimmäistä osaa. Jo huhtikuun alussa toteutetun ensimmäisen osan tuloksista ilmeni, että 60 prosenttia kuluttajista oli vähentänyt kaikenlaista kaupassa asiointia. Erityisesti naiset olivat noudattaneet ohjeita tunnollisesti: jopa kaksi kolmasosaa naisista oli vähentänyt myymäläkäyntejään.

Paria viikkoa myöhemmin, huhtikuun lopussa toteutetun toisen osan tuloksissa myymäläkäynnit olivat edelleen laskussa, ja ostosreissujaan oli vähentänyt jo 63 prosenttia vastaajista. Erityisen voimakkaasti kivijalkakaupoissa asioinnin väheneminen näkyi pääkaupunkiseudulla, missä jopa 72 prosenttia vastaajista oli vähentänyt käyntejään tavarataloissa, ostoskeskuksissa ja erikoiskaupoissa.

Kuluttajatutkimuksen suunnitellut ja tulosten analysoinnista vastaava Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja toteaa, että kuluttajien varovaisuus näkyy nyt kaupan alalla.
– Viruksen leviämisen kannalta myymäläasioinnin vähentäminen on hyvä asia, mutta valitettavasti tämä näkyy myös erikoiskauppojen myynnissä. Juuri niissä asiointiaan alle viisikymppiset naiset ovat vähentäneet eniten, Kurjenoja kertoo.

Kuva: SOK

Samalla, kun myymäläkäyntejä on vähennetty, digiostaminen on kovassa kasvussa. Erityisen voimakasta kasvu on ollut ruoan verkkokaupan osalta. Kaupan liiton tutkimuksen perusteella viidesosa vastaajista oli kokeillut ruoan verkkokauppaa huhtikuun loppuun mennessä, kun ennen koronakriisiä ruokaostoksensa teki säännöllisesti verkossa vain noin neljä prosenttia suomalaisista. Yhä useampi kuluttaja on myös halukas lisäämään ruokaostoksiaan verkossa.
– Ruoan verkkokaupan säännölliset käyttäjät ovat yli tuplaantuneet koronaepidemian aikana samalla, kun kokeilijoiden määräkin on kasvussa. Tässä on testattu kauppojen palvelukykyä ja sitä, kuinka nopeasti toimintaa on onnistuttu sopeuttamaan asiakkaiden uusia tarpeita varten, Kurjenoja kertoo tutkimuksen toista osaa koskevassa tiedotteessa.

Vaikka ruokaa ostetaan nyt ennätyksellisen paljon digitaalisesti, koko verkkokaupan kasvu ei Kaupan liiton mukaan ole ollut räjähdysmäistä. Syynä tähän on se, että valtaosa alle 50-vuotiaista kuluttajista on jo tottuneita digiostajia. Muutenkin paljon verkosta ostavat 25–49-vuotiaat miehet ovat kuitenkin lisänneet digiostoksiaan. Myös perheet ovat siirtäneet ostoksiaan verkkoon koronan aikana: yli neljännes lapsiperheistä on epidemian aikana ostanut ruokaa verkosta, ja valtaosa heistä on ollut ostokokemukseen tyytyväisiä. Lapsiperheet myös ilmoittavat tekevänsä jatkossakin ruokaostoksensa keskimääräistä useammin verkkokaupasta.

Helppo perustaa,
vaikeampi saada erottumaan

Verkkokaupan perustaminen on melko helppoa ja erilaisia verkkokauppa-alustoja on tarjolla satoja. Tänä keväänä laajasta tarjonnasta on erityisesti ollut hyötyä uusille verkkokauppiaille, ja nettimyynti on valjastettu paikkaamaan monen kivijalkamyymälän asiakaskatoa. Verkkokauppa- ja kassajärjestelmiä toimittava Nethit Systems Ltd Oy vertasi omilla alustoillaan toimivien keskikokoisten verkkokauppa-kivijalkamyymäläyhdistelmien myyntilukuja tämän ja viime vuoden maalis–huhtikuussa. Vertailussa kävi ilmi, että näiden verkkokauppojen myynti oli noussut 39 prosenttia. Nethit Systemsin toimitusjohtaja Jari Anufrijeff muistuttaa, että verkkokauppa on kasvanut vuosittain ennen koronaepidemiaakin, mutta maltillisemmin. Nyt nähty myynnin kasvu on äkillinen ja raju.
– Pelkästään kivijalassa myyvillä kaupoilla on ollut haastavat ajat. Verkkokauppojen myynnin kasvu on riittänyt puolestaan paikkaamaan myymälöiden myynnin laskua tai jopa kasvattamaan liikevaihtoa reilusti. Osassa kauppoja myös kivijalan myynti on kasvanut, kun uudet asiakkaat ovat löytäneet yrityksen verkosta.

Vaikka verkkokaupan perustaminen onnistuu nykyään vaivattomasti, sen saaminen kannattavaksi ei ole itsestään selvää, vaan vaatii suunnitelmallisuutta ja onnistunutta markkinointia.
– Verkossa tarjonta ja saatavuus on todella paljon suurempaa kuin kivijalassa. Siksi verkkokaupan löydettävyys ja kaupassa navigointi ovat avainasemassa. Kaupan pitää erottua edukseen muullakin tavalla kuin hintavertailuissa, Anufrijeff lisää.

Kuva: Fiksuruoka.fi

Myös MyCashflow-verkkokauppapalvelulle uusien digimyymälöiden määrän ja verkkomyynnin raju kasvu on merkinnyt kiireistä alkuvuotta. Palvelun kautta on tänä vuonna perustettu yli tuhat uutta verkkokauppaa, parhaimmillaan jopa 50 päivässä. Yrityksen liiketoimintajohtaja Pekka Juntunen kertoo, että tällä hetkellä verkkokauppoja perustavat yritykset kaikilta toimialoilta. Aikaisemmin esimerkiksi ravintolat myivät tuotteita ja palveluita harvemmin netin kautta, mutta nyt tilanne on toinen.
– Uskon, että tällä kriisillä on myös positiivisia vaikutuksia. Yritykset joutuvat miettimään uusia toimintamalleja. Esimerkiksi ruoan tilaus verkosta ja kotiinkuljetus ovat todennäköisesti tämän poikkeuksellisen jakson jälkeen uusi normaali. Lisäksi tällä kriisillä näyttää olevan positiivinen vaikutus verkkokauppojen ja liiketoiminnan kehitykseen. Tuntuu, että nyt verkkokauppa otetaan tosissaan.

Suosio kasvanut harppauksin
Suomen markkinoilla toimivien ruoan verkkokauppojen suosio on kasvanut voimakkaasti jo ennen koronaa, mutta pandemiatilanteen mukanaan tuomassa kysyntäpiikissä myynnit ovat kasvaneet helmi–toukokuun aikana jopa useita satoja prosentteja edellisvuosien vastaaviin ajanjaksoihin verrattuna. Keskon päivittäistavarakaupan digitaalisten palveluiden myyntijohtaja Antti Rajala kuvailee myynnin kasvua heidän verkkokauppakanavissaan räjähdysmäiseksi.
– Vuonna 2019 verkkokaupan myynti kehittyi yli 100 prosenttia verrattuna aiempaan vuoteen, ja tämän vuoden huhtikuussa kasvu oli noin 900 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan.

Verkkokaupan suosio on ollut vuosi vuodelta kasvusuunnassa, mutta koronan kaltaiseen yllättävään ja äkilliseen nousukiitoon ei kuitenkaan ole helppo varautua. SOK:n vähittäiskaupan digitaalisten palveluiden päällikkö Matti Torniainen kertoo, että alkuvaiheessa suosion kasvu oli jopa niin nopeaa, että kysynnän nousua oli haastavaa hahmottaa.
– Suurimman koronapiikin aikaan emme edes täysin päässeet kiinni siihen, kuinka suurta kysyntä oli, sillä toimitusajat oli myyty loppuun pidemmän aikaa yli viikon päähän huolimatta siitä, että kapasiteettia saatiin koko ajan kasvatettua.

Kuva: Kesko

Elintarvikkeita ja käyttötavaroita myyvän suomalaisen Fiksuruoka.fi-palvelun myynti on toimitusjohtaja Juhani Järvensivun mukaan 2,5-kertaistunut helmikuun jälkeen ja kasvu jatkuu edelleen.
– Kasvoimme kovaa jo ennen koronaakin ja jo silloin puhuttiin sadoista prosenteista vuodessa. Olemme saaneet jatkuvasti kasvatettua uusien asiakkaiden määrää, mihin on toki vaikuttanut myös panostuksemme markkinointiin.

Toimintansa Suomeen vuonna 2017 laajentanut ruotsalaislähtöinen Matsmart on sekin kasvattanut myyntiään merkittävästi. Helmi–maaliskuussa myynti kasvoi 61 prosenttia verrattuna samaan ajankohtaan viime vuonna.
– Koemme, että verkosta ostaminen on todella relevanttia tällä hetkellä ja uskon, että tämän johdosta myös ihmisten ostokäyttäytyminen muuttuu. Näemme selkeän trendin verkkokauppaostamisen kasvussa ja uskomme, että tällä on myös pysyviä vaikutuksia. Suosion kehitys on ollut koko ajan nousujohteista, ja esimerkiksi Matsmartin suomalaiset asiakkaat pelastivat yli 1,2 miljoonaa kiloa ruokaa hävikiltä viime vuonna, mikä on jopa 133 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018, kertoo Matsmartin Suomen-maajohtaja Michaela Böckelman.

Maalis–huhtikuulle ajoittunut verkko-ostamisen terävin huippu on alkanut tasoittua, mutta suosio on edelleen hyvin korkealla tasolla. Matti Torniainen toteaa, että kuluttajat ovat jo tottuneet koronaan ja osaavat varautua siihen.
– Moni kuitenkin kaipaa varmasti myös asiointia myymälässä. Niissä onkin tehty paljon toimenpiteitä turvallisen asioinnin mahdollistamiseksi.

Kuva: Matsmart

Lisäresursseja
kysyntään vastaamiseen

Kasvaneeseen kysyntään on pyritty verkkokaupoissa vastaamaan mahdollisimman tehokkaasti. Tilauspiikit ovat jossain määrin aiheuttaneet ruuhkaa ja toimitusaikojen venymistä, mutta verkkoruokakauppatoimijat ovat lisänneet resursseja tätä sumaa purkaakseen.
– Olemme aktiivisesti laajentaneet verkkokauppaverkostoamme: nyt jo noin 430 K-ruokakauppaa tarjoaa verkkokaupan palveluita. Uusia kauppoja on avattu noin 180 koronan puhkeamisen jälkeen. Tällä hetkellä pystymme taas tarjoamaan toimituksia jo seuraavalle päivälle myös suurimmissa kaupungeissa, joissa koronan alkuvaiheessa oli ruuhkaa, Antti Rajala kertoo.

Sen lisäksi, että verkkokauppapalveluita tarjoavien myymälöiden määrää on lisätty, käyttöön on otettu myös muita keinoja kysyntään vastaamiseksi. Henkilöstöä on palkattu lisää, toimitusketjuja laajennettu ja verkkokaupan ohella tarjolle on tuotu muita sovellutuksia kauppa-asiointia helpottamaan.
– Varastokumppanimme on kasvattanut meidän osaltamme henkilöstöään parista kymmenestä viiteenkymmeneen henkilöön, ja meillä itsellämme on asiakaspalvelijarekrytointi käynnissä. Lisäksi prosessia kehitetään jatkuvasti ja esimerkiksi automaatiota on lisätty. Koska tilausmäärä on kasvanut koronan myötä, olemme avanneet myös kymmeniä uusia toimittajasuhteita, Juhani Järvensivu listaa.

Matti Torniainen kertoo, että SOK:lla verkkokauppa on valjastettu yhä useamman myymälän tueksi. Lisätyövoimaa on saatu muun muassa majoitus- ja ravintolatoimialalta, ja kapasiteetin kasvattamisen myötä toimitusaikoja on nyt hyvin tarjolla.
– Olemme avanneet uusia ruoan verkkokaupan toimipisteitä palvelun piiriin, ja HOK-Elanto on laajentanut Prisman toimitukset koko pääkaupunkiseudulle. Avasimme myös nopeutetulla aikataululla täysin uuden Food Market Herkun verkkokaupan. Lisäksi olemme mahdollistaneet sähköposti- tai puhelintilaamisen noin 200 myymälässä, joissa verkkokauppaa ei ennen ole ollut.

Verkkokauppa asettaa
myös pakkauksille vaatimuksia

Ekologisuus ja kestävät pakkausratkaisut korostuvat kaikkien verkkokauppatoimijoiden vastauksissa. Pelkästään verkossa toimivien Fiksuruoan ja Matsmartin toiminta pohjaa hyvin vahvasti ekologiseen ajatteluun, sillä yritykset on alun perin perustettu ruokahävikkiä torjumaan.
– Pelastettavat tuotteet tulevat varastollemme tavarantoimittajilta valmiissa pakkauksissa, ja itse pakkaamme tilaukset pahvilaatikoihin. Esimerkiksi lasipurkit käärimme ekologiseen pakkausmateriaaliin. Toivomme totta kai, että tuotteiden pakkaukset olisivat mahdollisimman ekologisia ja luonnon kannalta kestäviä, sillä tämä on sekä meille että asiakkaillemme tärkeä arvo, kertoo Matsmartin Michaela Böckelman.

Ruokahävikin vähentämisen lisäksi ekologiset valinnat näkyvät muun muassa materiaalivalinnoissa. Kuluttajaa pyritään myös auttamaan pakkausten oikeaoppisessa hävittämisessä.
– Kaikki pakkausmateriaalimme ovat sataprosenttisesti kierrätettäviä, ja paketin mukana tulevassa kiitoskirjeessä on myös kierrätysohjeet. Pyrimme valitsemaan pakkausmateriaalimme niin ekologisesti kuin mahdollista, Fiksuruoan Juhani Järvensivu avaa.

Kuva: SOK

Toimituspakkausten materiaali vaihtelee toimijan mukaan: Keskolla verkkokauppatilaukset kerätään pääsääntöisesti pahvilaatikoihin ja SOK:lla muovikasseihin. Myös SOK:lla pahvilaatikoiden käyttöä on kuitenkin pilotoitu ja niiden käyttöä tullaan lisäämään. Lisäksi kokeilussa ovat olleet pantilliset kestokassit.
– Meillä käytettävät pahvilaatikot voi palauttaa seuraavan toimituksen yhteydessä. Pakkausten kestävyys ja tehokkuus kuljetuksissa ja keräilyssä on myös tärkeää, ja keräyslaatikoiden tulee olla kestäviä ja pinottavia, Antti Rajala Keskosta sanoo. Hän muistuttaa myös, että ostosympäristönä verkkokauppa asettaa pakkauksille tiettyjä vaatimuksia.
– Verkkokaupassa asiakas tekee ostopäätöksen esimerkiksi mobiililaitteella näkyvän suhteellisen pienen kuvan ja tuotetekstin perusteella. Siksi tuotteiden pakkauksiin ja tuotekuviin kannattaa panostaa.

Verkkokaupasta tilattavien ja kotiinkuljetuksella tai noutopisteisiin toimitettavien tuotteiden pakkaaminen vaatii tuotteilta ja pakkauksilta kestävyyttä ja käytettävyyttä. Tilauksen käsittelijän työtä helpottaa huomattavasti, kun pakkaukset erottuvat toisistaan ja pakkausmerkinnät ovat helposti luettavissa.
– Toivomme, että pakkaus kertoisi mahdollisimman selkeästi sisällöstä ja esimerkiksi laktoosittomuudesta tai gluteenittomuudesta. Tämä korostuu erityisesti tilanteessa, jossa asiakkaan tilaama tuote on tilapäisesti loppu ja kerääjä korvaa sen toisella vastaavalla tuotteella. EAN-koodia joutuu toisinaan etsimään pakkauksesta ja joskus koodi on sijoitettu esimerkiksi QR-koodin viereen, jolloin nykyiset skannerit tekevät lukuvirheitä. Eri koodien sijoittelu tarpeeksi erilleen helpottaisi tuotteiden keräämistä, Matti Torniainen selventää.

Miten verkkokauppa
vetää koronan jälkeen?

Ruoan verkkokaupan kysyntä on siis kasvanut erittäin voimakkaasti, ja maailmanlaajuinen koronakriisi on vaikuttanut kuluttajista suuren osan ostokäyttäytymiseen ja -käytäntöihin. On oletettavaa, että pandemian rauhoituttua verkkokaupan suosion kasvu tasoittuu, mutta yhä useampi meistä tulee todennäköisesti jatkamaan verkkoruokaostoksia myös koronan jälkeen. Jaana Kurjenoja Kaupan liitosta arvioi, että ruoan verkko-ostaminen on tullut jäädäkseen.
– Vaikka koronakriisin jälkeen ruoan verkkokaupan käyttöasteet tulevatkin laskemaan, paluuta entiseen ei ole. Varsinkin suurimmilla paikkakunnilla ruoan verkko-ostaminen yleistyy pysyvästi.


Kuva: Fiksuruoka.fi

Mitä ruoan verkkokaupasta ostetaan?

Niillä toimijoilla, joilla myynti tapahtuu sekä verkossa että myymälöissä, verkkokaupoista ostetaan pääosin samoja tuotteita kuin kivijalastakin. SOK:n Matti Torniainen kertoo, että heillä suurin asiakasryhmä ovat lapsiperheet, joten muun muassa hedelmät, vihannekset ja muut normaalit arjen tuotteet ovat suosittuja myös verkosta ostettaessa.
– Kotiintoimituksiin emme voi myydä alkoholia, mikä näkyy tämän tuoteryhmän alikorostumisena. Toisaalta esimerkiksi pitkään säilyviä tuotteita on helpompi ostaa tilausta täydentämään ja siten saada vieläkin enemmän vastinetta palvelumaksulle.

Keskon Antti Rajala on samoilla linjoilla.
– Suosittuja tuotteita meillä ovat muun muassa kevytmaito, tomaatit, banaanit, lohifilee sekä kahvi. Suurimpana erona kivijalkaan on se, että keskiostos on yli viisi kertaa suurempi kuin kivijalassa.

Ainoastaan verkossa toimivista ruokakaupoista ostetaan nyt poikkeusaikana erityisesti tavallisia kuivaelintarvikkeita; säilykkeitä, keittoja ja nuudeleita myydään paljon. Myös käyttötavaran, kuten pesuaineiden ja WC-paperin kysyntä on kovaa.
– Yleisestikin peruskuivaelintarvikkeet myyvät meillä hyvin, mutta myös muun muassa proteiini- ja terveystuotteita, juomia ja erilaisia herkkuja myydään yleensä paljon, Fiksuruoka.fi:n Juhani Järvensivu kertoo.
– Myymme vain ympäristön kannalta kestäviä tuotteita, joita muuten uhkaisi hävikkiin päätyminen. Suosituimpia tuotteita ovat ruokakomeron tuotteet ja tunnettujen suomalaisten tuotemerkkien, kuten Fazerin, Taffelin, Pauligin ja Eckes Graninin tuotteet, Michaela Böckelman Matsmartilta nimeää.


Artikkeli on julkaistu Pakkaus-lehdessä 4/2020.

Comments are closed.