Yliopisto valmentaa osaajia elintarvikealan haasteisiin

Yliopisto valmentaa osaajia elintarvikealan haasteisiin

Kirsi Mikkonen, Helsingin yliopisto:

Helsingin yliopiston elintarvike- ja ravitsemustieteiden osastolla Viikissä tarjotaan opiskelijoille tietoa elintarvikkeiden koostumuksesta ja prosessoinnista, proteiinien, lipidien ja hiilihydraattien rakenteesta ja kemiallisista reaktioista sekä lainsäädännöstä ja lisäaineiden turvallisuudesta. Kysyimme apulaisprofessori Kirsi Mikkoselta, millaista tutkimusta ja yhteistyötä laitos tekee pakkausasioissa.

Jos halutaan taata turvallinen ruokaketju, tarvitaan pakkauksia, sanoo apulaisprofessori ja akatemiatutkija Kirsi Mikkonen Helsingin yliopiston elintarvike- ja ravitsemustieteiden osastolta.

Elintarvike- ja ravitsemustieteiden osastolla tehdään paljon töitä kasviproteiinien ja niistä kehitettyjen tuotteiden parissa.
– Viime aikoina yksi kuuluisimmista innovaatioista on viime vuonna itsensä kuluttajien keskuudessa läpi lyönyt nyhtökaura, jonka kehittivät meiltä väitellyt tohtori Reetta Kivelä yhdessä Maija Itkosen kanssa.
– Meillä tehdään paljon töitä härkäpavun tutkimisen parissa. Tutkijamme selvittävät mm. fermentaatioprosesseja, viljamateriaaleja, esimerkiksi sitä, miten viljatuotteiden joukkoon ei tarvitsisi lisäaineita.

Kirsi Mikkonen aloitti opiskelut elintarviketeknologian laitoksella ja valmistumisensa jälkeen jäi yliopisto-uralle. Elintarviketieteiden tohtoriksi hän valmistui vuonna 2009. Urallaan hän on viettänyt eri pituisia jaksoja myös ulkomailla, mm. Yhdysvalloissa, Ruotsissa ja Ranskassa.

Sivuvirrat hyötykäyttöön

Kirsi Mikkonen johtaa ryhmää, joka tutkii hemiselluloosan käytön mahdollisuuksia erilaisissa tuotteissa, esimerkiksi voiteissa, ruuissa ja pakkauksissa. Kirsi Mikkonen uskoo, että hemiselluloosalla voi olla hyvinkin monia sovelluskohteita elintarvikkeista kosmetiikkaan ja lääkkeisiin, samoin pakkauksiin. Hemiselluloosan tutkiminen liittyy laajempaan kuvaan: sivuvirtojen hyödyntämiseen.

Hemiselluloosa on metsäteollisuuden sivutuotteena saatavaa kasvin soluseinän polysakkaridia, jolla voitaisiin korvata arabikumia.

Esimerkiksi kosteusvoiteessa hemiselluloosa voisi olla emulgoiva eli vettä ja rasvaa sitova ainesosa. Myös esimerkiksi salaatinkastikkeen tyyppisissä tuotteissa, jossa rasva ja vesi olisi hyvä saada sekoittumaan, voidaan tulevaisuudessa käyttää hemiselluloosaa.

Selluloosa lisää puun lujuutta ja hemiselluloosa tekee siitä joustavaa ja saa puun taipumaan esimerkiksi tuulessa.

Mikkosella on työhuoneessaan rasioita, jossa hemiselluloosaa pääsee näkemään käytännössä. Yhdessä niistä hemiselluloosasta on tehty läpinäkyvää, kirkasta kalvoa, jollaista voi hyvin kuvitella käytettäväksi pakkauksissa.
– Kalvo saattaisi sopia esimerkiksi monikerrosmateriaalin keskimmäiseksi kerrokseksi estämään hapen läpäisyä, kertoo Kirsi Mikkonen.

Toisessa rasiassa hemiselluloosasta on tehty aerogeeliä, vaahtomaisia kuutioita, jotka sopisivat pakkausten täytteeksi pakattua tuotetta suojaamaan vaikkapa solumuovia korvaamaan.

Molemmat hemiselluloosasovelluskokeilut ovat täysin biohajoavia. Kumpikaan kokeilueristä ei ole kuitenkaan vielä teollisessa tuotannossa.
– Toivottavasti nämä sovellukset saadaan pakkausteollisuuden käyttöön.

Hemiselluloosan etuna on hinta: se on sivutuote, joten sitä saa lähes kaikkialta puunjalostuksen alalta. Sitä voi myös uuttaa puusta pelkän veden avulla. Menetelmä on helppo.
– Elintarvikkeissa emme ole päässeet materiaalia kokeilemaan, koska tuotteelta puuttuu EU:n elintarvikehyväksyntä. Se tuoksuu puiselle, hieman vaniljaiselle, kertoo Mikkonen.
– Ja olemme me sitä salaa hieman maistaneetkin, paljastaa Mikkonen. Hypoteesina on, että hemiselluloosan syöminen on täysin turvallista.

Koulutusta uusittu

Viikin elintarviketieteiden maisterivaiheen koulutusta on uusittu. Elintarviketieteiden maisterikoulutusohjelma, joka yhdistää elintarviketeknologiaa ja -kemiaa, on syksystä 2017 lähtien koostunut erilaisista 25 opintopisteen moduulipaketeista, joita opiskelijat voivat yhdistellä mielensä mukaan.
– Ohjelma antaa nyt valmiudet suuntautua eri aloille, kertoo Kirsi Mikkonen.
– Moduuleina on mm. elintarviketeknologiaa tai ruokaturvallisuutta ja juuri valinnanvapaudesta on tullut paljon kiitosta opiskelijoilta. Mikkonen vastaa koulutusohjelmassa elintarviketeknologian moduulista.

Uutta on lisääntynyt valinnanvapaus ja opiskelijat monilta eri aloilta ja taustoista.
– On rikkaus, että opiskelijat tulevat eri puolilta. Toisaalta heidän lähtötietonsa ja tietopohjansa voivat olla hyvinkin erilaiset ja se vaatii opettajalta kykyä huomioida erilaisten opiskelijoiden valmiudet, toteaa Mikkonen.

Maitotuotteisiin kuitulisää

Yliopistolla tapahtuu paljon muutakin. Verkostoituminen alan yritysten ja muiden tutkimuslaitosten kanssa on yliopistolle elintärkeää. Mikkonen on innostunut juuri alkaneesta EIT Food -ohjelmasta, jonka verkostossa Helsingin yliopisto, VTT ja Valio ovat Suomesta mukana yhdessä 50 muun eurooppalaisen yliopisto-, yritys- ja start up -partnerien joukossa. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti EIT:n tavoitteena on vahvistaa Euroopan asemaa elintarvikeinnovoinnin ja -tuotannon toimijana. Se on Budapestissa toimiva EU-elin, jonka tehtävänä on parantaa innovointikykyä ja tukea kestävää talouskasvua ja työpaikkojen luomista antamalla yrittäjille ja innovaattoreille mahdollisuuksia kehittää ideoistaan tuotteita ja palveluja.

EIT tukee yritysosaamista ja uusia ideoita yhdistämällä yritykset, yliopistot ja tutkimuskeskukset “osaamisen kolmioksi”, ja muodostamalla rajat ylittäviä kumppanuuksia eli innovointiyhteisöjä. Yksi EIT:n fokusalueista on tuottaa elintarvikealan haasteisiin ratkaisuja.
– EIT Food -verkoston rahoittamalla kansainvälisellä tuotekehityskurssilla kehitetään maitopohjaisia tuotteita, joihin lisätään elintarviketuotannon sivuvirtoina syntyviä kuituja parantamaan tuotteen ominaisuuksia. Tällaisia matalan arvon kuituja syntyy esimerkiksi oliiviöljyn puristusprosessissa. Pakkaaminen on tärkeä osa tuotekehitystä, kertoo Kirsi Mikkonen.

Tuotekehityskurssin Boot Camp, joka pidetään Helsingissä, on vielä edessä.
– Meidän kontribuutioomme EIT Food -verkostossa voisi kuulua esimerkiksi pakkausalan asiantuntemus. Mukana olevissa 50 tahon joukossa on myös kiinnostavia pakkausalan partnereita.

 

Dynaamismekaaninen analysaattori on laitoksen laboratorion uusin hankinta.

Laite on juuri saapunut laboratorioon ja sillä on vasta päästy tekemään ensimmäisiä kokeiluja.

Laitteella voidaan testata pakkausten kestävyyttä eri olosuhteissa, esimerkiksi leipäpussimateriaalin kestoa venytettäessä, pakastettaessa tai mikroaaltouunissa.

Laitteella voidaan todeta, esimerkiksi missä lämpötilassa pakkaus lähtee pehmenemään tai venytettäessä rikkoutumaan.
– Oikeastaan kaikkia pakkauksille oleellisia skenaarioita voidaan testata uudella laitteella. Muutenkin Viikin laboratorio on hyvin varusteltu, ja yritykset ovatkin käyttäneet laitteistoa testauttaessaan hyvin paljon, kertoo Kirsi Mikkonen.

3 Kysymystä

Kirsi Mikkonen, mikä on suosikkipakkauksesi?

Rakastan kahvipakettia, erityisesti sen tuoksua pakkausta ensi kertaa avatessa. Toki pakkausta voisi edelleen kehittää kierrätyksen näkökulmasta paremmaksi, mutta se on tulevien tutkijoiden tehtävä. Voisin luopua nykyisenlaisesta kahvipaketista, jos helpommin kierrätettävä kehitettäisiin tilalle.

Mistä et luovu?

Maitopurkki. Se on arkinen, mutta hyvä ja toimiva pakkaus, varsinkin korkillisena. Lisäksi se on helposti kierrätettävissä.

Miten kierrätät?

Jo opiskeluaikoinani saarnasin kierrätyksen puolesta. Nyt kierrätän kaiken pienistä keittiötiloistani huolimatta – metallit, muovit, kartongit ja lasit erikseen. Keittiöremontti on suunnitelmissa, jolloin on tarkoitus suunnitella tilat sopimaan paremmin kierrätystä helpottamaan.

No Comments Yet.

Kommentoi julkaisua