Tilaa uutiskirje

Jaakkoo-Taaran tilat tehtiin kestävyys edellä

Jaakkoo-Taaran tilat tehtiin kestävyys edellä

Vihreää sähköä ja kaukolämpöä, lämmön talteenotto, viherkatto ja sähköautojen lataukset. Laajan tasakaton täyttävät aurinkopaneelit suunnitelmissa. Jaakkoo-Taaran uudisrakennuksen rakentamisessa otettiin askelia kohti hiilineutraalia pakkausvalmistusta. Nyt turkulaisyrityksessä on 10 800 neliötä tilaa valmistaa kartonkikoteloita lääke- ja elintarvikesektorien asiakkaille.

Jaakkoo-Taaran pakkaustehdas on keskellä Turun kaupunkia. Kun tuotantotilojen laajennus tuli ajankohtaiseksi, katseet kääntyivät naapuritontin suuntaan, jossa oli purkukuntoinen rakennus. Myös kahden toimipaikan tuomista haasteista – toinen toimipaikka sijaitsi ennen Liedossa - haluttiin päästä eroon ja keskittää kaikki toiminnot saman katon alle. Uudisrakennus valmistui juuri korona-ajan alun kynnyksellä.

Tavoitteena maksimoida tuotantotilat
Samalla kun rakennettiin, investoitiin myös laitteisiin ja automaatioon. Vanhaa Liedon painokonetta ei enää tuotu uudisrakennukseen. – Nyt koko painokonekantamme on uutta ja samaa sarjaa, mainitsee Jaakkoo-Taaran toimitusjohtaja Thomas Brusila. Painokoneet tuovat haastetta rakennuksen kantavuudelle ja kun savimaalle rakennetaan tiloja painaville laitteistoille, on rakennus suunniteltava sen mukaisesti. Myös tuotannon jälkikäsittelylle tarvittiin ja saatiin lisää tilaa.

Rakennustyöt sujuivat suunnitellusti ja pandemia toi muutoksia ainoastaan laiteasennuksiin, koska valmistajien asentajat eivät päässeet maahan alkuperäisten suunnitelmien mukaisessa aikataulussa. − Kun selvisi, että maailma ei loppunutkaan ensimmäisenä pandemiasyksynä, tilanne rauhoittui ja koneensiirrot ja -asennukset saatiin tehtyä. Nyt kaikki toiminnot ovat saman katon alla, Brusila sanoo.

Iso investointi
Uudisrakennuksen tasakatto odottaa vielä aurinkopaneeleja, joiden hankintaan olisi luvassa valtion tukeakin. – Eniten paneelit tuottavat energiaa heinäkuussa, jolloin meillä on vain vähän toimintaa, mutta jäähdytystä toki silloin tarvitaan, Thomas Brusila laskee. Koneet tuottavat paljon lämpöä, joka toki otetaan uudisrakennuksessa talteen – seikka, joka vähentää energian kulutusta. Viherkattoa sen sijaan on katolle asennettu 200 neliön verran. Viherkatto hidastaa hulevesien pääsyä viemäriverkostoon, jolla pyritään vähentämään kaupungin vedenpuhdistuksen kuormaa. Investointi Jaakkoo-Taaran uudisrakennukseen on ollut siis iso investointi myös toiminnan ja tuotteiden ympäristöystävällisyyteen.

Jaakkoo-Taaran Merja Mäkilän (vas.) ja Thomas Brusilan kanssa kuvaan saatiin asiakas, Raision Nina Stenström-Iivarinen.

Asiakkaat arvostavat
Nina Stenström-Iivarinen elintarvikeyhtiö Raisiolta arvostaa pakkaustoimittajansa pyrkimyksiä ympäristöystävällisyyteen. Raisio ja Jaakkoo-Taara ovat tehneet yhteistyötä jo kauan, ja muun muassa Elovena-välipalapakkausten kotelot valmistetaan täällä PEFC-sertifioidusta kartongista.

Pakkausten ympäristönäkökulmat ovat osa myös Raision vastuullisuutta. – Pakkausnäkökulmasta kierrätettävyys ja muovin vähentäminen ovat ykköstavoitteitamme – toki elintarviketurvallisuus menee aina edelle, paperipohjainen materiaali kun ei pysty kaikkeen, Stenström-Iivarinen huomauttaa. Raisiolla pakkauksia myös vähennetään ja kevennetään mahdollisuuksien mukaan niin, että herkkien tuotteiden säilyvyyttä ei vaaranneta.

Aina materiaalin vaihtaminen ei ole kuitenkaan kannattavaa.
– European Carton Makers Assosiation ECMAn raportin mukaan tonnin muovin korvaamiseksi tarvitaan neljä tonnia kartonkia tilalle, Thomas Brusila huomauttaa. − Siksi materiaalien vaihtamisissa pitää miettiä, mitä vaikutuksia aiheutuu toiselle puolelle.

Pulaa materiaaleista
Vihreä siirtymä on osaltaan aiheuttanut toimitusaikojen pidentymisen kartonkipuolelle, mutta myös muut tekijät aiheuttavat materiaalipulaa.
– Pula johtuu kysynnän kasvusta, ja raaka-aineiden hinnat ovat menneet toimitusaikojen kanssa samaan suuntaan ylöspäin, muotoilee Thomas Brusila.

Kartonkimateriaalin hinnannousuun vaikuttaa myös energian hintakäyrien kipuaminen yhä korkeammiksi.
– Kartonkien hinnat ovat edelleen nousussa, ja hintakehitystä on vaikea ennustaa, sanoo Nina Stenström-Iivarinen.

Pakkausvalmistajalle materiaalien ja energian hintojen nousu aiheuttaa painetta nostaa hintojaan. – Yritämme parhaamme mukaan tuoda kustannusten nousua asiakkaidemme tietoon, Thomas Brusila muotoilee.

Raaka-ainemarkkinoilla tarjotaan myös ei-oota, joka osaltaan syventää kierrettä, kun kaikki varautuvat niukkuuteen entistä paremmin. – Kun kartonkitoimittajien tilauskirjat ovat täynnä, on meidän, samoin kuin kaikkien muidenkin toimijoiden, huomioitava ennusteissa ja tilauksissa pidentyneet toimitusajat, Nina Stenström-Iivarinen toteaa.

Jaska-robotti ahkeroi painon ja pakkausvalmistuksen välillä.

Myös verkkokaupan kasvu on edesauttanut kartonkimateriaalipulaa. Pulaa on myös kierrätyskuidusta, jonka käyttöä monet yritykset edellyttävät pakkauksissaan. Elintarvikkeita ei pakata kierrätettyyn materiaaliin, mutta kierrätyskuidun saatavuusongelmien vaikutus heijastuu silti myös Jaakkoo-Taaraan.
– Monet kierrätyskartonkia käyttävät ovatkin nyt kisaamassa meidän kanssamme neitseellisestä raaka-aineesta, sanoo Jaakkoo-Taaran myyntipäällikkö Merja Mäkilä.
– Pakkauksen hiilijalanjälki asettuu suunnilleen samalle viivalle, oli raaka-aineena käytetty keräyskartonkia tai neitseellistä kuitua, Thomas Brusila arvioi. – Suomessa ei valmisteta kierrätyskartonkia, joten kuljetusten ympäristövaikutukset vähentävät hyötyjä.

Sen sijaan sertifioinnilla on merkitystä. – Kestävä kehitys on meille tärkeää, siksi käytämme PEFC-sertifioitua kartonkia välipalatuotteiden pakkauksissa: näin takaamme, että pakkauksissa käytetty kartonki on peräisin metsästä, jota hoidetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Eniten pakkauksilta kuitenkin toivotaan kierrätettävyyttä ja muovin käytön vähentämistä, samoin kuin pakkausmateriaalien vähentämistä ylipäätään. Pakkausvalinnat tehdään kuitenkin aina laatu ja ominaisuudet edellä, emmekä omassa viestinnässämme ole sertifikaattia juurikaan korostaneet, Stenström-Iivarinen huomauttaa.
– Myös FSC-sertifioinnin kysyntä on nousussa, Mäkilä toteaa.

Varsinkin isoilla toimijoilla on globaaleja tendereitä, joissa edellytetään FSC-sertifioitua raaka-ainetta, mutta Jaakkoo-Taaralaisten mukaan PEFCiä on tällä hetkellä paremmin saatavilla ja jos kulutus kasvaa, pelättävissä saattaa olla FSC-sertifioidun kuidun saatavuusongelmat.
Yritykset asettavat kuitenkin omia, pitkälle meneviä kestävään kehitykseen ja hiilineutraaliuteen tähtääviä tavoitteitaan, joiden toteutumista pakkausvalmistaja voi omalta osaltaan tukea.

Raaka-aineista isoimmat
ympäristövaikutukset

Toimitusjohtaja Thomas Brusila on laskenut, että Jaakkoo-Taaran pakkausten valmistuksen ympäristövaikutukset koostuvat 60 prosenttisesti raaka-aineiden käytöstä, ja loput 40 prosenttia tulevat yrityksen omasta toiminnasta. Oman toiminnan jalanjäljestä iso osa aiheutuu energian käytöstä.
– Ostamme Turku Energialta korvamerkittyä vihreää sähköä ja kaukolämpöä, joka on peräisin tuuli- ja vesivoimasta sekä muista uusituvista energialähteistä. Jo tällä saamme pienennettyä hiilijalanjälkeämme merkittävästi, hän toteaa. – Kun riittävän moni tekee samoin, tulee energiayhtiölle paineita rakentaa fossiilivapaita voimalaitoksia.

Viimeiset prosentit kohti neutraaliustavoitetta koostuvat muun muassa kuljetuksista ja toiminnan tuottamista jätteistä ja niiden vähentäminen onkin jo hankalampaa. Kuljetusten osalta yhtenä ratkaisuna olisi käyttää tulevaisuudessa ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja.
– Yritysmaailmassa ollaankin menossa suuntaan, jossa lähituotantoa suositaan. Pakkausten kokonaisvaikutus on ihan eri, jos ne tuodaan kaukaa, vaikkapa Kiinasta. Nyt toimitusketju kotimaisilta kartonkivalmistajilta Turkuun ja edelleen asiakkaalle on aika lyhyt, Thomas Brusila huomauttaa.

Jaakkoo-Taaran vakaa aikomus on kuitenkin tulla oman toiminnan osalta hiilineutraaliksi ja jäljelle jäävä osa on mahdollista kompensoida, jotta päästään nollatavoitteeseen.
− Kompensaatiot kohti hiilineutraaliutta ovat harkinnassa, Brusila sanoo.


Artikkeli on julkaistu Pakkaus-lehdessä 8/2021.

Comments are closed.