Tilaa uutiskirje

Jätelaki muuttuu

Valokuva: Mostphotos. Taulukot: Maija Peltola / Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy

Jätelaki muuttuu, mutta miten?

Suomalaista jätelakia ollaan uusimassa, koska EU:n jätedirektiivi, pakkausdirektiivi ja Single Use Plastic eli kertakäyttömuovien haittojen ehkäisemisdirektiivi (SUP) niin edellyttävät. Pakkausalan toimijoiden pitkään odottama jätelakipaketti eli hallituksen esitys jätelakiin ja muutamiin muihin lakeihin tehtävistä muutoksista on menossa eduskuntakäsittelyyn maaliskuussa. Lain on tarkoitus tulla voimaan 3.7.2021.

Muutoksen tavoite on hyvä: sen on tarkoitus estää roskaantumista ja lisätä kierrätystä. Suomen jätelakipaketin muutoksilla toimeenpannaan EU:n direktiivien uudet vaatimukset. Jätelakipaketissa otetaan huomioon myös ne SUP-direktiivin vaatimukset, joiden pitää tulla voimaan heinäkuussa.

Iso osa SUP-direktiivin edellyttämistä muutoksista kansalliseen jätelakiimme on kuitenkin vielä vasta valmisteilla. Nämä muutokset tehdään erillisillä jätelakimuutoksilla, joiden odotetaan tulevan lausuntokierrokselle tämän kevään aikana. Lopullinen hallituksen lakiesitys on tarkoitus viedä eduskuntakäsittelyyn tämän vuoden syksyllä.

SUP-direktiivin kansallista valmistelutyötä ovat hidastaneet komission viivästyneet täytäntöönpanosäännökset ja tulkintaohjeet. SUP-direktiivin säännöksistä ja ohjeista ovat muun muassa puuttuneet pakkausalalle tärkeät muovin ja kertakäyttöisyyden määritelmät. Määritelmät puuttuvat yhä tätä kirjoitettaessa maaliskuun alussa, vaikka itse direktiivi hyväksyttiin jo vuonna 2019.

Kieltoja ja korkit kiinni
SUP kieltää kokonaan muutamien muovituotteiden markkinoille tuonnin. Jatkossa polystyreenistä valmistetut elintarvike- ja juomapakkaukset ja niiden kannet, muoviset ruokailuvälineet, lautaset, pillit, juomien sekoitustikut, vanupuikot sekä ilmapallojen tikut ja oxo-hajoavasta muovista valmistetut tuotteet ovat kokonaan kiellettyjä. Niitä ei saa tuoda EU:n markkinoille ollenkaan 3.7.2021 jälkeen. Varastossa olevat tuotteet saa tosin myydä siirtymäajan puitteissa.

Lisäksi direktiivi vaatii, että alle kolmen litran vetoisten juomapakkausten muovikorkkien ja kansien on pysyttävä kiinni pakkauksessa sen avaamisen jälkeen. Tämä vaatimus astuu voimaan vuonna 2024.

Vuodesta 2025 alkaen voimaan tulee myös direktiivin vaatimus siitä, että PET-muovista valmistettujen juomapullojen raaka-aineesta vähintään neljäsosa on oltava kierrätettyä. Vaatimuksena on myös, että ainakin 77 prosenttia juomapulloista erilliskerätään.

Tuottaja maksaa roskaantumisen
SUP myös laajentaa tuottajien vastuuta ympäristön roskaantumisesta. Direktiivi velvoittaa jäsenmaat siirtämään osan julkisten alueiden roskaantumisesta aiheutuvista kuluista pakkausten tuottajan maksettaviksi. Siivouskuluista ei kuitenkaan ole tilastotietoa eikä itse direktiivin määritelmistä ole annettu lisätietoa.

Nykyisin julkisten alueiden siivouksen järjestäminen ja kustannukset ovat Suomessa pääsääntöisesti kuntien vastuulla. Kunnilla ei kuitenkaan ole siivouksen kustannuksista keskenään vertailukelpoista tietoa. Siivouksen kustannukset ovat hankalasti määriteltäviä ja mitattavia, joten eri kunnat arvioivat kustannuksia eri tavoilla.

Kustannusten muodostumisesta ei ole käynnissä selvityksiä, eikä niitä voitaisikaan käynnistää, koska muovin ja kertakäyttöisen muovituotteen määritelmät puuttuvat. Myöskään sitä direktiivissä ei ole yksiselitteisesti määritelty, mitä alueita siivousvastuu koskee.

Yritysten roskaantumisesta aiheutuva kustannusvastuu koskee ainoastaan direktiivissä määriteltyjä tuotteita, kuten kosteuspyyhkeitä, ilmapalloja ja suodattimellisia tupakkatuotteita sekä joustavasta materiaalista valmistettuja annospakkauksia ja kääreitä syömävalmiille elintarvikkeille ja alle kolmen litran juomapakkauksia kansineen ja korkkeineen, joiden kohdalla siis sekä kertakäyttöisyyden että muovin määritelmät ovat epäselviä. Laajennettu tuottajavastuu pakkausten ja tupakkatuotteiden osalta astuu voimaan vuonna 2023.

Parhaillaan neuvotellaan myös vapaaehtoisesta Green deal -sopimuksesta. Sopimuksella etsitään ratkaisua siihen, miten Suomessa aiotaan vähentää kertakäyttökuppien ja syömävalmiiden annospakkausten käyttöä. SUP-direktiivi edellyttää näiden pakkausten kappalemääräistä vähentämistä vuoteen 2026 mennessä, pysyvästi ja kunnianhimoisesti.

Avaa taulukot pdf-muodossa klikkaamalla kuvaa.

Kilpikonnamerkinnät SUP-tuotteisiin
SUP-direktiivi tuo myös tuotteiden merkintävaatimuksia. Merkintävaatimus koskee 3.7.2021 alkaen markkinoille tuotavia muovia sisältäviä juomamukeja, suodattimellisia tupakkatuotteita, esikostutettuja kertakäyttöisiä kosteuspyyhkeitä sekä terveyssiteitä ja tamponeja.

Näihin tuotteisiin on jatkossa liitettävä huonovointisen kilpikonnan kuvalla varustettu merkintä, joka kertoo tuotteen olevan joko valmistettu muovista tai sen sisältävän muovia. Merkinnän tavoitteena on vähentää kertakäyttöisten muovituotteiden aiheuttamaa roskaantumista ja haitallisia ympäristövaikutuksia.

Juomamukien merkinnät on painettava jokaiseen mukiin, myös kartongista valmistettuihin ns. pahvimukeihin, koska niidenkin valmistuksessa on käytetty ohuena barrieerikerroksena muovia. Muiden SUP-tuotteiden merkinnäksi riittää, että kilpikonnamerkki on painettu niiden pakkauksiin. Merkintöjen koko, sijoittelu tuotteessa tai pakkauksessa ja muut yksityiskohdat on tarkasti määritelty komission viime vuoden joulukuussa julkaistulla täytäntöönpanoasetuksella. Juomamukiin ei muun muassa saa painaa merkintää pystysuoraan.

Kilpikonnamerkinnät on käännetty kaikille EU-kielille ja ne on oltava kussakin EU-maassa myytävissä tuotteissa painettuna kyseisen maan virallisilla kielillä eli Suomessa merkinnät pitää olla sekä suomeksi että ruotsiksi. Vuoden kestävän siirtymäajan aikana merkinnät voi korvata tarralla.

Vuoden kestävän siirtymäajan aikana tuotteita, esimerkiksi pikaruokaravintolan juomamukeja, ei kuitenkaan tarvitse merkitä, jos ne on tuotu maahan tai ne ovat ravintolan omaisuutta ennen lain voimaantuloa. Kyseessä on iso EU:n sisämarkkinoita koskeva muutos. Normaalisti yhdessä EU-maassa hyväksytyn tuotteen on voinut vapaasti siirtää markkinoille toiseen maahan, mutta nyt se ei enää onnistu kilpikonnamerkinnän kielivaatimusten takia.

Alan yritysten kannalta on harmillista, että merkintävaatimuksiin valmistautumiseen jää niin vähän aikaa. Vielä maaliskuussa merkinnöistä ei ole valmiina Suomessa tarvittavia paino-originaaleja. Toimeenpanoasetuksessa on myös yksityiskohtia, joihin odotetaan lisäohjeistusta ja täsmennystä tarvitaan muun muassa siitä, milloin tuote katsotaan markkinoille saatetuksi, jos kyseessä on maahantuotu tuote tai kun kyseessä on kotimainen tuote.

SUP-direktiivin tuotekiellot ja merkintävaatimukset tulevat voimaan jo heinäkuun alussa, ja ne sisältyvät keväällä eduskunnassa käsiteltävään jätelakipakettiin. Suomessa SUP-pakkausten merkintävaatimuksia valvovaksi viranomaiseksi on nimetty Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Tuottajavastuun valvontaa jatkanee Pirkanmaan ELY-keskus, kuten tähän asti. Lopulliset yksityiskohdat mm. viranomaisten vastuista selviävät vasta kun lakipaketti on hyväksytty eduskunnassa.


Merkintöjä koskevat yksityiskohtaiset ohjeet: Täytäntöönpanoasetus 2020/2151. EUR-Lex - 32020R2151 - EN - EUR-Lex


Artikkeli on julkaistu Pakkaus-lehdessä 2/2021.

Comments are closed.