Tilaa uutiskirje

Kuituosaaminen on Pohjolan rikkaus

Panu Ala-Nikkola, Huhtamäki:
Kuituosaaminen on Pohjolan rikkaus

Väestönkasvu ja sen mukanaan tuoma kulutus tulevat lisääntymään tulevaisuudessa, mutta luonnonvaroja on käytössä rajallisesti. Mikä avuksi? Huhtamäen Fiber Foodservice Nordic -tulosyksikön johtaja Panu Ala-Nikkolan mukaan kestävin ratkaisu olisi kierrättäminen, ja siksi hän toivookin panostuksia kierrätysjärjestelmien kehittämiseen.

Huhtamäellä on tuotantolaitoksia useita kymmeniä ympäri maailmaa. Yhtiön tehtailla valmistetaan muun muassa elintarvikepakkauksia, kertakäyttöastioita sekä paperipillejä ja nyt, muuttuneessa maailmantilanteessa, myös kasvosuojaimia kuluttajakäyttöön.

Panu Ala-Nikkolan vastuulla on Pohjoismaiden ja Baltian markkinoita palvelevan Fiber Foodservice Nordicin toiminta. Segmentin Suomen-tuotannon sydän, uusi Hämeenlinnan tehdas otettiin käyttöön viime vuonna, ja siellä valmistetaan kuitupohjaisia tuotteita, kuten kartonkilautasia, juomamukeja, jäätelöpakkauksia, pillejä ja salaattipakkauksia. Yhteensä Nordic-yksikkö työllistää noin 250 henkilöä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Baltiassa.

Tiukentuva sääntely ja
kertakäyttömukien kohtalo

Luonnostaan huokoisena materiaalina kartonki tarvitsee aina jonkin pinnoitteen, jotta siitä voidaan tehdä kertakäyttöastioita. Huhtamäen kartonkiastioissa käytetään kolmea pinnoitevaihtoehtoa: perinteistä öljypohjaista ja kasvipohjaista polyeteenipinnoitetta sekä kompostoituvaa pinnoitetta. Lisäksi yhtiö valmistaa Yhdysvalloissa astioita, joihin barrieerimateriaali on lisätty itse kuitumateriaaliin pinnoittamisen sijaan.

Pakkausalalla keskustelua herättävä Euroopan komission kiertotalouspaketti ja erityisesti SUP-direktiivi sen osana määrittelee tällä hetkellä pinnoitteet direktiivin vastaisiksi. Sen sijaan kuituun sidottu barrieeri ei sisältyisi direktiivin piiriin. Panu Ala-Nikkola aavistelee uudistuvan lainsäädännön johtavan kuluttajien tottumusten muuttumiseen.
– SUP-direktiivi voi johtaa siihen, että kertakäyttöastioissa siirrytään käyttämään hieman enemmän kuitua ja kuluttajan täytyy totutella siihen, että tuotteessa ei ole barrieeriominaisuutta. Tämä ei luonnollisesti voi kuitenkaan koskea niitä tuotteita, jotka ovat kosketuksissa nesteiden kanssa.

SUP-direktiivin kokonaisvaikutuksia on vaikea arvioida, mutta kertarysäyksellä muuttuvien säädösten ja vaatimusten täyttäminen tulee olemaan hankalaa toteuttaa. Sen sijaan Huhtamäellä kannatetaan ajatusta, että tuotteiden sisältämälle muoville asetettaisiin tässä vaiheessa jokin raja-arvo, jota tuottajat sitoutuisivat noudattamaan ja pienentämään annetun aikataulun puitteissa. Asteittainen muovin vähentäminen auttaisi yrityksiä saavuttamaan asetetut tavoitteet. Muovin korvaaminen muilla materiaaleilla ei ainakaan vielä ole mahdollista.
– Polymeerien korvaamisen sijaan niiden vähentäminen ratkaisee monta ongelmaa. Nanopinnoitteet voivat jonain päivänä olla ratkaisu, mutta se ei vielä ole ajankohtaista. Pakkausmateriaalin vähentämisen sijaan olisi tärkeämpää keskittyä esimerkiksi ruokajätteen määrän vähentämiseen, sanoo Ala-Nikkola.

Tutkittua tietoa elinkaarianalyysilla
Kuitupuolella Panu Ala-Nikkola näkee Nordic-alueen erityisenä vahvuutena paikallisen raaka-ainetuotannon. Puu saadaan omien maiden metsistä, joka kuljetetaan pohjoismaisille paperitehtaille, mistä se taas tuodaan omille tehtaille konvertoitavaksi. Pohjolan kuitutuotteiden valmistus tapahtuukin melko vahvasti suljetussa kierrossa, termin määritettä hiukan venyttäen.
– Pohjoismaissa on poikkeuksellista osaamista kuitutuotteissa. Ne ovat Suomen ja Pohjoismaiden rikkaus, joista tulisi pitää kiinni, eikä hankaloittaa tuotantoa tunnepohjaisella päätöksenteolla, Ala-Nikkola muistuttaa.

Huhtamäellä nähdään, että kuluttajille ja päätöksenteon tueksi pitäisi olla tarjolla enemmän faktoihin perustuvaa tietoa tuotannon todellisista ympäristövaikutuksista. Lisäksi tulee muistaa, että ympäristövaikutuksiin sisältyy paljon muutakin kuin pelkkä tuotanto. Näkemyksen tueksi Huhtamäki teetti reilu vuosi sitten VTT:llä LCA-tutkimuksen, jossa verrattiin kartonkipikareiden ja posliinikuppien hiilijalanjälkiä. Yhdessä Stora Enson kanssa teetetyn elinkaarianalyysin tuloksista oli nähtävissä, että kartonkinen kahvikuppi on kokonaisvaikutuksiltaan vähemmän luontoa kuormittava vaihtoehto kuin posliinikuppi – uudelleenkäytettävästä keraamisesta mukista on juotava yli 350 kahvit ennen kuin sen hiilijalanjälki on pienempi kuin kartonkikupin.

Kierrätyksestä tehoa tuotantoon
Kestävän kehityksen ja ympäristövaikutusten näkökulmasta kasvihuonekaasut ovat merkittävä tekijä. Muovin suojaavuus on todennettu, joten sitä on järkevää käyttää. Muovin määrä puolestaan on syytä mitoittaa ruokaturvallisuuden varmistamisen ja elintarvikehävikin välttämisen kannalta mahdollisimman pieneksi. Materiaalitehokkuuden suhteen avainasemassa on kierrättäminen.
– Väestö ja sitä kautta kulutus tulee kasvamaan tulevaisuudessa, joten kierrättäminen on ainoa kestävä ratkaisu – materiaalista riippumatta, Ala-Nikkola summaa.

Kierrätysjärjestelmien kehittämiseen hän toivoo myös panostuksia. Huhtamäki kehittää jatkuvasti esimerkiksi joustomateriaaleistaan helpommin kierrätettäviä. Toimivien järjestelmien avulla materiaalit saataisiin hyödynnettyä uusiokäytössä aiempaa tehokkaammin.
Yksi pohjoismainen menestystarina on juomapakkausten kierrättäminen. Jos olemme onnistuneet siinä, miksi emme onnistuisi myös muiden pakkausmateriaalien tehokkaassa uudelleenhyödyntämisessä?

Uudet tilat parantavat viihtyvyyttä
ja huomioivat ympäristön

Viime vuonna käyttöön otetut Hämeenlinnan tuotantotilat valmistuivat vanhan tehtaan naapuritontille. Aidan takana olevat vanhat tilat on myyty muuhun käyttöön, mutta ne muistuttavat huhtamäkeläisiä joka päivä siitä, miten paljon tilanne ja työskentelyolosuhteet ovat kehittyneet.
– Yhden kesähelteellä järjestetyn turvallisuusharjoituksen aikana henkilökunta alkoi jo liikuskella levottomasti ja toivoa pääsevänsä takaisin sisälle viilennetyille työpisteilleen. Katseltiin porukalla aidan taakse ja mietittiin, olisiko vanhoissa tiloissa tullut samanlainen toive yhtä pian mieleen, Ala-Nikkola muistelee.

Hämeenlinnassa on tehty suuria investointeja niin tuotannon tehokkuuden kuin työskentelyviihtyvyydenkin varmistamiseksi. Uudet tilat ovat mahdollistaneet uusien tuotteiden lanseeraamisen, ja innovaatioissa kantavana ajatuksena on ollut kestävän kehityksen mukaisten tuotteiden tuominen markkinoille. Paitsi tuotteet, myös tuotanto tukee kestävää kehitystä: tehtaalla on käytössä muun muassa maalämpö sekä lämmöntalteenottojärjestelmä, ja esimerkiksi valaistus on toteutettu tehokkailla äly-LED-valoilla.
– Vihreän energian käytön lisäämisen mahdollisuuksia kartoitetaan, ja tuotannossa syntyvä energia pyritään hyödyntämään mahdollisimman hyvin, jotta esimerkiksi hukkalämpöä ei synny. Pyrimme päästöttömään tuotantoon ja tavoitteenamme on olla täysin hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, Ala-Nikkola kertoo.

Poikkeuskevät toi
muutoksia toimintaan

Keväällä alkanut maailmanlaajuinen poikkeustila vaikutti myös Huhtamäellä kertakäyttöastioiden kysyntään. Tarjoilupakkausten kysyntä pieneni huomattavasti, ja vaikka take away -kuljetuspakkausten kysyntä puolestaan kasvoi jonkin verran, se ei riittänyt kattamaan aiheutunutta lovea. Tämän vuoksi yhtiössä jouduttiin turvautumaan väliaikaisiin säästötoimiin ja tuotannon rajoituksiin.

Korona vaikutti Huhtamäen tuotantoon myös korvaavien tuotteiden muodossa, kun yhtiö toi markkinoille suojavisiirit ja kasvomaskit. Hämeenlinnan tämänhetkinen konekanta ei taipunut koronasuojaintuotantoon, mutta yhtiön muissa laitoksissa suojavarusteita tuotetaan myös Suomen markkinoille.
– Myynti on lähtenyt rohkaisevasti liikkeelle. Huhtamask-kasvomaskin tuotekehityksessä on pyritty varmistamaan, että kuluttajille suunnattu kasvosuojain kestää 90 asteen pesulämpötilan, Panu Ala-Nikkola kertoo.
Tuotannon suunnittelu poikkeuksellisessa tilanteessa on vaikeaa, kun tulevaisuuden näkymät ovat epäselvät. Esimerkiksi kuluttajien käyttäytymistä tai lainsäädännön ja viranomaismääräyksien vaikutuksia tulevaan on mahdoton ennustaa. Koronan aiheuttaman notkahduksen mukanaan tuomaa epävarmuutta kuitenkin hillitsee tieto siitä, että kyseessä on ennemmin tai myöhemmin ohi menevä tilanne.


3 kysymystä

Mikä on suosikkipakkauksesi?
Huhtamask-kasvosuojaimen kotelo sen informatiivisuuden ja kartonkipohjaisuuden takia.

Mistä pakkauksesta et luovu?
Kartonkipikarista. Juon kahvini käytännössä aina kartonkipikarista, myös viikonloppuisin kotona. Moni on kysynyt, liittyykö kartonkipikarin käyttö työnkuvaan, mutta kyse on puhtaasti käytännöllisyydestä: kartonkipikarin suurulla estää kahvin valumisen juodessa.

Miten kierrätät?
Kotona perusjakeet kerätään ja viedään kierrätykseen. Minun ja perheen nuorison yhteinen kierrätysteko on varastoon kertyvien palautuspullojen ja -tölkkien kuljettaminen palautuspisteelle pari kertaa vuodessa.


Artikkeli on julkaistu Pakkaus-lehdessä 7/2020.

Comments are closed.