Tilaa uutiskirje

Ilkka Harju, Metsä Board: Paperitehtaalta maailmalle

Metsä Boardin Excellence Centren eri toiminnot ovat miltei kosketusetäisyydellä toisistaan.
Suunnittelupöydän ääressä Ilkka Harju (vas.) ja Marko Leiviskä, Iiro Numminen ikkunan toisella puolella. Kuva: Metsä Board.

Ilkka Harju, Metsä Board: Paperitehtaalta maailmalle

Paperituotanto-osaamista kolmessa polvessa, kiinnostuksen ja kokemuksen kautta kehittynyt ymmärrys raaka-aineesta sekä ehtymätön halu kokeilla uutta ja kehittää suomalaista pakkausmuotoilua. Näillä eväillä voi päästä pitkälle ja niittää mainetta pakkausalalla myös kansainvälisesti, mistä Metsä Boardin pakkauspalvelusta vastaava Ilkka Harju on elävä esimerkki.

Loppuvuoden ajan puhuttanut Kaipolan paperitehtaan sulkeminen päätti tehtaan monenkirjavan historian, kun tuotantolaitos ajoi alas viimeisenkin paperikoneensa toiminnan vuodenvaihteessa. Tehtaalla on tehty painopapereita 70 vuotta, ja sieltä on kerätty kokemusta paperinvalmistuksesta ja raaka-aineen työstämisestä sukupolvien ajan. Täältä on kotoisin myös yksi Suomen tunnetuimmista pakkaussuunnittelijoista.
– Olen syntyjäni Kaipolasta, ja lapsuudenkotini sijaitsi noin kolmensadan metrin päässä paperitehtaan piipusta, Ilkka Harju kertoo.

Harju on kasvanut paperitehtaan tyvessä ja sukua työskenteli paperituotannossa jo parin sukupolven ajan ennen häntä. Harju lähti itsekin tehtaalle töihin jo melko nuorena, 16-vuotiaana. Samalla käytiin UPM:n koulut ja kasvettiin sisään tehdaskaupungin kulttuuriin.

Paperitehtaan porukassa ymmärrys kuitumateriaalista ja sen työstämisestä lisääntyi, ja vuonna 2001 Harju oli valmis lähtemään maailmalle toteuttamaan oppimaansa myös kotimaan rajojen ulkopuolelle.
– Lähdin tuotantoavuksi UPM:n tehtaalle Walesiin, missä tehtaanjohtajana silloin toimi Jussi Pesonen. Tehtaalla oli tuolloin seitsemän suomalaista työntekijää.

Parin vuoden pestin jälkeen Harju palasi takaisin Suomeen. Opiskelupaikka Tampereen ammattikorkeakoulusta avautui vuonna 2003, englanninkieliseltä Pulp and paper technology -linjalta. Metsäteollisuuden insinööriopinnot eivät kuitenkaan olleet itsestään selvä valinta.
– Suuntautumisalan valitseminen tuntui hankalalta, ja punnitsin metsäteollisuuden ja tuotesuunnittelun välillä. Paine metsäteollisuuden valintaan tuli ulkoapäin: minulle tehtiin aika selväksi, ettei suunnittelupuolen töillä elätä itseään.

Koulujen jälkeen ja itse asiassa jo opiskeluaikana Harju päätyi romuttamaan näitä epäilyksiä.
– Hankin lisätienestejä toteuttamalla erilaisia tuotesuunnitteluprojekteja opiskelun ohessa. Yksi töistäni herätti muotoilija Eero Aarnion kiinnostuksen, ja siitä alkoi yhteistyö, jonka tuloksena syntyi muun muassa futuristinen Float-saunakiuas IKI-kiukaalle.

Excellence Centre avattiin Äänekosken tehdasalueelle syksyllä 2020. Kuva: Metsä Board.

Askeleita korporaatioista
pienempiin yrityksiin ja takaisin

Metsäteollisuuden työsulku Suomessa vuonna 2005 aiheutti Ilkka Harjun uralla suunnanvaihdoksen, ja hän siirtyi erikoispaperipuolelta pakkausalalle. Tuotepäällikön pesti löytyi Nummelasta, SCA:n eli nykyisen DS Smithin toimipisteeltä. Tämä oli se hetki, jolloin Harju tajusi pakkausten kehittämisen olevan hänelle ”se juttu”.
– Pakkausten maailmassa pääsin yhdistämään opintojen kautta kertyneen teknisen ymmärryksen sekä suunnittelun. Halusin oppia itseoppineilta pitkän linjan pakkaussuunnittelijoilta. Samalla sain arvokasta oppia myynnistä ja asiakasrajapinnassa toimimisesta.

Nummelasta tie vei takaisin Tampereelle, tällä kertaa vastaamaan SCA Packagingin Design Centren toiminnasta. Muutaman vuoden kuluttua asemapaikaksi vaihtui Lahti, kun Harju siirtyi Stora Ensolle.
– Yhtiö laajensi voimakkaasti toimintaansa Euroopan lisäksi Aasian suuntaan suurten asiakkuuksien myötä. Itse siirryin integraatiovaiheessa vastaamaan Stora Enson kansainvälisten markkinoiden pakkaussuunnittelusta aaltopahvipuolella.

Stora Enson jälkeen Harju siirtyi pariksi vuodeksi Pyrollille, ja sen jälkeen taas pariksi vuodeksi Starckelle.
– Näissä yrityksissä sain mahdollisuuden syventää osaamistani ja kokeilla eri ratkaisuja joustavasti, mihin suuryrityksissä ei ehkä olisi auennut mahdollisuutta. Olen iloinen, että olen saanut mahdollisuuden jatkaa yhteistyötä aiemmin edustamieni yritysten kanssa. On ollut suuri rikkaus tutustua ihmisiin ja tekijöihin matkan varrella. Olen saanut työskennellä mahtavissa tiimeissä, Harju kiittelee.

Huippuosaaminen vietiin alkulähteille
Vuodesta 2018 lähtien Harju on kuulunut Metsä Boardin vahvuuteen ja vastannut pari viimeistä vuotta Euroopan ja Aasian markkinoiden pakkauspalvelusta. Konseptiin kuuluu pakkausten suunnittelu tiiviissä yhteistyössä pakkausvalmistajien ja brändinomistajien kanssa.

Lähiaikojen suurin yksittäinen voimainkoitos Metsä Boardin pakkauspalvelussa on ollut viime syksynä avatun Excellence Centren toteuttaminen. Keskus haluttiin perustaa suuren kaupungin sijasta tuotannon juurille, joten paikaksi valikoitui Metsä Boardin Äänekosken tehdasalue. Harju oli mukana Excellence Centren suunnittelussa alusta alkaen.
– Keskuksen valmistuminen oli sykähdyttävä hetki, koska kyseessä on maailmanlaajuisestikin hyvin ainutlaatuinen kokonaisuus: harvassa paikassa suunnittelija pääsee tarvittaessa kävelemään suoraan työpisteeltään kartonkikoneen äärelle keskustelemaan kartongin ominaisuuksista operaattoreiden kanssa, Harju kertoo.

Excellence Centre työllistää noin parikymmentä henkeä, ja sen tärkeimpiä ominaisuuksia on, että siinä on tuotu saman katon alle R&D-laboratorio, pakkaussuunnittelu ja asiakaspalautekeskus.
– Eri toimintojen yhdistäminen samaan paikkaan parantaa huomattavasti sisäistä tiedonkulkua ja tehostaa käytännön työtä.

Kun keskus saatiin valmiiksi, oli työtavat heti muovattava vallitsevaan koronatilanteeseen sopiviksi ja ajateltava pakkaussuunnitteluprosessit uusiksi. Lähes kaikki asiakasyhteistyö jouduttiin siirtämään sähköiseksi.
– Vaikka suunnitteluprojektit onnistuvat hyvin etänäkin, toivomme pääsevämme pian hyödyntämään Excellence Centren ominaisuuksia tehokkaammin, kunhan koronatilanne sen sallii.

Metsä Boardin tavoitteena on ollut tehostaa pakkaussuunnittelupalveluaan, joten Harjun tiimiin palkattiin jo alkuvuodesta 2019 kaksi suunnittelun asiantuntijaa lisää, Iiro Numminen ja Marko Leiviskä, joiden osaamista asiakkaat pääsevät hyödyntämään muun muassa pakkausuudistuksissaan. Uusi Excellence Centre vahvistaa yhtiön palvelutarjontaa entisestään.

Modernit tilat ja työvälineet helpottavat suunnittelua ja työskentelyä tiiminä. Ilkka Harju ja Marko Leiviskä yhteisen projektin äärellä. Kuva: Metsä Board.

Menestys puhuu puolestaan
Itseoppinut designer voi menestyä maailmanlaajuisesti, kunhan kiinnostusta alaa kohtaan, halua kehittyä ja ymmärrystä raaka-aineen ja materiaalien ominaisuuksista on riittävästi. Tästä toimivat todisteena Ilkka Harjun tiimeineen saavuttamat useat tunnustukset erilaisissa kansainvälisissäkin pakkauskilpailuissa. Viimeaikaisia menestystarinoita ovat muun muassa Korpikuusikon Hunaja Oy:lle suunniteltu pakkaus, joka on palkittu European Carton Excellence Awards -pakkauskilpailussa sekä viimevuotisessa ScanStar-kisassakin palkittu Arctic Blue Gin -revontulipakkaus.
– Pakkaussuunnittelu toteutetaan aina kolmikantayhteistyönä brändinomistajan, pakkausvalmistajan ja designtiimin kesken. Niin kilpailuissa kuin markkinoillakin pätee sama sääntö: pakkaus ja tuote menestyvät yhdessä, jos kokonaisuus sen ansaitsee, Harju toteaa.

Suomi on Harjun mukaan pakkaussuunnittelulle hyvä kotimaa. Hän nimittääkin Suomea pakkausten koelaitokseksi.
– Suomessa pystytään tekemään todella hyvää pakkauskehitystyötä laajalla rintamalla. Täällä voidaan suunnitella ja testata pakkauskonsepteja tehokkaasti ja joustavasti. Lisäksi meiltä löytyy halua ja uskallusta kokeilla ja testata vaikeitakin asioita.

Kuituosaaminen on Suomen ja Pohjoismaiden vahvuus, ja pohjoisista metsistä saatavan raaka-aineen maine tunnetaan muuallakin. Metsässä on kuitenkin pakkausalalle vielä paljon ammennettavaa uusien ja tulevien innovaatioiden muodossa.
– Kartonki on upea materiaali, jolla on Suomessa ja kotelonvalmistuksessa vahvat perinteet. Uskomme kuitenkin, että siitä on vielä paljon enempään, ja tulevaisuudessa kartonkia voidaan varmasti hyödyntää vielä tehokkaammin uusien teknologioiden myötä, Harju toteaa.


3 kysymystä

Kuva: Metsä Board.

Ilkka Harju

Mikä on suosikkipakkauksesi?
Kuitupohjainen hylsypakkaus. Sen hyödyntämisestä on käytetty vasta murto-osa. Se taipuu bulkkipakkaamisesta premium-pakkaamiseen ja se on mahdollista tehdä osaksi tuotetta liitännäisosien avulla. Lisäksi se on kustannustehokas ja äärimmäisen kestävä.

Mistä pakkauksesta et luovu?
Aurinkolasien kotelo. En halua edes arvailla, kuinka monesti ilman sitä olisin joutunut uusimaan lasini.

Miten kierrätät?
Lajittelen kaikki jakeet. Suomessa pakkausjätteen keräys on hoidettu niin hyvin, että ainakaan siitä lajitteluinnon ei pitäisi jäädä kiinni.


Artikkeli on julkaistu Pakkaus-lehdessä 1/2021.

Comments are closed.