Tilaa uutiskirje

Pikaruokaa ilman kertakäyttömuovia?

Kuva: McDonald's

Pikaruokaa ilman kertakäyttömuovia?

Kertakäyttömuovien käytön vähentämiseen tähtäävä SUP-direktiivi on tulossa voimaan, mutta tarkka ajankohta direktiivin voimaan astumiselle on vielä epäselvä. Direktiivin piiriin kuuluvien tuotteiden määrittely on vielä kesken ja kansallisten kokonaisvaikutusten arviointi siksi hankalaa. Yritykset niin pakkauksia valmistavassa kuin pakkaavassa teollisuudessa elävät odotustilassa. Useimmat ovat kuitenkin ryhtyneet jo sopeuttamaan toimintaansa tulossa oleviin muutoksiin.

Muovien vähentäminen on ollut pikaruokaketju McDonald’sin tavoitteena jo ennen kuin SUP-direktiivi nousi puheenaiheeksi. Myös muiden materiaalien käyttöä on pyritty muuttamaan niin, että se tukee kestävää kehitystä ja kiertotaloutta. McDonald’s Suomen viestintäjohtaja Heli Ryhänen kertoo, että heillä SUP-direktiiviin pyritään valmistautumaan etupainotteisesti.
– On erittäin hieno asia, että uudistuksia tehdään ympäristö huomioiden ja että ympäristöasioista ollaan entistä tietoisempia. Meitä kuitenkin mietityttää, minkälaisia vaaditut toimenpiteet tulevat olemaan ja millä aikataululla niitä tullaan toimeenpanemaan.

Muovikannet vaihtoon ja pillit pois
McDonald’sin ravintoloissa muovin käytön vähentämistä toteutetaan materiaalien korvaamisella sekä jokapäiväisillä käytännön toimilla. Esimerkiksi jälkimmäisestä Heli Ryhänen nostaa muovipillien poistamisen pikaruokaketjun ravintolasaleista.
– Viime vuoden elokuussa lopetimme pillien automaattisen tarjoamisen asiakkaille. Pillin saa toki halutessaan juomaansa, ja esimerkiksi autokaistamyynnissä pillit edelleen lisätään mukaan tilaukseen.

Pillien poistamista testattiin ensin viidessä ravintolassa. Kokeilusta saadun positiivisen palautteen perusteella pillittömyys päätettiin ottaa käyttöön kaikissa toimipisteissä. Pillien kulutus väheni päätöksen myötä noin 30 prosenttia.

Ennen poistopäätöstä McDonald’silla luonnollisesti kartoitettiin mahdollisuuksia siirtyä muovisista juomapilleistä kartonkisten pillien käyttöön. Tuolloin tarjolla olleet vaihtoehdot eivät kuitenkaan vielä täysin vastanneet ravintolaketjun tarpeisiin. Kehitys on kuitenkin mennyt eteenpäin, ja jatkossa kartonkipillit saattavat tulla käyttöön myös McDonald’s-ravintoloissa.
– Tarkoituksena on kartoittaa tulevana syksynä kartonkipillien ominaisuuksia ja mahdollista käyttöönottoa yhdessä Huhtamäen kanssa, Ryhänen valaisee.

Muovimateriaalin korvaaminen kokonaan ei aina ole mahdollista, koska muovipinnoite on usein voittava ratkaisu, kun elintarvikkeille haetaan nesteenkestoa ja rasvanesto-ominaisuuksia. Komponentteja vaihtamalla tai pakkausuudistuksilla voidaan kuitenkin päästä huomattaviin säästöihin erityisesti silloin, kun volyymit ovat isoja. McDonald’silla otettiin jo pari vuotta sitten käyttöön kokonaan kartonkiset aamiaispuurokupit, ja jäätelöjälkiruoka McFlurryn kupin muovikansi korvattiin uudenlaisella pakkausratkaisulla. Nyt jäätelökupin kartonkisen kulhon reunat käännetään kanneksi suojaamaan sisältöä.
– Pelkästään jäätelökupin muovikannesta luopumisella saadaan säästettyä jopa 3500 muovikiloa vuodessa. Ratkaisu oli osa McDonald’sin eurooppalaista pakkaussuunnittelua, ja se oli helppo ottaa käyttöön Suomessa samalla, kun muitakin maita lähti mukaan uudistukseen, Ryhänen kertoo.

Lajittelu ja keräys eivät täysin kohtaa
Ravintoloiden keittiöissä syntyvät pakkausjätteet lajitellaan jakeittain, mutta ravintolasaleista pakkaukset päätyvät energiantuotantoon eli polttoon. Kokeiluja asiakaspakkausten lajittelusta on tehty, mutta niistä saadut tulokset osoittivat, että ravintolasaleissa kertyvä pakkausjäte oli epäpuhdasta. Toisin sanoen lajitteluastioihin päätyi vääriä jakeita.
– Nykyään asiakkaat ovat kuitenkin jo tottuneempia lajittelemaan pakkausjätteet kotonakin, joten aika voisi alkaa olla kypsä lajittelun käyttöönottoon myös pikaruokaravintoloissa, Heli Ryhänen arvioi.

Lajittelun kompastuskiveksi voivat kuitenkin Ryhäsen mukaan nousta jätehuollon rajoitukset: vaikka ravintolassa lajiteltaisiin viittä jaetta, hyvä tarkoitus vesittyy, jos jätehuolto käsittelee vain kahta.
– Olemme päätyneet tekemään omia toimenpiteitä keräyksen osalta. Keittiöissämme käytettävät alumiiniset aerosolipullot sekä kirkas muovijäte kerätään ravintoloissa talteen ja toimitetaan takaisin jakelukeskukseen, mistä ne lähtevät edelleen kierrätettäväksi. Ideaalitilanne kuitenkin olisi, että paikallinen jätteenhuolto noutaisi lajitellut jakeet suoraan ravintoloista kiertoon, jolloin vältyttäisiin ylimääräisiltä kuljetuksilta.

Kun lajittelun ja jätehuollon toiminta saadaan synkronoitua, ravintolasalin pakkausjätteiden lajittelusta tulee nykyistä relevantimpaa. Pakkausmerkinnät ja yhteneväiset kierrätysohjeet nousevat tällöin entistä suurempaan rooliin.
– Toivomme, että pakkausteollisuus ja pakkausten käyttäjät pääsisivät tekemään tiiviimpää yhteistyötä, jotta pakkausjätteen lajittelusta viestiminen olisi selkeää ja ymmärrettävää. Näin helpotetaan myös kuluttajan tilannetta, kun kierrätyskäytäntöjä ei tarvitse arvailla.

McDonald’sin globaalina tavoitteena on vaihtaa kaikki pakkausmateriaalit täysin uusiutuviin, kierrätettäviin tai sertifioituihin materiaaleihin ja kierrättää kaikki ravintoloissaan käytettävät pakkaukset vuoteen 2025 mennessä. Jo nyt Suomen McDonald’sin pakkauksissa käytetään paljon kierrätysmateriaalia, ja kaikki kuitupakkaukset valmistetaan joko kierrätyskuidusta tai sertifioidusta materiaalista. Kaikki pakkaukset ovat myös kierrätettäviä.
– Kierrätyskuidussa haasteena on kuitenkin se, että se ei saa olla suorassa kosketuksessa elintarvikkeen kanssa. Ruokapakkausten tulee olla ruokasuojan ja hygieniavaatimusten mukaisia, ja yleensä muovipinnoite on paras ratkaisu kontaminaatioriskin minimoimiseksi.

Ryhänen toteaa, että tällä hetkellä SUP-direktiivin integroiminen käytännön toimintaan ei ole aivan ongelmatonta. Yksi haasteista on muovin määrittelyn epämääräisyys.
– Jos kaikki muovipinnoitetut tuotteet, kuten meillä käytössä olevat juomamukit luokitellaan muovituotteiksi, meidän täytyy löytää pakkaustoimittaja, joka pystyy vastaamaan tarpeeseemme. Meillä on Euroopassa 8000 ravintolaa, joten kertakäyttöastioiden ja -pakkausten menekki on valtava. Huolena on, että äkillinen muutos säädöksissä aiheuttaa toimitusvaikeuksia ja suuria kustannuksia. Kysyntä ja tarjonta pitäisi saada kohtaamaan, ja siksi toivommekin, että säädösten voimaan asettamisessa olisi riittävän pitkät siirtymäajat, jotta muuttuneet vaatimukset voidaan täyttää.

Paremmat vaikutus-
mahdollisuudet yhdessä

Iso yritys voi myös muuttaa alan totuttuja käytäntöjä. McDonald’silla on Suomessa yli 60 ravintolaa, joten ketju kattaa hyvin koko maan. Kun kaikissa toimipisteissä otetaan käyttöön uusia toimia tai palveluita, asiakkaat oppivat pyytämään niitä myös muualla.
– Kun meillä lanseerattiin Kahvi omaan kuppiin -kampanja, osa asiakkaista tarttui mahdollisuuteen ostaa kahvin omaan mukiin ja saada näin kahvi hiukan halvemmalla, Heli Ryhänen kertoo.

Heli Ryhänen. Kuva: McDonald's

Uusien toimintatapojen omaksuminen vie kuitenkin usein kuluttajilta jonkin verran aikaa, joten kampanja ei ehtinyt saavuttaa niin suurta suosiota kuin oli toivottu. Omien astioiden käyttäminen ravintoloissa jouduttiin kevään pandemia-aallon vuoksi lopettamaan, mutta käytäntöä tullaan todennäköisesti jatkamaan, kun se taas on mahdollista.
– Haluamme näyttää esimerkkiä ja toivomme, että kiinnostus oman kupin käyttöön kasvaa tulevaisuudessa.

Suuri osa pakkaus- ja elintarvikealan yrityksistä on päivittänyt tai päivittämässä toimintatapojaan ja palveluitaan, jotta uudistuviin säädöksiin pystytään sopeutumaan. Pakkausten valmistajilla ja käyttäjillä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja alalla tapahtuviin muutoksiin. Tästä myös McDonald’silla halutaan muistuttaa.
– Kaiken kaikkiaan toivoisimme päättäjien, pakkausteollisuuden ja pakkausten käyttäjien, kuten elintarvike- ja ravintola-alan välisen yhteistyön olevan tiivistä, jotta kaikki näkökulmat voitaisiin huomioida mahdollisimman kattavasti ja toimintatavat saataisiin yhtenäisiksi, Ryhänen toteaa.


Artikkeli on julkaistu Pakkaus-lehdessä 56/2020.

Comments are closed.