Tilaa uutiskirje

Pramia: Omat juomat, omat pullot

Pramia: Omat juomat, omat pullot

Juomatalo Pramiassa toimitaan kaikessa kestävän kehityksen ehdoilla. Jopa kierrätysmateriaalista valmistetut pakkaukset valmistetaan itse. Raaka-aineet niihin saadaan pullonkierrätyksestä.

Pramian viinatehtaan pihassa Kurikan Ilvesjoella on oma kiitorata lentokonehalleineen ja talon sisään rakennetulla hiekkarannalla soi reggaemusiikki. Hiekkarannalle on pysäköity tarjoiluvaunu, joka kesäisin kiertää erilaisissa yleisötilaisuuksissa, kuten festareilla myymässä cocktail-juomia yleisölle. Nettisivuilla toimii boolikone, jonka avulla voi suunnitella omien toiveiden mukaisen boolin juhliin.

Lentokonehalli on pohjalaistaloksi naamioidun entisen varastohallin päädyssä. Suurimman osan rakennuksen pinta-alasta vievät vastikään avattu kahvila ja tehtaanmyymälä, jossa riittää asiakkaita tavallisena syksyisenä arkipäivänäkin. Myymälässä voidaan ulosmyydä viinatehtaan alle 5,5 prosenttisia tuotteita, mutta siellä tarjoillaan myös oman tehtaan vahvempia juomia, samoin kuin yläkerran tilausravintolassakin.

Innovaatioista ei täällä siis ole puutetta. Ideat ovat Juomatalo Pramia Oy:n perustajan Marko Mäkisen. Tämän eteläpohjalaisen viinatehtaan kaikki tuotteet myös kehitetään ja valmistetaan itse kahvilamyymälän takana sijaitsevissa tuotantotiloissa. Jopa juomien pakkaukset valmistetaan perheen toisessa yrityksessä, Pramia Plastic Oy:ssä. Suurin osa juomista myydään Alkoissa, vähittäiskaupoissa ja laivoilla.

Miedompia juomia ulosmyydään yrityksen omassa tehtaanmyymälässä.

Sahdista juomasekoituksiin
Kaikki alkoi sahdin valmistuksesta vuonna 1990, kun perinnejuomaa alettiin valmistaa nimellä Sahtimafia maatilan liitännäiselinkeinona – saman maatilan, jonka pihapiiriin juomatehtaan jo kuusi kertaa laajennetut tuotantotilat on rakennettu. Nyt juomabrändejä on lukuisia – valikoimassa on niin maustettuja ja maustamattomia viinoja, rommia, konjakkia, punaviiniä, 5,5-prosenttisia juomasekoituksia kuin alkoholittomia juomiakin. – Viini ja konjakki ovat tuontitavaraa Ranskasta, ja pullotetaan meillä, Marko Mäkinen sanoo.

Sekä tuotevalikoima että niiden nimet ovat nokkelia: valikoimissa on esimerkiksi Karparol Spritz, Jonne-lonkero ja Ilves-Joe -nimiset juomat sekä tietysti myös Välivesi. Kausituotteena valmistetaan 5,5-prosenttista Kesärannan boolia.
– Nimestään huolimatta juoma ei kuulu pääministerin virka-asunnon aamiaisetuihin, letkauttaa Marko Mäkinen ja harmittelee, ettei Hesarin etusivu ollut taannoisen aamiaisetukohun aikaan vapaana, muuten hän olisi ilmoittanut asiasta valtakunnanlehdessä.

Samanlaista pohjalaista nokkeluutta on myös yrityksen perustajan Marko Mäkisen puheissa, jossa vilahtelee tuttujen poliitikkojen ja julkkistenkin nimiä. Verkostot ovat tärkeitä ja Mäkinen kertoo toimineensa monissa alan järjestöissä ja tietää, mistä kilpailijoiden materiaalit tulevat, ja kelle nämä myyvät. − Muiden alan toimijoiden kanssa pidetään yhtä, ja välillä konsultoidaankin. Osasta on tullut ihan ystäviä.

Arvokas kierrätys-PET
Vastuullisuus on aina ollut toiminnan kehittämisen keskeisin arvo ja se on viety täällä huippuunsa.
Halusta kehittää juomatalon pakkausten vastuullisuutta lähti idea investoida PET-pullojen kierrätyslaitokseen kymmenisen vuotta sitten. Konkurssipesältä ostettu ja Pramia Plasticiksi oston myötä nimetty, muovipulloja kierrättävä yritys toimii Toholammilla Keski-Pohjanmaalla. Parinsadan kilometrin etäisyys kahden tuotantolaitoksen välillä selittää lentokoneen ja oman kiitoradan tarvetta.

Kierrätetyn PET-materiaalin arvonnoususta ja EU:n taholta tulevan sääntelyn kiristymisestä ei Pramia Plasticia hankittaessa ollut vielä tietoa, mutta ehkä jonkinlainen aavistus? − Seitsemän vuotta Toholammin laitoksen kannattavuuden kanssa on ollut aikamoista tekemistä, kuittaa Marko Mäkinen.

Investointi osoittautui kuitenkin kaukaa viisaaksi. − Nyt kannattavuus on erittäin hyvä ja molempien yritysten liikevaihto ja -voitto ovat kasvussa. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto asettuu kuluvalla tilikaudella yli seitsemän miljoonan euron tienoille ja viimeiseen tilinpäätökseen kirjattu 1,35 miljoonan tuloskin on kasvussa.

Tehdas pyörii kolmessa vuorossa arkipäivisin ja käsittelee huikeat 10 000 tonnia muovipulloja vuosittain.
Aiemmin kierrätetyn PET-muovin käyttö epäilytti pakkaavaa teollisuutta, mutta nyt tilanne on kääntynyt päälaelleen maailmanlaajuisen muovijäte- ja mikromuovikeskustelun myötä. EU-säännösten kiristymisen ja yritysten omien kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi rPET on noussut arvoonsa ja sen hinta on noussut neitseellistäkin materiaalia korkeammaksi − sitä myötä materiaalin saatavuus on vaikeutunut.

Moni ostaja, ulkomaita myöten, olisi nyt valmis ostamaan Pramia Plasticin koko vuosituotannon. Jatkossa tulemme myymään granulaattia vain juomateollisuuteen uusien pullojen valmistamiseen. Pieni osa materiaalista käytetään Pramia Oy:ssä omien juomien pakkauksiin.
– Olemme ainoa juomatalo maailmassa, jossa koko tuote − myös pakkaus − tuotetaan materiaalia myöten itse ja vielä kierrätysmateriaalista.

Tunnustusta on tullut myös ulkopuolelta ja Pramia onkin valittu maailman ekologisimmaksi alkoholiyritykseksi.
– Alkon laskelmien mukaan ekologisin pakkaus viineille on bag-in-box -hanapakkaus, mutta omien laskujeni mukaan meidän Hilly red -viinin 24 000 litran merikontissa maahantuodun, täällä pullotetun ja Alkossa myytävän litran vetoisen muovipullon jalanjälki on vielä sitäkin pienempi, Marko Mäkinen huomauttaa.

Muovipullo itsessään on kevyenä, kestävänä ja kierrätettävänä ekologinen juomapakkaus, ja kokonaan kotimaassa kierrätetystä PETistä valmistettu muovipullo vie ympäristöystävällisyyden vielä pidemmälle.

Granulaatit rekkaan
Pramian juomat valmistettiin aiemmin omalla tuulivoimalla ja ylijäänyt energia siirrettiin Toholammille, mutta nyt käytettynä aikoinaan hankittu tuulimylly on tullut elinkaarensa päähän ja uuden hankinta on vielä suunnitteluasteella.
Toholammin ja Ilvesjoen välisten kuljetusten määrä on viilattu niin vähäiseksi kun pystytään. Kierrätys-PET kuljetetaan perille juomatehtaaseen granulaattina, koska preformien kuljetus veisi enemmän tilaa ja lisäisi kuljetusten tarvetta yli kaksinkertaiseksi. – Yhdellä rekallisella saadaan kuljetettua granulaattia 1,35 miljoonan pullon tarpeisiin, Marko Mäkinen laskee.

PET-muovin kierto tunnetaan täällä tarkkaan. Kierto alkaa pullonpalautusautomaatista, josta pullot terminaalien kautta kuljetetaan Toholammille. Siellä käsitellään joka päivä miljoona Suomesta kerättyä pantillista kierrätyspulloa. Lopputuotteena on elintarvikekontaktikelpoinen muovirae.
– PET on ainoa alkoholijuomapakkaus, joka voidaan kokonaan kierrättää Suomen rajojen sisäpuolella, Marko Mäkinen huomauttaa. Lasipakkauksia ei Suomessa valmisteta, joten keräyslasi viedään ulkomaille kierrätettäväksi ja alumiinitölkitkin sulatetaan muualla, vaikka tölkkejä nykyisin valmistetaankin Suomessa.

Joutsenmerkki vaati ison työn
Pramia Plasticin juomapakkauksilla on Joutsenmerkki. Merkki on ensimmäinen muovipulloille myönnetty koko Pohjoismaissa ja ensimmäinen suomalaisille nestepakkauksille myönnetty. – Merkin saaminen oli vaativa projekti ja vaati jopa merkin kriteerien uudelleentarkastelun, mutta saimme muutoksen läpi. Aikaa hankkimisprosessissa meni 1,5 vuotta, Marko Mäkinen huomauttaa.

Tero Mäkinen (vas.) on Pramian tuore toimitusjohtaja.

Seuraavan sukupolven vuoro
Mäkisen perheen omistuksessa olevissa yrityksissä on parhaillaan meneillään sukupolvenvaihdos ja vetovastuu on siirtynyt seuraavan sukupolven, Mari ja Tero Mäkisen haltuun. Sisaruksista Tero on aloittanut Pramia Oy:n toimitusjohtajana, toisaalla uraa tekevä Mari vastaa yrityksen sijoitustoiminnasta. Pramia Plastic Oy:n toimitusjohtajana ja Pramian hallituksen puheenjohtajana jatkaa edelleen isä Marko.

Vuorossa on yrittäjäsuvun viides sukupolvi. – Jo lapsena ilmoitin, että aion isona pontikankeittäjäksi, vastaa Tero Mäkinen kysymykseen, onko muunlaiselle uravaihtoehdolle annettu koskaan mahdollisuutta.


3 kysymystä - Marko Mäkinen

Mikä on suosikkipakkauksesi?
Suosikkipakkauksen on maitotölkki, ilman muovikorkkia.

Mistä pakkauksesta et luovu?
En koskaan luovu kierrätysmuovisten PET-pullojen käytöstä. Se sijaan voisin luopua muovisesta roll on-deodoranttipullosta, jossa on pakkauksen painoon nähden todella vähän itse tuotetta.

Miten kierrätät pakkaukset?
Täytyy myöntää, että kierrätysasiat perheessämme ovat vaimon vastuulla. Kaikkien elintarvikkeiden pakkaukset voisivat tosin olla pantillisia, jolloin niiden kierrätys olisi tehokkaampaa.


Artikkeli on julkaistu Pakkaus-lehdessä 7/2021.

Comments are closed.