Järjestelmä on maailman paras, mutta korkeasta palautusasteesta pitää kiittää suomalaisia kuluttajia, jotka tekevät yli 2 miljardia ekotekoa vuodessa. Kuva: Palpa
Pullonpalautusjärjestelmä
– suomalainen menestystarina
Ei pelkästään pullopanteissa kiinni oleva raha, mutta myös syvälle juurtunut kulttuuri ohjaa suomalaista kuluttajaa palauttamaan pantilliset pullot tunnollisesti kauppaan. Panttipakkauksen palauttaminen kauppaan on lähes kansalaisvelvollisuus eikä kovin moni pullonkuluttaja sorru heittämään pulloja pois.
Pantillisten juomapullojen kierrätysasteet ovat Suomessa huiman korkeat – eri materiaaleista valmistettujen juomapakkausten yhteenlaskettu palautusaste on 93 prosentin luokkaa. Pystyykö lukemia oikeastaan enää nostamaan, Suomen Palautuspakkaus Oy:n eli Palpan toimitusjohtaja Pasi Nurminen?
– Kehitys on aika tasaista ja isoja harppauksia vaikea ottaa kohti sataa prosenttia. Tosin materiaalikohtaisia eroja on, ja korkeimmat kierrätysprosentit tulevat alumiinitölkeistä.
Vaikka ihan sataan prosenttiin ei ylletäkään, Palpan kautta kulkee valtava määrä juomapakkauksia: vuosittain suomalaiset kierrättävät yli 2 miljardia pulloa ja tölkkiä. – Palautuneilla tölkeillä pystyttäisiin peittämään valtatie Helsingistä Kittilään, Nurminen vertaa.
On helppo ymmärtää, miksi juomapakkausten panttiin perustuva palautusjärjestelmä on aikanaan luotu. Materiaalit pitää saada luonnosta pois ja kiertoon korvaamaan neitseellisiä raaka-aineita.
PETin suljettu kierto
Juomapakkausten materiaalit sopivat kierrätykseen erityisen hyvin. Pulloissa käytettävä PET-muovi kelpaa suljetun kierron takia kierrätettynäkin elintarvikekäyttöön. Tölkkien alumiinia puolestaan pystytään kierrättämään lähes ikuisesti ja käytettäessä kierrätysmateriaalia uusien tölkkien valmistukseen tarvitaan vain 5 prosenttia siitä energiamäärästä, joka kuluisi tölkin valmistamiseen neitseellisistä raaka-aineista. Myös kierrätyslasin käyttö säästää energiaa uusia lasipakkauksia valmistettaessa.
Pulloista saatava raaka-aine on hyvää. – Olisi hölmöä hukata kierrätyksestä saatava materiaali. Nyt pullonpalautuksesta saatavasta materiaalista pystytään tekemään uusia juomapakkauksia. Aina kun kierrätysmateriaaleja käytetään elintarvikekäyttöön tarkoitettujen pakkausten valmistamiseen, pitää niiden olla peräisin suljetusta kierrosta, jollainen pullonpalautusjärjestelmä on.
Nurminen vertaa järjestelmän tavoitteita monikerroksiseen täytekakkuun.
– Yritämme pysytellä kierrätyskakun ylimmässä kerroksessa, jossa lähtökohtana on, että palautuksessa palautuneesta materiaalista valmistetaan uusia juomapakkauksia.
Joskus kuitenkin joudutaan pudottamaan materiaalia kakun seuraavaan kerrokseen. – Esimerkiksi värillisistä muovipulloista saatava materiaali joudutaan tiputtamaan alemmas. Materiaali laitetaan toki kiertoon, mutta värinhallinnan syistä sitä on haasteellista käyttää uusiin juomapakkauksiin. Se kelpaa esimerkiksi tekstiilien raaka-aineeksi.
Ei keppiä, vaan porkkanaa
Järjestelmään liittymisen kannustimena käytetään Suomessa porkkanaa. Tiettyjen alkoholi- ja virvoitusjuomien pakkauksista kannetaan juomapakkausveroa, jonka suuruus on 0,51 euroa litralta. Veroa ei tarvitse maksaa, jos pakkaukset on liitetty pantilliseen järjestelmään. Sen juomien valmistaja tai maahantuoja voi järjestää itse tai on mukana toimivassa järjestelmässä, käytännössä Palpassa.
Järjestelmässä mukanaolo on siis kannattavaa maahantuojalle tai juomavalmistajalle.
– Mutta liittyminen on myös imagokysymys: Esimerkiksi monet mehuvalmistajat haluavat olla mukana järjestelmässä, vaikka eivät saa siitä verohyötyä. He haluavat panttimerkin pullon kylkeen osoituksena vastuullisuudestaan, Nurminen toteaa.
Palautusjärjestelmien kierrätystavoitteista ja erilaisten juomapakkausten panttien vähimmäisarvoista määrätään asetuksella. Panttimaksut lienevät aika kohdallaan, kun pullonpalautus koetaan mielekkääksi ja pantin suuruus on sellainen, että järkevä ihminen ei heitä pakkauksia luontoon tai roskiin. Panttimaksu houkuttelee myös poimimaan luontoon heitetyn pakkauksen ja palauttamaan sen kauppaan.
Pasi Nurmisen mukaan yhtä tärkeä tekijä korkean palautusasteen saavuttamisessa on tottumus ja lapsesta saakka opittu kulttuurimme, johon pullonpalautus on juurtunut. – Palauttamisesta on yritetty myös tehdä mahdollisimman helppoa.
Maksut ohjaavat
Kierrätysmaksujen määrällä halutaan ohjata markkinoita. Koska kirkas PET-muovipullo on helpoimmin kierrätettävissä, sen maksu on värillistä alhaisempi. Lasista taas tulee isoimmat kustannukset materiaalin painon ja logistiikkakustannusten takia.
Ihan ilmaista palautusjärjestelmän ylläpito ei kuitenkaan ole. Yritykset vastaavat palautusjärjestelmän kustannuksista, jotka kertyvät logistiikasta, materiaalin käsittelystä ja palautuspisteille maksettavista korvauksista. Palpa on voittoa tavoittelematon yhtiö. – Tavoitteenamme on olla mahdollisimman tehokkaita, ettei maahantuojille ja juomavalmistajille koituisi turhia kustannuksia.
Viime kädessä järjestelmä tulee kuluttajan maksettavaksi ja se, millainen osuus juomapullon hinnasta koostuu palautusjärjestelmästä, vaihtelee materiaaleittain. – Puolen litran PET-limsapullon hintaan tulee muutama lisäsentti, Pasi Nurminen arvioi. Kalleimmaksi tulee lasipullo.
Pohjoismaissa vastaavat järjestelmät
– Palpan panttijärjestelmää luotaessa otettiin aikanaan mallia Ruotsin Pantamera-järjestelmästä, mutta nyt oma järjestelmämme on tuloksiltaan jo mennyt siitä ohi, Pasi Nurminen kehaisee.
Pantamera ottaa nykyisin vastaan tölkit ja muovipullot, lasipullot kulkeutuvat naapurimaassa kiertoon muuta reittiä. Samantyyppinen järjestelmä on käytössä kaikissa Pohjoismaissa ja Baltiassa Latviaa lukuun ottamatta, joka on vuonna 2022 sekin tulossa mukaan panttijärjestelmämaiden joukkoon.
– Suomessa otetaan kaikista kolmesta materiaalista valmistetut juomapakkaukset panttijärjestelmän piiriin. Kuluttajan ei palautettaessa tarvitse miettiä, mistä juoma on ostettu, sanoo Nurminen.
Missään muualla maailmassa ei ole näin kaikenkattavaa pullonpalautusjärjestelmää. Nurminen on syystäkin ylpeä. – Hollannissa ja Saksassa on omanlaisiaan palautusjärjestelmiä, mutta mitä etelämmäksi Eurooppaa mennään, sitä vähemmän palautusjärjestelmiä on käytössä, hän toteaa.
Lidlillä oma järjestelmä
Lidl-kauppaketju ottaa vastaan kaikkien Palpa-pantillisten juomien pakkaukset ja maksaa niistä palautuksen. Muut kaupat puolestaan ottavat Suomessa Lidlin muovipullot vastaan, mutta eivät maksa niistä panttimaksua. Lidlillä oli oma muovipullojen kierrätysjärjestelmä valmiina jo ennen kuin ketju tuli Suomeen. Saksalaisketju pyrkii tällä varmistamaan, että sen omien juomamerkkien muovipullot palautuvat sen omiin kierrätysjärjestelmiin.
– Mielellään Palpassa otettaisiin vastaan Lidlinkin muovipullot, mutta järjestelmään kuulumatonta muovipulloa emme voi hyväksyä kierrätettäväksi. Jos esimerkiksi muovipullopaalissa on yksikin PVC-pullo, rapauttaa se koko erän.
Korkit pysyvät kiinni jo nyt
Vuonna 2024 voimaan tulevan EU-direktiivin mukaan muovisten juomapakkausten korkkien on pysyttävä pakkauksessa kiinni myös pulloja palautettaessa. Tehdyn tutkimuksen mukaan 96 prosenttia pulloista palautui Suomessa korkkeineen jo nyt. Direktiiviä on kuitenkin noudatettava ja pulloja ja korkkeja muokattava niissäkin maissa, joissa korkeista ei ole aiheutunut roskaantumisongelmaa.
– Ja tarvittavan muovin määräähän kiinnitys tulee joka tapauksessa lisäämään, Nurminen harmittelee.
Miten korkki kiinni -direktiivi muuttaa pullonpalautusta?
– Direktiivi on huono juttu ja askel taaksepäin. Sen seuraukset jäävät nähtäväksi. Toivomme, että palautusautomaatteihin ei tarvitsisi tehdä kovin suuria muutoksia, jotta korkit ja niiden kiinnitykset eivät jäisi linjastoon kiinni. Emme haluaisi, että nyt hyvällä tasolla oleva asiakaskokemus huonontuu.
Pullonpalautus Suomessa
Alumiinitölkki
- Palautusaste 95 %, 1,3 miljardia palautettua tölkkiä/vuosi.
- Kerätystä materiaalista käytännössä 100 % voidaan käyttää uusien tölkkien valmistukseen.
- Kierrätystä voidaan toistaa lähes loputtomiin.
- Uusien tölkkien valmistus kierrätetystä alumiinista vaatii vain noin 5 % ensivalmistusprosessin energiasta.
PET-muovipullo
- Palautusaste 90 %, 490 miljoonaa palautettua pulloa/vuosi.
- Uusiomuovista valmistetaan mm. uusia pulloja, pakkaustarvikkeita ja tekstiilejä.
Lasipullo
- Palautusaste on 87 %, 140 miljoonaa palautettua pulloa/vuosi.
- Kierrätyslasista valmistetaan uusia lasipulloja, muita lasipakkauksia, purkkeja, lasivillaa ja vaahtolasia.
Artikkeli on julkaistu Pakkaus-lehdessä 1/2021.
