Tilaa uutiskirje

Tuija Suur-Hamari, Wipak: Vähemmän on enemmän

Tuija Suur-Hamari, Wipak: Vähemmän on enemmän

Nastolasta alkunsa saanut Wipak on globaali toimija. Nastolassa sijaitsee myös yrityksen Suomen toimitusjohtajan Tuija Suur-Hamarin työpiste. Suomessa Wihurin Pakkausteollisuuden ryhmällä on kaksi muutakin tuotantolaitosta: Wipak Valkeakoskella sekä Biaxis Lahdessa.

Wipakin, joka on osa Wihuri-perheyritystä, juuret ulottuvat vuoteen 1969 tai 1973 – laskutavasta riippuen. Oli perustamisen ajankohta mikä hyvänsä, omistaja Aarnio-Wihurin perhe on kehittänyt yritystä määrätietoisesti. Kautta vuosien on laajennuttu, joko yritysostoin tai uutta rakentamalla.
Nastolan tuotannossa viimeisin investointi on NC1 ekstruusiolinjan käynnistys vuonna 2016. – Meidän monsterikoneemme ajaa 10 tuhatta tonnia pakkausmateriaalia vuodessa, Tuija Suur-Hamari kertoo.
Perheyrityksen arvoista kertoo se, että kone haluttiin sijoittaa Nastolaan ja Suomeen yrityksen syntysijoille. Päätös on ollut onnistunut,  sen osoittavat erittäin hyvät tuotantoluvut. Kone on ollut toiminnassa vajaat pari vuotta.
– Laatulupauksemme on tuoda asiakkaille ratkaisuja, joita he eivät tiedä haluavansa – vielä, hymyilee Tuija Suur-Hamari.



Innovaatioiden kärkeä
Meijerialan juustopakkaukset, liha- ja kalapakkaukset – moni pitää Wipakin valmistamaa tuotetta kädessään jo aamupalapöydässä. Lisäksi tuotteita käytetään paljon valmisruokien pakkaamiseen.
Pakkauksella on pakkausalan yritysjohtajan mielestä luonnollisesti suuri osuus siitä, mikä tuote asiakkaan käteen osuu kaupan hyllyssä.
– Haluamme olla alan kehityksen kärjessä, innovatiivinen toimija, ja siksi meillä on vahva T & K -toiminto, ja panostamme pakkaussuunnitteluun. Kehitämme ideoita asiakkaillemme. Yritämme myös aina katsoa pidemmälle kuin kaupan normaali sykli on.
Yksi esimerkki on yrityksessä kehitetty digimark, joka on näkymätön koodi pakkauksessa. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi automaattikassoilla. – Olemme siis valmiita, kun maailma menee tähän suuntaan.>>

 

Ekoteko syntyy ohentamalla ja keventämällä
Wipakilla ollaan toki tietoisia pakkausten ympäristövaikutuksesta. Strategiana on ollut yli 15 vuoden ajan materiaalin kokonaismäärän vähentäminen pakkauksissa. Ekologisuus kulkee käsi kädessä säästöjen kanssa.
 – Monissa sovelluksissamme on saatu materiaalin määrää vähennettyä jopa 60 prosentilla. Nämä ovat ekotekoja, joita loppukäyttäjä ei huomaa. Kukaan ei muista millainen oli viisi vuotta sitten käytössä ollut makkarapakkaus, johon voisi verrata.
Loputtomiin materiaalia ei kuitenkaan voi ohentaa – silloin saatetaan menettää suojaamisominaisuuksissa, joka on pakkauksessa tärkeintä. Materiaalin vähentämisen kautta tuleva resurssien säästö jää roskaantumiskeskustelun varjoon.
 – Minkään pakkauksen ei kuulu päätyä vesistöihin. Yritämme osaltamme edesauttaa muovien kierrätystä, joka täällä Suomessa on vielä kehittymässä parempaan suuntaan. Varmaa on, että kierrättämisen on oltava kuluttajille helppoa, sanoo Tuija Suur-Hamari, mutta ei ota kantaa siihen, pitäisikö kotitalouksien muovikierrätyksen Rinki-ekopisteiden lukumäärää lisätä nykyisestä 500:sta muiden materiaalien kanssa samalle tasolle.
– Suunta Suomessa on kuitenkin oikea. Seuraamme tarkkaan myös biopohjaisten materiaalien kehitystä, mutta biohajoavuus on meidän sovelluksissamme pitkälti poissuljettu vaihtoehto. Avainjuttu on, että tuotteet pakataan resurssitehokkaasti ja käytön jälkeen varmistetaan, että pakkauksiin käytetty materiaali pysyy luupissa.
– Muovia valmistetaan enemmän kuin koskaan ja kehitys ei tule pysähtymään. Materiaalin ominaisuudet ovat lyömättömät. Sen sijaan erilaiset kuitupohjaisten ja muovien luovat yhdistelmät materiaaleissa lisääntyvät, ja muovien raaka-ainepohja laajenee. Materiaaleilla on paikkansa ja roolinsa maailmassa, kun niitä käytetään ja kehitetään vastuullisesti.
Wipakin sovelluksissa saattaa olla kymmenenkin eri kerrosta, joilla kaikilla on oma tärkeä tehtävänsä elintarvikkeen säilytyksessä matkalla tuotantolaitoksesta kuluttajan jääkaappiin.
– Jos esimerkiksi juustopakkauksen monikerrosmateriaalien kerrosten lukumäärää vähennettäisiin, pitäisi materiaalia käyttää enemmän eli lopputuloksena olisi paksumpia pakkauksia. Monikerrosmateriaalien etuna on, että pakkaus ohenee sen suojaavuusominaisuuksien kärsimättä.


 

Napostelu lisää pakkausten tarvetta
Syömiskulttuuri on Suur-Hamarin mukaan muuttunut ja se on luonut tarvetta uudenlaisille pakkauksille.
– Ihmiset ovat kiireisiä. Nykyisin syödään entistä enemmän välipaloja, ja esimerkiksi lapsille valmistetaan smoot­hietyyppisiä kerta-annospakkauksia. Esimerkiksi näihin joustomuovit sopivat erinomaisesti, sillä ne ovat kevyitä, turvallisia, ilmatiiviitä ja steriilejä. Ne sopivat myös muihin suosioon nousseiden pikkusyötävien, kuten pähkinöiden pakkaamiseen.
Myös väestön demografiset muutokset luovat lisää kysyntää muovipakkauksille: loppukäyttäjät vanhenevat, jolloin tarvitaan pienempiä annoskokoja ja helppoa avattavuutta.

 

Elintarvikkeita ja lääketeollisuustuotteita
Wipakin tuotteet jakautuvat kahteen päälinjaan. Wipak Food valmistaa monikerrosmuovista pakkauksia ja pakkausmateriaaleja elintarviketeollisuudelle ja Wipak Health steriilejä pakkauksia ja pakkausmateriaaleja, joita käytetään terveydenhuollon instrumentteja valmistavassa teollisuudessa ja terveydenhuollon yksiköissä.
Koska yrityksen ala on erikoisosaamista vaativaa, on myynti – ja osaaminen – haluttu pitää omissa käsissä. Wipakin oma myyntiorganisaatio on sijoittunut eri puolille maailmaa. Yritys on merkittävä toimija erityisesti Euroopassa.
– Meillä on merkittävä markkinaosuus valikoiduissa tuotesegmenteissä kaikissa Euroopan maissa.
Vaikka Tuija Suur-Hamari johtaa Suomen pakkausliiketoimintaa, tekee hän päivittäin töitä myös ulkomaisten kollegojen kanssa.
– Wipakissa toimitaan ja asiakkaille näyttäydytään yhtenä grouppina. Parhaillaan eri tuotantolaitoksiemme prosesseja yhtenäistetään. Meillä on paljon yhteisiä asiakkaita ja jaettuja haasteita.

Pörssiyhtiöiden kautta perheyrityksen johtoon
Diplomi-insinööriksi kouluttautunut Tuija Suur-Hamari on aiemmin tehnyt pitkän uran metsäteollisuudessa. Pitkä työrupeama Stora Ensolla päättyi, kun hänet nimitettiin Kotkamillsin toimitusjohtajaksi pohjoisamerikkalaisen sijoitusyhtiön ostettua tehtaan Stora Ensolta.
Kotkassa vierähti viitisen vuotta. Yritys siirtyi reilut kolme vuotta sitten uudelle omistajalle – toiselle pääomasijoittajalle. Samalla Suur-Hamari hyppäsi pois johdosta ja teki pienen visiitin Kotkan Energialla ja sitä kautta vaihtoi kuidusta muoviin: Wipakin toimitusjohtajaksi. Kotkamillsin tarinaa hän seuraa yhä kiinnostuneena – siellä on monta ystävää. Nyt pörssiyhtiöt ovat vaihtuneet perheyritykseen ja kaupunki Kotkasta Lahteen.
Tunnelma on perheyrityksessä erilainen, kun omistaja henkilöityy yhteen perheeseen ja edelleen sen suuromistajaan Antti Aarnio-Wihuriin. – Porukka tietää Nastolassa, kenelle töitä tekevät. Tehtaalla on aina merkkipäivä, kun omistaja tulee käymään.

3 kysymystä

Tuija Suur-Hamari, mikä on suosikkipakkauksesi? 
Nyt täytyy nimetä suosikiksi uusi jauhelihapakkaus, jonka kehityksessä ja valmistamisessa olemme olleet mukana alusta asti. Katson aina kaupan hyllyllä, onko ne jauhelihat myyty loppuun. Usein ovat.
Mistä et luovu?
En luovu mistään asiansa kunnolla palvelevasta pakkauksesta.
Miten kierrätät? 
Meillä on taloyhtiössä hoidettu asialli­sesti omat paikat biojätteille, kartongeille, laseille ja metalleille. Olen juuri esittänyt taloyhtiön hallitukselle, että myös muoveillekin pitäisi olla oma keräysastia. En vielä raahaa muovipakkauksia ekopisteelle, vaan haluaisin, että muovien kierrätysmahdollisuus tulisi lähelle. Muovipakkaukset menevät siis vielä energiakäyttöön.


Winpak toimii Amerikassa
Wihurin pakkausteollisuus koostuu kahdesta toimijasta: Wipak Euroopassa ja Winpak Amerikassa. Winpak on monikerroskalvojen, kutistepakkausten, rasioiden sekä alumiinipohjaisten kansien kehittäjä ja tuottaja. Se tarjoaa myös korkealuokkaisia pakkausmateriaaleja ja -ratkaisuja, kuten pakkauskoneita elintarviketeollisuuteen ja terveydenhuoltoon. Winpak toimii Pohjois-Amerikassa ja on noteerattu Toronton pörssissä.
Juttu julkaistu Pakkaus-lehdessä 4/2018

 

No Comments Yet.

Kommentoi julkaisua