UPM:n Tommi Heinonen: Vastuullinen metsänhoito on kaiken perusta
Suomalaisesta metsästä saatava luonnonkuitu ja siitä jalostettavat paperi-, pahvi- ja kartonkituotteet tuotetaan vastuullisesti luonnonkierto huomioiden. Metsää hakataan sellupuuksi sen verran kuin on tarpeen ja kaadettujen puiden tilalle istutetaan uusia.
– Tämän pari tuntia kestävän haastattelumme aikana UPM istuttaa 12 000 uutta tainta, ja näin taataan, että laadukasta kuitumateriaalia on saatavana vielä vuosikymmentenkin päästä, kertoo UPM Speciality Papersin Euroopan, Lähi-Idän ja Afrikan myynnistä vastaava myyntijohtaja Tommi Heinonen.
Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten suomalaisen metsän vuosittainen kasvu oli noin 50 miljoonaa kuutiota. Tänä päivänä vastaava kasvu on 107 miljoonan kuution luokkaa. Tästä nettokasvun osuus on 20–30 miljoonaa kuutiota.
– Suomalainen metsänhoito on pääsyy siihen, että metsät kasvavat, niitä on enemmän ja ne ovat paremmassa kunnossa kuin aiemmin. Tätä osaamista viedään myös maailmalle, Tommi Heinonen sanoo. Hän on ollut mukana UPM:n toiminnassa neljännesvuosisadan, joten näkemystä suomalaisen metsäyhtiön toiminnasta on ehtinyt kertyä kattavasti.
UPM Speciality Papers toimittaa papereita kolmeen eri asiakassegmenttiin: tarranvalmistukseen, paperin silikonointiin sekä pakkausloppukäyttöön. Tarrateollisuuteen UPM valmistaa tarran pintapaperin lisäksi irrokepaperia, jonka sopimusvalmistajat jatkojalostavat tarrojen taustapaperiksi, ja silikonoijille tuotetaan irrokepapereita muun muassa teollisuuden teippeihin sekä lääke- ja hygieniatuoteteollisuuden käyttöön. Joustopakkausala on maailmanlaajuisesti yli 200 miljardin euron liiketoiminta-ala, ja kuitupohjaisten joustopakkausten osuus tästä on noin 15–20 prosenttia.
Katse fossiilisten raaka-
aineiden jälkeiseen aikaan
Pakkausteollisuuden käyttöön UPM tuottaa tehtaissaan uusiutuvia, kierrätettäviä ja toiminnallisia ratkaisuja. Käytännössä tämä tarkoittaa kestävää metsänkäyttöä ja -hoitoa sekä tuotteiden suunnittelua niin, että ne ovat hyvin kierrätettävissä jo olemassa olevilla kierrätysjärjestelmillä.
– Kiertotalouden lähtökohta tulee olla oikeiden raaka-aineiden valinta, jossa huomioidaan metsän uusiutuminen ja vastuullinen metsänhoito. Siksi UPM istuttaa jokaisen kaatamansa puun tilalle useita uusia taimia, jotta jatkuvuus voidaan taata, Tommi Heinonen kertoo.
UPM:n Stakeholder Relations -organisaatiossa Speciality Papersin Euroopan ja Amerikan markkinointiviestinnästä vastaava viestintäpäällikkö Maarit Relander-Koivisto muistuttaa, että paperikuitu kiertää todella hyvin.
– Yleisen arvion mukaan kuitu voidaan käyttää seitsemän kertaa. Todellisuudessa tämä luku on jopa suurempi, Relander-Koivisto huomauttaa.
Paperin kierrätysaste on Euroopassa todella korkea, jopa 70–80 prosenttia. Tämä johtuu Heinosen mukaan siitä, että paperi on hyvin kierrätettävissä, kierrätysinfra on olemassa ja se toimii hyvin. Yleisten kierrätysjärjestelmien lisäksi yhtiöillä on omia, suljetun kierron järjestelmiään. Niin myös UPM:llä: materiaalit suunnitellaan niin, että ne ovat uudelleenpulpperoitavissa paperikoneissa. Lisäksi yhtiö on kehittänyt LinerLoop-konseptin, jossa UPM:n oma tarran irrokepaperimateriaali kerätään talteen, siitä erotellaan silikoni, ja kuitu käytetään kierrätettynä uuden irrokemateriaalin raaka-aineena.
Paperin kierrätettävyyteen vaikuttaa luonnollisesti se, kuinka paljon valmistuksessa on käytetty muita raaka-aineita kuin kuitua. Pakkauspapereiden kuituosuus on hyvin korkea, jopa 90 prosenttia. Loput kymmenen prosenttia koostuu muista, ominaisuuksia parantavista raaka-aineista. Muun muassa tämä tekee kuitupakkauksista hyvin kierrätettäviä.
Paperin kierrättäminen uudeksi paperituotteeksi on ensisijainen tavoite, mutta joskus ollaan kiinnostuneita myös paperin kompostoitavuudesta. Kompostoitavuustesteissä vaatimukset ovat kovat: jos pakkauspaperin tulos kompostoitavuustesteissä jää alle 90 prosentin, sitä ei aina luokitella kompostoituvaksi, kun taas kopio- tai painopaperin kompostoituvuusaste voi jäädä 50–60 prosenttiin, mutta silti tuotteet ovat hyvin kierrätettäviä ja raaka-aineet yleisesti hyväksyttyjä.
– Kaikki paperit eivät siis ole tasavertaisia. Sääntelyllä tähänkin saadaan todennäköisesti selkeyttä, Heinonen toivoo.
Tuotteita ja ympäristöä suojaten
Kierrätettävyyden lisäksi pakkausmateriaalien – niin kuitupohjaisten kuin muidenkin – tulee olla ominaisuuksiltaan sellaisia, että ne suojaavat pakattavia tuotteita parhaalla mahdollisella tavalla. Erityisesti elintarviketeollisuuden vaatimukset pakkauksille laittavat kuitumateriaalin valmistajat kehittelemään jatkuvasti uusia innovaatioita, joilla muovia pyritään korvaamaan ilman, että suojaominaisuudet kuten rasvansieto ja höyrynsulku heikkenevät.
– UPM:n paperinvalmistuksessa ei käytetä muovilaminointia, vaan me valmistamme papereita, jotka pystyvät korvaamaan muovia ja muovilaminoituja papereita, Maarit Relander-Koivisto kertoo.
Kun pakkaukselta vaaditaan esimerkiksi höyrysulku- ja rasvansieto-ominaisuuksia UPM tarjoaa näihin ratkaisuja. Hyvä happisulku on jo astetta vaikeampi valmistaa, mutta sekin on ratkaistavissa.
– Filmien ja muovilaminaattien käyttö vaikeuttaa pakkausten lajittelua ja primäärikäytön jälkeistä käsittelyä. Tuotteen kierrätettävyys paranee muovilaminaatteja välttämällä, Tommi Heinonen lisää.
UPM:n toiminnassa ympäristöystävälliset tavoitteet ovat vahvasti mukana. Yhtiön paperitehtaat ovat jo nyt hyvin vähäpäästöisiä, ja hiilidioksidikuormaa pyritään edelleen pienentämään.
– Yleisesti ottaen metsätuotteisiin on sidottu hiiltä jopa kolmenkymmenen vuoden kulutuksen verran. Metsä- ja kuituteollisuus toimii siis tehokkaana hiilivarastona, Heinonen valaisee.
Tutkimusta asiakkaiden
kanssa asiakkaita varten
Jotta uusia ratkaisuja pystytään tehokkaammin kehittämään ja testaamaan, tarvitaan jatkuvaa tutkimusta sekä yhteistyötä eri tahojen kanssa. UPM:llä on Lappeenrannassa oma Pohjois-Euroopan tutkimuskeskuksensa, ja yhtiöllä on tutkimuskeskus myös Keski-Euroopassa. Lisäksi UPM tekee tiivistä yhteistyötä eri tutkimusryhmien ja -tahojen, kuten Keskuslaboratorio KCL:n kanssa. Yhä enemmän yhteistutkimusta tehdään myös suoraan asiakkaiden kanssa.
– Vähittäiskauppaketjut tekevät brändi- ja tuotetutkimusta, paperituotteiden jatkojalostajat pakkaustutkimusta. Kun nämä tahot ennen tekivät yhteistyötä kanssamme ulkopuolisten tutkimuskeskusten kautta, nykyään yhteyttä pidetään enemmän ilman välikäsiä, Tommi Heinonen selventää.
Osa UPM:n tutkimus- ja kehitystyöstä tähtää muovia korvaavien tuotteiden kehittämiseen. Heinonen huomauttaa, että muovin korvaamiseen paperilla ei ole olemassa standardiratkaisuja, mutta nyt kehitteillä olevista innovaatioista voi tulla standardeja tulevaisuudessa.
Yhteistyöllä eteenpäin
Tommi Heinonen kertoo, että koko arvoketjulla on vastuu ja mahdollisuus vaikuttaa uusien tuotteiden ja innovaatioiden saamiseen markkinoille. UPM ei halua ohittaa jalostajia, vaan toimia yhteistyössä niin, että asiakkaille voidaan tarjota mahdollisimman edullisia ja kestäviä ratkaisuja. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse; vastuuta jaetaan sen mukaan, mikä on järkevää ja tehokasta. Yhteistyöverkoston merkitys on siis suuri.
– Meidän tavoitteemme on viiden vuoden sisällä pystyä tuottamaan kuitupohjaisia tuotteita, joilla voidaan korvata kaikkein vaativimpiakin muovi- ja jopa aluminoituja tuotteita. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi työskentelemme niin itsenäisesti kuin yhteistyössä arvoverkoston kanssa, Heinonen kertoo.
Uusia ratkaisuja on tuotu markkinoille ja seuraavia kehitellään ahkerasti. Non-food-pakkauksista Heinonen nostaa esiin yhtiön kehittämän paperisen kopiopaperin pakkauskääreen, jolla aiemmin paperin päälle laminoitu polyeteenikalvo voidaan korvata.
– Kääre on toteutettu ratkaisulla, joka parantaa tuotteen höyrynsulkuominaisuuksia. Näin pakkaus suojaa sisällä olevia kopiopapereita myös kosteissa oloissa. Tuote on jo laajalti käytössä Euroopassa, ja jatkojalostuksen myötä sitä voidaan viedä myös esimerkiksi Tyynenmeren valtioihin, missä pakkauskääre kestää jopa trooppiset olosuhteet.
Esimerkkejä muista mahdollisista ratkaisuista ovat kosteutta kestävä paperinen kääre, joka voisi korvata esimerkiksi WC-paperipakkauksissa käytetyn PE-LD-kalvon ja pitää tuotteet edelleen hygieenisinä tai vaikka palasaippuoissa käytetty parafiinipinnoitettu kääre, jossa perinteinen pinnoitus on korvattu vaihtoehtoisella ratkaisulla. Aaltopahvi- ja kartonkipakkauksia puolestaan pinnoitetaan vuosittain sadoilla miljoonilla kiloilla muovia, jotka pystytään korvaamaan paperipohjaisilla suojakäärepapereilla.
Elintarvikepakkauksiin kohdistuu tiukempia vaatimuksia suojaominaisuuksien osalta kuin non-food-pakkauksiin. Heinonen kuitenkin muistuttaa, että suojakäärekeskustelun ohella olisi tärkeä pitää mielessä, mitä asiakas toivoo. Tavaramerkit haluavat, että sen lisäksi, että tuotteet ovat turvallisia ja pysyvät hygieenisinä, pakkauksista on mahdollista tehdä houkuttelevia ja hyllyssä erottuvia.
– Nykyiset ratkaisut keskittyvät usein pakkauksen sisäpuolelle tuleviin suojakääreominaisuuksiin, jolloin pakkauksen ulkopuoli jää vähemmälle huomiolle, ja painolaatu voi kärsiä.
Yhtenä ratkaisuna houkuttelevien elintarvikepakkausten saralla UPM:n valikoimasta löytyy läpikuultavaa paperia, jolla voitaisiin korvata kirkkaita muoveja. Materiaali on kehitetty tarran irrokepaperin pohjalta, joten se on vetolujuudeltaan erittäin vahva paperi, jonka läpikuultavuus on 50 prosenttia. Jatkojalostettuna päästään jopa 70 prosentin läpikuultavuuteen.
– Mietitään vaikka muovikääreeseen yksittäispakattuja tuotteita. Voitaisiinko ajatella, että muovinen sekundääripakkaus korvattaisiin läpikuultavalla paperilla? Tällöin käytetyn muovin määrää voitaisiin vähentää, tuote olisi edelleen näkyvillä, ja painopinta-alaa olisi tarjolla runsaasti, Heinonen visioi.
Paljon siis tapahtuu niin elintarvikepakkausten kuin non-food-sektorinkin alueella. Kaiken innovoinnin ja kehitystyön taustalla keskitytään kuitenkin myös perusasioihin: paperiteollisuuden käyttöön kaadettavien puiden tilalle istutetaan aina uusia taimia. Kierto jatkuu, jotta sellupuuta riittää myös seuraaville sukupolville.
Korona muutti kohtaamisten muotoa
Haastattelu tehtiin etäyhteydellä koronaviruksen estettyä kasvokkaiset tapaamiset. Poikkeustilanne näkyy kaikessa tekemisessä muun muassa matkustamisen vähentymisenä, etätyökalujen suosionnousuna ja uudenlaisten järjestelyjen muovautumisena. Tommi Heinonen kertoo, että UPM:llä asiakkaita palvellaan ja tuotteita valmistetaan kuten ennenkin. Myös uusasiakashankintaa pyritään tekemään, vaikka vallitseva tilanne tekeekin sen aiempaa monimutkaisemmaksi.
– Pakkausalalla henkilökohtainen kohtaaminen on tärkeä osa asiakassuhteita, sillä tuotteet ovat usein hyvin teknisiä. Tällöin on hyvä käydä paikan päällä tutustumassa asiakkaan valmistus- ja pakkausprosesseihin, jotta heitä voidaan palvella parhaalla mahdollisella tavalla.
Artikkeli on julkaistu Pakkaus-lehdessä 3/2020.
