Jätelakipakettia täsmennettiin valtioneuvoston asetuksilla

 Valtioneuvosto hyväksyi 18.11.2021 ja 25.11.2021 uudet asetukset, jotka mm. velvoittavat erilliskeräämään ja kierrättämään jätteet nykyistä tehokkaammin. Jätehuollolle asetetaan vähimmäisvaatimustaso, esimerkiksi uusia erilliskeräysvaatimuksia kiinteistöille.

 Uudet asetukset tulevat voimaan 1.12.2021.  Kierrätysasteita koskevat kohdat astuvat voimaan 1.1.2025 ja keräysverkostoa koskevat kohdat 1.1.2023

Yhdyskuntajätteen (asumisessa syntyvä ja siihen rinnastettava muussa toiminnassa syntyvä jäte) kierrätystavoitteita tiukennetaan merkittävästi nykyisestä. Uusi kierrätystavoite on vähintään 55 prosenttia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna 2035. Viimeisimmän tiedon (2019) mukaan yhdyskuntajätteestä kierrätetään vain 43 prosenttia. Tavoitteiden haastavuutta lisää se, että yhdyskunta- ja pakkausjätteen kierrätysasteen laskentasäännöt tiukentuvat.

Asumisessa syntyvän jätteen erilliskeräystä lisätään vaiheittain

Kunnan on myös järjestettävä pakkausjätteen erilliskeräys taajamissa vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöiltä viimeistään 1.7.2023. Jätelain mukaan pakkausjätteen kerääminen kiinteistöiltä tapahtuu heinäkuusta 2023 lähtien yhteistoiminnassa pakkausten tuottajien kanssa, ja tuottajat maksavat kunnille korvauksia keräyksestä. Pakkausjätteen tuottajan tulee järjestää alueellisia keräyspaikkoja. Niistä on tarkoitus säätää myöhemmin annettavalla pakkausjäteasetuksella.

Heinäkuussa hyväksytyn jätelain mukaan kunta voi laajentaa erilliskeräysvaatimusta tai tiukkojen laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä myös supistaa velvoitteita enintään viiden vuoden määräajaksi.

Myös julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa sekä elinkeinotoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen erilliskeräys kiinteistöllä tulee pakolliseksi taajamissa sekä asema- tai yleiskaavoitetuilla alueilla, kun toiminnassa syntyy viikoittain tietty kilomäärä biojätettä, pakkausjätteitä tai pienmetallijätettä.

 Uusia jätekirjanpitoa ja -raportointia koskevia velvollisuuksia

Jätealan toimijoille, kuten jätteen tuottajille, käsittelijöille, kuljettajille ja kiinteistön haltijoille, tulee uusia jätekirjanpitoa ja -raportointia koskevia velvollisuuksia.

Jäteasetuksessa tiukennetaan toiminnanharjoittajan velvollisuuksia pitää kirjaa syntyneistä, käsitellyistä, kuljetetuista, välitetyistä tai kerätyistä jätteistä ja velvollisuuksia toimittaa kirjanpitotiedot valvontaviranomaiselle.

Pakkausjätteen kierrätystavoitteet kiristyvät ja niiden laskentamenetelmää muutetaan

Pakkausjätteelle asetetaan uudet EU-säännöksiä vastaavat kierrätystavoitteet ja niiden nykyistä tiukemmat laskentamenetelmät. Uudet tavoitteet täsmentävät heinäkuussa hyväksyttyä jätelakia, joka velvoittaa erilliskeräämään ja kierrättämään jätteet nykyistä tehokkaammin.

Pakkausten tuottajan ja juomapakkausten palautusjärjestelmän ylläpitäjän on järjestettävä pakkausjätteen erilliskeräys ja kierrätys pakkausmateriaaleittain siten, että kierrätetyn pakkausjätteen määrä suhteessa kaikkien markkinoille saatettujen kyseistä materiaalia olevien pakkausten määrään on vuosittain:

1) 1 päivästä tammikuuta 2025:

1. a) muovipakkausjätteen osalta vähintään 50 painoprosenttia;
2. b) puupakkausjätteen osalta vähintään 25 painoprosenttia;
3. c) rautametallipakkausjätteen osalta vähintään 70 painoprosenttia;
4. d) alumiinimetallipakkausjätteen osalta vähintään 70 painoprosenttia;
5. e) lasipakkausjätteen osalta vähintään 70 painoprosenttia;
6. f) paperi- ja kartonkipakkausjätteen osalta vähintään 75 painoprosenttia;

2) 1 päivästä tammikuuta 2030:

1. a) muovipakkausjätteen osalta vähintään 55 painoprosenttia;
2. b) puupakkausjätteen osalta vähintään 30 painoprosenttia;
3. c) rautametallipakkausjätteen osalta vähintään 80 painoprosenttia;
4. d) alumiinimetallipakkausjätteen osalta vähintään 80 painoprosenttia;
5. e) lasipakkausjätteen osalta vähintään 75 painoprosenttia;
6. f) paperi- ja kartonkipakkausjätteen osalta vähintään 85 painoprosenttia.

Arvioitaessa asetettujen tavoitteiden saavuttamista kierrätetyn pakkausjätteen painossa saadaan ottaa huomioon ainoastaan sellaiset Suomessa käytöstä poistetut pakkaukset, jotka tulevat tosiasiallisesti kierrätetyiksi ja käsitellyiksi uusiksi tuotteiksi, materiaaleiksi tai aineiksi Suomessa tai toisessa maassa ja joista on tarvittavin esikäsittelytoimin poistettu kierrätykseen soveltumattomat jätemateriaalit. Laskennassa saadaan kuitenkin ottaa huomioon uudelleenkäyttöä varten korjattujen puupakkausten paino sekä jätteen polton jälkeen erotettujen ja kierrätettyjen metallien paino sen mukaisesti mikä on pakkausjätteen osuus poltetusta jätteestä. Yhdistelmämateriaalipakkaukset ja muut useammasta kuin yhdestä materiaalista valmistetut pakkaukset on laskettava ja ilmoitettava pakkauksen sisältämän kunkin materiaalin mukaan. Tästä saadaan poiketa, jos tietyn materiaalin osuus pakkauksessa on enintään viisi painoprosenttia pakkauksen kokonaismassasta. Tällöin pakkauksen kokonaispaino lasketaan ja ilmoitetaan pakkauksen päämateriaalin mukaan.

Pakkausjätteiden vastaanottoverkoston vaatimuksia muutetaan

Tuottajan on asumisessa syntyvän pakkausjätteen jätelain 49 §:n 1 momentin mukaisesti järjestämässään vastaanotossa huolehdittava siitä, että palvelutasoa ja saavutettavuutta koskevat seuraavat vähimmäisvaatimukset täyttyvät:

1) vastaanottopaikkojen verkosto kattaa koko maan siten, että vastaanottopaikkoja on myös muualla kuin alueilla, joilla keräys ja jätehuolto on kannattavinta;

2) vastaanottopaikkoja on alueittain tasapuolisesti huomioon ottaen väestötiheys ja alueella jätelain 49 a §:n mukaisesti järjestetty pakkausjätteen erilliskeräys kiinteistöiltä;

3) vastaanottopaikat sijoitetaan päivittäistavarakauppojen tai muiden tavanomaisesti käytettävien palvelujen yhteyteen taikka yleisesti käytettyjen kulkureittien varrelle;

4) lasi-, metalli-, muovi- sekä paperi- ja kartonkipakkausjätteen erilliskeräystä varten on vähintään 1000 vastaanottopaikkaa siten, että ne palvelevat mahdollisimman hyvin kiinteistöjä, jotka jäävät jäteasetuksen kiinteistöittäisen erilliskeräyksen ulkopuolelle.

Tuottajan on lisäksi järjestettävä koko maassa riittävä määrä vastaanottopaikkoja muun kuin asumisessa syntyvän pakkausjätteen erilliskeräystä sekä asuinkiinteistöiltä erilliskerätyn pakkausjätteen vastaanottoa varten. Vastaanottopaikat on sijoitettava alueittain tasapuolisesti niin, että ne palvelevat hyvin kiinteistöiltä kerätyn pakkausjätteen vastaanottoa.

Tuottajien kierrätysmaksujen määräytymisperusteita tarkennetaan

Tuottajavastuujärjestelmiä koskevilla asetuksilla tarkennetaan pakkausten, ajoneuvojen, renkaiden, akkujen ja paristojen sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajien ja tuottajayhteisöjen uusia, jätelaissa säädettyjä velvoitteita. Asetuksissa täsmennetään muun muassa tuottajan tuottajayhteisölle maksamien maksujen määräytymisperusteita, tuottajayhteisöiltä edellytettävän omaan toimintaan kohdistuvan omavalvonnan vaatimuksia sekä tuottajan neuvonta-, tiedotus- ja raportointivelvoitteita.

Tuottajavastuulla tarkoitetaan tuotteiden valmistajien ja maahantuojien velvollisuutta järjestää tuotteiden jätehuolto kustannuksellaan, kun tuotteet poistetaan käytöstä. Pakkausten osalta tuottajavastuuvelvollinen on tuotteiden pakkaaja tai pakattujen tuotteiden maahantuoja.

Uudet asetukset ovat osa käynnissä olevaa laajaa jätealan asetusten uudistusta. Asetukset liittyvät EU:n ns. jätesäädöspakettiin, jolla muutettiin mm. jätedirektiiviä ja pakkausjätedirektiiviä.