Pakkausalan puolesta
Suomen Pakkausyhdistyksen hallituksen tuore puheenjohta Mika Lankila haluaa pakkaukset näkyviksi ja järkeä alan sääntelyyn. Hänen mielestään lainsäätäjät lyövät nyt isolla vasaralla pientä naulaa.
Pyroll Pakkaukset -konsernintoimitusjohtaja Mika Lankila on aloittanut Suomen Pakkausyhdistyksen puheenjohtajan kolmivuotiskauden tammikuussa 2023. Takana on kaksi pandemiavuotta ja kohta vuosi Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan. Kriisien vaikutukset ovat näkyneet myös pakkausalalla, erityisesti ongelmina toimituksissa ja raaka-aineiden saatavuudessa.
Pieni päästö, iso haloo
Vuoden alusta voimaan tulleen Euroopan Unionin SUP-direktiivin myötä myös suomalaiset pakkausten käyttäjät joutuvat mukautumaan direktiivin vaatimuksiin. Kriittistä keskustelua EU:n pakkauksiin kohdistamista vaatimuksista on syntynyt muun muassa siksi, että direktiivin vaatimukset koetaan kohtuuttomina pakkausten todellisiin ympäristövaikutuksiin nähden.
Pakkausten kierrättämättä jättäminen näkyy konkreettisesti ylipursuavina roskiksina ja eväiden kääreinä puistoissa ja rannoilla. Erityisesti take away -pakkaukset nähdään syntipukkina, vaikka niiden kysyntä on voimakkaassa kasvussa. Lankila perääkin päätösten tueksi tutkittua tietoa, jottei lopulta päädytä ojasta allikkoon.
– Kun vertailevia tutkimuksia eri materiaalien kokonaisvaltaisista ympäristövaikutuksista ei ole, materiaalin vaihtaminen toiseen saattaa johtaa ympäristövaikutusten kasvuun, Lankila toteaa. Pakkaus on roskaamiselle helppo symboli, mutta kun koko tuotantoketjun ympäristövaikutukset otetaan huomioon, pakkausten osuus esimerkiksi CO2-päästöistä on hyvin pieni.
– Karkeasti arvioiden Suomen mittakaavassa pakkausten hiilidioksidipäästöt ovat noin yhden prosentin verran ja Suomen kokonaispäästöt taas ovat maailman mittakaavassa promillen luokkaa eli koko suomalaisen pakkausalan rooli on ”prosentti promillesta”, Lankila summaa.
– Lainsäätäjät eivät tunne pakkausalaa ja vaikutelma on se, että isolla vasaralla lyödään nyt pientä naulaa. Nyt poliitikot asettavat sääntelykiihkossaan tavoitteiden lisäksi myös tarkkoja teknisiä rajauksia, vaikka pakkausalan asiantuntemuksella voitaisiin kehittää toimivampia ratkaisuja, jotka olisivat myös alan kannalta järkeviä. Jotenkin tuntuu, että EU-komission virkamiehet ovat ylivertaisessa viisaudessaan unohtaneet, että kyllä markkinatalouskin osaa tulla ihan järkeviin lopputuloksiin kevyemmälläkin ohjeistuksella.
Päätöksenteko oikeille raiteille
Toisena ongelmana EU:n asettamissa vaatimuksissa Lankila näkee säädösten sopimattomuuden juuri Suomen oloihin. Mm. SUP-direktiivi edellyttää jatkossa esimerkiksi muovipulloihin kiinnijääviä korkkeja, jotta roskaantuminen vähenisi. Koska Suomessa on hyvin toimiva pullonpalautusjärjestelmä, jonne pullot kierrätetään lähtökohtaisesti korkkeineen päivineen, ei ole ihme, että esimerkiksi tämä lainkohta tuntuu monesta pakkausalalla vaikuttavasta ylimitoitetulta. Uudistus käy yrityksille kalliiksi, eikä ole varmaa, että sen merkitys Suomessa on vaivan arvoinen. Lankila toteaa, että EU:n direktiivijunaa ei ehkä voida pysäyttää, mutta se tulisi ohjata oikeille raiteille.
– Säädökset tulisi implementoida paikallisesti eri maissa samalla lailla, eikä ainakaan tehdä kansalliseen lainsäädäntöömme muita EU-maita kireämpiä tulkintoja. Pahimmillaan sääntelyn tuloksena eri maihin syntyy hyvin erilaisia tulkintoja samoista direktiiveistä ja tätä kautta erilaisia markkinoita, vaikka koko EU:n sisämarkkinan idea oli päinvastoin. Seurauksena voi olla Suomessakin pakkausalan toimintaedellytysten heikentyminen suhteessa kilpailijamaihin, mikä johtaa väistämättä myös työpaikkojen menetykseen.
– Pakkauksen perustehtävä on suojata tuotetta ja esimerkiksi ruokahävikin vähentämisessä pakkaus on välttämätön. Pakkausten mielivaltaisella ja ideologisella rajoittamisella ei pelasteta maailmaa.
Suomalaista työtä
Pakkausalan yhteenlaskettu liikevaihto Suomessa on karkeasti arvioiden puolentoista miljardin luokkaa. Lankilan mukaan pakkauksia valmistavia yrityksiä on maassa viidestäkymmenestä sataan ja ne työllistävät arviolta 4 000-5000 ihmistä.
– Pakkausalan yritykset toimivat usein maakunnissa ja tarjoavat alueille tärkeitä työpaikkoja sekä tuovat investointeja. Olen ylpeä, että alamme on iso työllistäjä Suomessa ja kotimaisen huoltovarmuuden tärkeä osa , Lankila sanoo.
– Lisäksi iso osa pakkausyhtiöiden raaka-aineista ja niiden jalostusarvosta tulee Suomesta. Jos uudistuva EU-lainsäädäntö kurittaa pakkausalaa, eivät brändit pääse ainakaan helpommalla. Myös kuluttajien asettama paine vaikuttaa niihin voimakkaasti.
Brändien menestys on keskeistä myös pakkauksille. Suomalaisten brändien pärjääminen avaa ovia myös suomalaisille pakkausalan yrityksille. Pakkauksia ei juurikaan kannata kuljettaa pitkiä matkoja, mutta jos esimerkiksi elintarvikkeita pystyttäisiin valmistamaan enemmän vientiin, se loisi kysyntää myös täällä valmistetuille pakkauksille.
Toimitusvaikeudet ja materiaalipula ovat aiheuttaneet haasteita ympäri maailman, Lankilan yritykselle toimituskyselyitä on tullut pisimmillään Afrikasta asti.
– Raaka-aineiden osalta tilanne on ollut viime vuosina todella haastava, mutta harva asiakas on sitä kotimaassa joutunut kokemaan kuten muualla maailmassa. Vaikka isojakin häiriöitä on globaalisti ollut, niin mm. kotimainen ruokatuotanto ei ole saatavuusongelmista suuremmin kärsinyt. Kaiken kaikkiaan suomalainen pakkaussektori on hoitanut hommansa hyvin ja ansaitsee kiitettävät paperit, Lankila sanoo.
Nyt kun pahin materiaalien saatavuuskriisi on ohi, vaikuttaa ikävä kyllä siltä, että edessä on seuraava haaste: kuluttajien ostovoiman selvä heikentyminen. Tämä tukee bulkkituotteita ja kasvattaa tätä kautta pakkausalan näkökulmasta muovipakkaamista.
– Toivon, että pakkausalan toimintaedellytykset pysyvät Suomessa sellaisina , että suomalaisen pakkausalan kilpailukykyyn on järkevä investoida ja kehittää markkinan kiristyessä. Erityisesti se kohdistuu pieniin alan yrityksiin. Pienet pakkausvalmistajat ovat tärkeitä työnantajia, joiden tarjoamia työpaikkoja ei ole varaa Suomessa menettää. Mobiilipelit ja applikaatiot eivät meitä kaikkia elätä, vaikka niitä kuinka paljon tuettaisiin.
Pakkaukset näkyviksi
Suomen Pakkausyhdistyksen keskeisenä tehtävänä puheenjohtaja Mika Lankila pitää pakkausalan esiin nostamista ja pakkausten näkyväksi tekemistä. Vaikka pakkaukset kuuluvat päiviimme aamusta iltaan, ne ovat niin itsestäänselvä osa arkea, että jäävät usein huomaamatta.
– Pakkauksista ei vain tiedetä. Eivät ihmiset ajattele aktiivisesti pakkauksia. Jos ei itse ole pakkausalalla, ei välttämättä tule ajatelleeksi, miten pakkaus syntyy ja kuka sen tekee, Lankila sanoo.
Perinteiset keinot huomion saamiseksi eivät Lankilan mielestä välttämättä enää toimi. Hyvänä esimerkkinä toimivasta pakkausten näkyvyyden lisäämisestä Lankila mainitsee pakkaussuunnittelija Outi Oravaisen desingcompany.fi tilillään julkaisemat pakkausvideot, jotka ovat tavoittaneet suuren yleisön TikTokissa erityisesti nuorten keskuudessa.
Tulevaisuudessa Lankila näkee paikallisuuden merkityksen kasvavan.
– Paikallisuus vahvistuu, markkinat hajautuvat myös alueellisesti ja kotimaiset brändit tulevat vahvistumaan. Arvoketjujen läheisyys on aiempaa tärkeämpi osa luotettavaa tuotantoa ja tähän ovat heränneet myös isot maat, kuten USA, joka palauttaa tulevaisuudessa ennen näkemättömällä tavalla valmistavaa tuotantoa takaisin Aasiasta. Tämä trendi näkynee jatkossa Euroopassakin. Kotimainen pakkausala ei ole saari, sen pärjääminen edellyttää koko ketjun pärjäämistä aina raaka-aineiden valmistajasta brändin kautta kuluttajaan asti.
