Tilaa uutiskirje

Alkuvuosi ei lupaa helpotusta materiaalipulaan

Alkuvuosi ei lupaa helpotusta materiaalipulaan

Koronapandemia on aiheuttanut maailmanlaajuisesti muutoksia raaka-aineiden toimitusketjuihin ja samanaikaisesti tiettyjen tuotteiden kysyntä on kasvanut nopeasti. Tämän seurauksena monien tuotteiden ja niiden valmistamiseen tarvittavien raaka-aineiden toimitusajat ovat kasvaneet merkittävästi. Tämä koskee myös materiaali-intensiivistä pakkausalaa.

Kun globaalit toimitusketjut ovat rikki ja materiaaleissa saatavuusongelmia, ovat materiaalien hinnat samaan aikaan kivunneet yhä korkeammiksi. Myös kuljetuskustannukset ovat kivunneet pilviin. Alkaneesta vuodesta odotetaan materiaalien saatavuuden kannalta ainakin yhtä huonoa, ellei jopa edellisvuotta pahempaa.

Selkeitä syitä markkinoiden epätasapainolle on se, että kun raaka-aineita on tarjolla vähemmän, päätyvät ne esimerkiksi USA:n ja Aasian isoille markkinoille. Euroopan pienemmät ostajat joutuvat tyytymään siihen, mitä muiden mantereiden markkinoilta sattuu yli jäämään. Muita syitä markkinaepätasapainolle on haettu koronan aiheuttamista häiriöistä, samoin kuin logistisista ongelmistakin.

Koska pandemiakaan ei muuta megatrendejä, kuten perhekokojen pienenemistä ja kaupungistumista, pakkauksia tarvitaan entistä enemmän. Pandemia on siksi muuttanut pakkaamisen kokonaisuutta yllättävänkin vähän. Suurin osa pakkauksista käytetään elintarvikkeiden pakkaamiseen ja ihmiset syövät ja juovat saman määrän tilanteesta huolimatta. Toki tiettyjen pakkausten, kuten lääkkeiden ja kuivien elintarvikkeiden pakkausten kysyntä on lisääntynyt ja ravintoloille menevien tukkupakkausten sekä food service -sektorin pakkausten menekki on vastaavasti pienentynyt, mutta pakkausten kysyntä on pysynyt hyvänä ja osin jopa lisääntynyt. Esimerkiksi merkinnän tarvetta kysynnän muutos on jopa lisännyt, kun tarvetta on ollut entistä pienempikokoisille pakkauksille.

Kysynnän ja tarjonnan epätasapaino
Mistä kysynnän ja tarjonnan tasapainottomuus johtuu? Pakkausalan toimijat arvioivat pyynnöstämme, mistä tilanne johtuu ja miten raaka-ainepulasta ja pidentyneistä toimitusajoista on selvitty.
– Raha puhuu ja esimerkiksi kierrätys-PET ohjautuu nyt Aasiasta Amerikkaan Euroopan sijasta. Lievästi ylikuumenneeseen taloustilanteeseen sattui tulemaan tekijöitä, jotka rikkoivat pitkät ja siten haavoittuvat toimitusketjut. Ylipitkät toimitusketjut ovat hankalia. Jos kaikki toimijat ovat samassa maassa, ongelmat on helpompi selvittää, toteaa lämpömuovausmenetelmällä muovipakkauksia valmistavan FoFon toimitusjohtaja Lassi Peltola.

Samaa mieltä on Aspelin Groupin toimitusjohtaja Jarmo Aspelin.
– Muovin osalta merkittävin tekijä materiaalipulaan on, ettei Eurooppa ole omavarainen raaka-ainetuotannon osalta, vaan tarvitsemme tuontiraaka-ainetta. Sitä ei ole ollut riittävästi tarjolla. Lisäksi raaka-ainetuotannossa on ollut paljon force majoure -tilanteita, Aspelin sanoo.

Kuka hyötyy?
Kysynnän ja tarjonnan laki nostaa tarjonnan niukentuessa myös hintoja. Pakkausalan toimijat arvelevatkin, että isot raaka-ainetoimittajat ovat saattaneet käyttää tilaisuutta hyväkseen ja puskevat nyt läpi isoja hinnankorotuksia. Joissakin materiaaleissa hinnat ovat jopa tuplaantuneet ja joidenkin materiaalien kohdalla puhutaan vieläkin korkeammista hinnankorotuksista.

Oman vaikutuksensa hintojen nousuun on tuonut energian hintojen nousu. Energiakustannukset ovat kohonneet muualla Euroopassa vielä Suomeakin enemmän ja myös tällä on perusteltu raaka-aineiden hinnankorotuksia. Myös tullit ovat nostaneet esimerkiksi alumiinin hintaa.

Miten kustannukset ovat
vaikuttaneet hintoihin?

Hinnat nousevat yleensäkin joka vuosi, mutta tällaisia kustannusnousuja ei olla ennen nähty. Pakkausten valmistajat toimivat raaka-ainetoimittajien ja asiakkaiden puristuksessa ja ainoaksi keinoksi on nähty kustannuspaineen siirtäminen omiin hintoihin. Asiakkaat eli pakkaava teollisuus on ymmärtänyt hintatilanteen hyvin, mutta koska hinnat ovat nousseet usein jyrkästikin, on nousujen perässä ollut vaikea pysyä.
– Olemme keskustelleet asiakkaidemme kanssa hyvässä hengessä tuotteiden hinnankorotuksista. He ovat tietoisia maailmalla vallitsevasta tilanteesta, minkä vuoksi kaikki keskustelut ovat olleet hyvin asiallisia, DS Smithin Suomen toimitusjohtaja Ari Viinikkala kertoo.
– Suojasimme jo viime keväänä materiaalien hinnat. Silloin oli käsitys, että tilanne rauhoittuisi syksyllä, mutta eihän se rauhoittunut. Täysmääräisesti materiaalien korkeampia hintoja ei olla siirretty asiakkaille vaan avoimen vuoropuhelun kautta on jaettu hintojennousua usein puoliksi, sanoo FoFon Lassi Peltola, joka perustaa toimintansa pitkäaikaisiin kumppanuuksiin. FoFossa uskotaan, että asiakkaat ymmärtävät avoimuuden arvon myös parempina aikoina.

Kompromisseja on tehty myös Aspelin Groupissa.
– Pakkausten hintoja on pyritty nostamaan raaka-aineen muutoksen verran, mutta ihan kaikilta osin ei olla tässä onnistuttu, Jarmo Aspelin toteaa.

Lisäksi pakkausten valmistajat joutuvat tekemään hankintojen eteen hartiavoimin töitä, ja tämä on lisännyt työmäärää yrityksissä. Saatavuusongelmien vakavuus on kuitenkin otettu asiakasyrityksissä tosissaan – jos ei ajoissa sitouduta tilauksiin, eivät pakkausten toimittajat ole voineet taata saatavuutta. Tilausten toimituksia on myös jouduttu useissa yrityksissä jaksottamaan.

Muutos tullee jäädäkseen
Entäpä materiaalipulan ja korona-ajan opetukset? Toimintatapoja on jouduttu muuttamaan, osin aika paljonkin. Oleellisinta on ollut materiaalihallinnan eli ostojen ja varastoinnin rooli, sen määritteleminen, mikä on oikea varastotaso, jotta saatavuus taataan ja miten se asiakkaille hinnoitellaan. Monia asioita pitää osata ennakoida huomattavasti aikaisemmin kuin ennen koronaa.

Kotona pysymisen suosituksesta etätyöt ovat tuoneet oman silauksensa korona-aikaan, ja ne saattavat muuttaa toimintaa pysyvästi, ainakin myynnin ja matkustamisen osalta.
– Koronapandemia on opettanut meille uudenlaisen tavan tehdä töitä. Emme varmasti palaa enää samanlaiseen maailmaan, matkustaminen niin kotimaassa kuin kansainvälisesti väistämättä vähenee. Ihmisillä on kuitenkin tarve tavata toisiaan jossain määrin, riippumatta siitä, onko kyseessä asiakastapaaminen vai sisäinen tapaaminen, joten varmasti matkustamista tulee tapahtumaan jossain määrin jatkossakin, Ari Viinikkala pohtii.

Myös digitalisaatio on kiihtynyt pakkausalallakin, verkkokauppoja on perustettu ja palaverit käydään koko muun maailman tapaan Teamsissa. Kuitenkin alalla tarvitaan myös konsultoivaa myymistä, jota on hankalampaa toteuttaa virtuaalisesti eli kokonaan ei ole voitu siirtyä Teamsiin nyt eikä jatkossakaan. Myös auditointeja on siirretty tai jouduttu tekemään erikoisjärjestelyin. Kaikki haastateltavat kertovat myös kaipaavansa face-to-face -tapaamisia.

Alkanut vuosi 2022 ei lupaa parannusta materiaalien saatavuuteen. Lähitulevaisuus näyttää materiaalien osalta entistä haasteellisemmalta, koska moni asia tulee viiveellä läpi toimitusketjujen. Esimerkiksi kuitumateriaalien eli paperin ja kartongin tilanne näyttäisi olevan pahenemassa ja jopa saatavuusongelmia tulossa.

Niin kuin vuoden vaihteessa on nähty, pandemia tuo koko ajan yllätyksiä ja sen kestoa tai vaikutuksia on hankalaa ennustaa. Pakkausalalla onkin syytä varautua useampivuotisiin ongelmiin. Haastateltavamme miettivät myös, onko markkinoista tullut jo liiankin globaalit?
– Markkinoilla voi tapahtua mahdottomaksi kuviteltuja asioita, kuten merikonttien hinnan kallistuminen. Siksi kotimaisuuden ja toimitusvarmuuden merkitys on kasvussa, pohtii Lassi Peltola.


Artikkeli on julkaistu Pakkaus-lehdessä 1/2022.

Comments are closed.