Tilaa uutiskirje

Mustakin muovi voi kiertää

Pekka Jokimies, Paccor: Mustakin muovi voi kiertää

Hämeenlinnan eteläpäässä sijaitsee Moreenin teollisuusalue, jossa moni kotimainen ja globaali yritys pitää Suomen-majaansa. Täältä löytyy myös Paccor Finland Oy:n tehdas, jossa työskentelee parisataa pakkausalan ammattilaista.

Paccor on muovinvalmistaja, jota voisi luonnehtia uusvanhaksi yritykseksi: nykymuotoinen yhtiö on suhteellisen nuori, mutta se ammentaa kokemusta ja tietotaitoa yhtiön taustalla olevilta pitkän linjan pakkaustuottajilta. Vuonna 2007 yhtiö osti ranskalaisen Veriplast Groupin pakkaustuotannon, ja kotimaisen Huhtamäki Oyj:n kuluttajatuotedivisioona seurasi perässä vuonna 2010. Tuloksena syntyi Paccor Group, joka tosin vuosina 2014–2018 tunnettiin nimellä Coveris. Nyt yhtiö työllistää yhteensä yli 3000 henkilöä 16 eri maassa Euroopassa sekä Yhdysvalloissa. Viimeisin yritysosto tehtiin reilu vuosi sitten, kun espanjalaisesta EDV Packagingista tuli osa Paccoria.

Hämeenlinnan tehtaalta palvellaan Pohjoismaiden, Baltian ja osin Venäjän asiakkaita. Paccor Finland Oy:n toimitusjohtaja Pekka Jokimies kertoo asiakasjakauman olevan laaja ja monenkirjava. Eri maiden käytännöt ja asiakkaiden tarpeet ovat erilaisia. Monien mielikuvissa yhtenäisten Pohjoismaidenkin välillä esiintyy eroja: Norjassa etäisyydet ovat suuria ja infra aivan omanlaisensa, ja toisaalta pienen Tanskan elintarviketeollisuus on maan kokoon nähden suurta, koska iso osa tuotannosta menee vientiin.
– Esimerkiksi jogurttipikareiden käytössä on jo Pohjoismaiden välillä eroja: Suomessa jogurtit on tavallisesti kulutettu pikareittain, kun taas Ruotsissa on totuttu suurempiin litran pakkauksiin. Kartonkitetra on tullut meillä käyttöön vasta myöhemmin, ja Ruotsin markkinoille taas on tuotu annospikareita, Jokimies havainnollistaa.

Vaikka maantieteellisesti voidaan olla lähekkäin, eri maiden markkinat voivat poiketa toisistaan merkittävästi. Tämän vuoksi kaikkia pakkaustyyppejä ei kannata valmistaa kaikissa tehtaissa, vaan optimoida tuotanto kunkin maan markkinoille. Tarvittaessa voidaan hankkia yhtiön muilta tehtailta esimerkiksi sellaisia pakkauskokoja, joita Hämeenlinnassa ei valmisteta.

Tukea ja täydentävää
osaamista elintarvikealalta

Pekka Jokimiehellä on elintarvikealan koulutus Helsingin yliopiston elintarviketieteen laitokselta Viikistä. Opinnot johdattivat ensin töihin elintarvikealan yrityksiin, kuten Fazerille ja Valiolle, kunnes vuosituhannen vaihteessa suunta vaihtui kohti pakkausalaa. Jokimies aloitti Huhtamäen palveluksessa vuonna 2000, ja kiittelee silloisia kollegoitaan arvokkaan tiedon välittämisestä.
– Vaikka pakkausala oli itselleni vielä vierasta, sain paljon tukea Huhtamäen osaavalta porukalta. Ja elintarvikealan koulutuksesta on tietysti hyötyä myös pakkausalan tehtävissä, kun asiakkaiden tarpeita ja tuotteiden vaatimia ominaisuuksia on helpompi ymmärtää, Jokimies kertoo.

Kun Jokimies aloitti nykyisen työnantajansa palveluksessa, yhtiön tuotteet tehtiin täysin itse suunnittelusta ja tuotannosta aina dekorointiin asti. Nyt tilanne on selvästi muuttunut, ja Paccor valmistaa osin vain itse pakkaukset, etiketit ja vyötteet tulevat oman talon ulkopuolelta.

Musta muovi on ongelma – vai onko?
Mustan muovin ongelmallisuus ja yhteensopimattomuus kierrätysjärjestelmien kanssa on yleisesti tiedossa, mutta mitä ei ehkä tunneta niin laajalti, on Paccorin valikoimista löytyvä täysin kierrätettävä musta polypropeenilaatu. Tätä muovia ei ole värjätty hiilellä, ja valoa vasten katsottaessa voi huomata, että materiaali ei ole täysin valoa läpäisemätöntä. Monissa käyttökohteissa se kuitenkin voi korvata perinteistä mustaa muovia.
– Mustalla muovilla on useita ominaisuuksia, joiden takia asiakkaat ovat halunneet sitä käyttää. Esimerkiksi etiketöinnit erottuvat mustalta taustalta monia muita vaihtoehtoja paremmin, ja lisäksi sen valolta suojaavuus on kiistaton, sanoo Paccor Finland Oy:n Skandinavian myyntijohtaja Kimmo Tuovinen.

Musta muovi on iskostunut ihmisten mieliin niin vahvasti pahikseksi, että kynnys sen käyttämiseen voi olla korkea – olkoonkin, että hiiletön musta materiaali soveltuu jo nykyisiin mekaanisiin kierrätysjärjestelmiin. Tulevaisuudessa musta muovi voi hyvinkin toipua mainekolhuistaan, kunhan kierrätysteknologiat kehittyvät. Sitä ennen nykyiseen mekaaniseen kierrätykseen soveltuva musta muovi palvelee monen asiakkaan tarpeita.
Muovikeskustelua on Paccorilla seurattu kuluneina vuosina mielenkiinnolla. Pekka Jokimies myöntää, että muovin maine vaikuttaa toimintaan jonkin verran, mutta toteaa myös, että julkinen keskustelu on rauhoittunut paljon ajan ja lisääntyneen tiedon myötä.
– Kuluttajille tulee antaa mahdollisuus toimia oikein kierrätyksen ja lajittelun suhteen. Nyt, kun kierrätyksestä ja pakkausjätteen lajittelusta on tullut kuluttajille käytäntö ja ihmiset ovat siihen tottuneet, myös mielikuvat ovat muuttuneet.

Osaltaan kierrätyskäytäntöjen tehostuminen rauhoittaa keskustelua, kun on huomattu, että pakkauksella on tärkeä merkitys esimerkiksi tuoteturvallisuuden näkökulmasta, eikä se käytön jälkeen päädy luontoon tai kaatopaikalle. Erilaiset kierrätysmuovista valmistetut tuotteet, kuten siivousvälineet, ovat myös vaikuttaneet ihmisten mielikuviin: lajittelupisteelle kannettu muovimateriaali todella päätyy uudelleen käyttöön.
– Mekaanisella kierrätyksellä on kuitenkin omat rajoitteensa eikä esimerkiksi värillisellä PET:llä ole tällä hetkellä juurikaan jatkokäyttömahdollisuuksia, Jokimies huomauttaa.

Uusia ratkaisuja niin raaka-aine- kuin jälkikäyttöpuolella odotetaan siis täälläkin jo kovasti. Tulevaisuuden mahdollisuuksiksi Jokimies mainitsee esimerkiksi kemiallisen kierrätyksen sekä ei-fossiilisista raaka-aineista valmistetut muovituotteet. Ensi vuonna yhtiössä on tarkoitus ottaa käyttöön biomuovivaihtoehtoja, kun raaka-aineen ISCC-sertifiointi on valmistunut.

Paccorilla on pitkä kokemus eri muovilaatujen työstämisestä. Kimmo Tuovinen (vas.) ja Pekka Jokimies esittelevät yhtiön tuotteita.

Tunnistemerkinnöistä
apua kierrätykseen?

Kierrätysmuovin tarve tunnistetaan myös Paccorilla, ja esimerkiksi yhtiön käyttämästä PET-muoviraaka-aineesta suurin osa on jo kierrätettyä: tuotteesta riippuen kierrätysraaka-aineen määrä vaihtelee 80 ja 100 prosentin välillä. Tällä hetkellä kierrätettyä, elintarvikekelpoista muoviraaka-ainetta on kuitenkin tarjolla selvästi vähemmän kuin sille olisi kysyntää, joten ongelman ratkaisemiseksi on mietittävä muita keinoja.

Jotta arvokkaat raaka-aineet saadaan talteen ja uudelleen kiertoon, elintarvikekelpoiset muovilaadut pitäisi pystyä erottelemaan kierrätykseen päätyvästä muovijätevirrasta. Tätä varten Paccor on ensimmäisenä jäykkien muovipakkausten valmistajana ottanut käyttöön Digimarcin kehittämän tunnistemerkintätekniikan, jonka avulla kierrätykseen päätyvästä muovijätteestä voidaan erottaa elintarvikemuovit, siis myös muut kuin PET.
– Muovimateriaalia kyllä on, nyt se vain pitää saada tehokkaasti uusiokäyttöön, Kimmo Tuovinen toteaa.

Digimarc-koodin etuja on muun muassa se, että merkintä voidaan integroida suoraan pakkaukseen ilman erillisiä etikettejä tai painatuksia. Lisäksi se voidaan sisällyttää mihin tahansa kohtaan pakkausta riippumatta pakkauksen muodosta tai designista. Kun muovipakkaukset pystytään erottelemaan toisistaan, kierrätetyn muoviraaka-aineen määrää saadaan nostettua ja polttoon päätyvän jätteen määrää vastaavasti vähennettyä.

Kaksin verroin fiksua pakkaamista
Materiaalitehokkuus tulee puheeksi myös tämän tapaamisen kuluessa. Se on aihe, jota alalla ei voi sivuuttaa ja joka on tullut jäädäkseen. Myös Paccorin asiakkaat osaavat vaatia pakkaustuottajalta materiaalitehokkuutta, ja haasteena on pakkausmateriaalin vähentäminen ja pakkausten keventäminen.
– Pakkauksia kehitettäessä on huomioitava materiaalivalinnat ja suhteutettava tarvittavan materiaalin määrä, jotta tuote pysyy suojattuna. Teknologian kehityksen myötä myös raaka-aineen käyttö pystytään optimoimaan entistä paremmin, Pekka Jokimies sanoo.

Paccorilla on pitkä kokemus eri muovilaatujen työstämisestä ja osaamista löytyy oman talon sisältä laajasti. Hämeenlinnan tehdas on moderni ja automaatiotaso on korkea.
– Pystymme reagoimaan nopeasti groupilta tuleviin kehitysvaatimuksiin, ja osa ratkaisuista on meillä käytössä jo ennen kuin ne tulevat yleisiksi käytännöiksi yhtiössä. Hämeenlinnan tehdas toimii toisinaan myös esimerkkinä groupin muille toimipisteille uudistuksia käyttöön otettaessa, Jokimies kehaisee.

Yhtiön toimipisteiden välillä esiintyy myös veljellistä kilpailua, mistä esimerkkinä toimii vuosituhannen alkupuolella markkinoille tuotu, muovipikarin ja kartonkivyötteen yhdistävä Duosmart-pakkausratkaisu. Puolalaiset kollegat ovat Jokimiehen kertoman mukaan sitä mieltä, että innovaatio on heiltä peräisin, mutta hän itse tietää paremmin.
– Me lanseerasimme tästä ensimmäisen light-version, kartonkipohjainen originaali on Huhtamäen peruja. Pakkauksen valmistus aloitettiin pienestä, ja tuotanto on kasvanut tasaisesti. Nyt Hämeenlinnassa jo kolme konetta tekee Duosmartia.

Paccor on muovintekijä ja aikoo sellaisena myös pysyä, sillä muovilla on paikkansa ja käyttökohteensa. Muovin käyttö kuitenkin pyritään optimoimaan ja välttämään materiaalin turhaa käyttöä, minkä lisäksi toiminnassa painotetaan kierrätystä: vuoteen 2023 mennessä kaikki Paccorin tuottamat pakkaukset ovat kierrätettäviä. Tavoitteen takaraja on siis jo lähellä, mutta niin on onneksi myös tavoitteen saavuttaminen.


3 kysymystä

Pekka Jokimies

Mikä on suosikkipakkauksesi?
Oman tuotannon Duosmart, koska se on niin hyvä kombinaatio. Siinä on saatu yhdistettyä molempien materiaalien parhaat puolet. Muovi suojaa itse tuotetta ja kartonki mahdollistaa laadukkaat dekoraatiot ja suuren painopinta-alan, kun painatukset voidaan tehdä vyötteeseen molemmin puolin.

Mistä pakkauksesta et luovu?
Kartonkisesta take away -kahvikupista. Siihen tuli tutustuttua, kun se tuotiin markkinoille ja se jäi käyttöön toimivuutensa ansiosta. Lanseeraukseen sisältyi huoli suomalaisten ja erityisesti nuorten kahvinjuonnin hiipumisesta, joten kahvi- ja kahvilakulttuuri uudistettiin take away -markkinoinnilla.

Miten kierrätät?
Perusjakeiden lajittelu on luontevaa ja helppoa oman taloyhtiön lajittelupisteen ansiosta.


Artikkeli on julkaistu Pakkaus-lehdessä 8/2020.

Comments are closed.