Kuva: Mostphotos.com
PEFC vai FSC kotelon kylkeen?
Mikä merkintä kartonkipakkauksessa pitäisi olla ja miksi? Mitä eroa on FSC-ja PEFC-sertifikaateilla? Metsäsertifionti on menetelmä, jolla osoitetaan, että tuotteen, kuten rakennusmateriaalin, paperin tai pakkauksen tuottamisessa on käytetty kestävästi hoidetuista metsistä peräisin olevaa puuta.
Sertifiointimerkki viestii kuluttajalle tuotteeseen käytetyn metsästä peräisin olevan raaka-aineen alkuperästä. Sertifiointi takaa, että pakkauksen raaka-aine on peräisin puista, jonka alkuperä tunnetaan. Pakkausmerkinnän avulla kuluttaja voi varmistua yhdellä silmäyksellä, että tuotteeseen käytetty puuraaka-aine on peräisin metsästä, jota on hoidettu ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla, ja jonka kolmas osapuoli eli sertifioinnin myöntäjä on arvioinut.
– Metsäsertifikaatit syntyivät, kun 1990-luvun alussa ympäristötietoisuus kasvoi, ja haluttiin edistää kestävää metsänhoitoa. Huolena tuolloin oli erityisesti trooppisten metsien häviäminen ja laittomat hakkuut. Tahdottiin edistää kestävää metsänhoitoa. Nyt 2000-luvulla sertifikaatti on kilpailuetu, jolla varmistetaan puun vastuullinen alkuperä, kertoo kestävän kehityksen päällikkö Tiina Vuoristo Metsäteollisuus ry:stä.
Kaikki metsätalous ei ole kestävää eivätkä monipolviset ja pitkät hankintaketjut ole aina välttämättä läpinäkyviä.
Kestävyydelle ja vastuulliselle alkuperälle on kuitenkin kysyntää ja vastuullisuuden merkitys on edelleen kasvamaan päin osana tuotteiden ja palveluiden laatua. Myös kuluttajien kiinnostus kestävän kehityksen suuntaan on kasvussa. Myös lainsäädännön vuoksi metsäteollisuuden tuotteiden alkuperä pitää pystyä todentamaan. Kestävän metsänhoidon käytäntöjä halutaan lisäksi viedä uusiin maihin.
Ympäristöasiat ovatkin keskeisessä roolissa metsäsertifioinnissa ja sertifiointi on tuonut monia lakia täydentäviä luonnonhoitokäytäntöjä osaksi arkimetsänhoitoa. Näitä ovat mm. säästöpuiden ja lahopuun turvaaminen, vesistöjen ja soiden suojakaistat, erityisen tärkeiden kohteiden ja uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen sekä kulottaminen.
PEFC, FSC vai molemmat
Metsäsertifioinnissa toimii kaksi globaalia järjestelmää, PEFC ja FSC. Mitä eroa näillä on?
– PEFC on syntynyt pienmetsäomistajalähtöisesti ja FSC on puolestaan WWF-lähtöinen, ja sillä haluttiin löytää ratkaisu trooppisten metsien haasteisiin. Molemmat ovat kasvavia, globaaleja järjestelmiä, Tiina Vuoristo kertoo.
Molempia metsäteollisuuden sertifikaatteja tarvitaan, mutta on yhä enemmän metsiä, joilla on molemmat merkinnät. – Eri maissa on kysyntää eri merkinnälle, ja siksi kaksoissertifionti on yleistynyt.
Mistä on kysymys? – Kaikki lähtee metsänhoidosta ja käytöstä molemmissa järjestelmissä. Sekä PEFC:ssä että FSC:ssä sisältää vaatimuksia metsäperäisen materiaalin alkuperän seurantaketjulle. Sertifikaatit takaavat myös näiden vaatimusten toteutumisen riippumattoman valvonnan.
– Ensin kaikissa maissa toteutetaan kunkin valtion lain vaatimukset metsänhoidolle, sitten päälle tulevat vielä sertifioinnin vaatimukset, jotka ovat kaikkialla maailmassa samat. Vapaaehtoinen sertifiointi siis ylittää lain asettaman minimin, Tiina Vuoristo toteaa.
Suomessa PEFC-järjestelmällä on pidemmät perinteet ja isommat pinta-alat kuin FSC:llä. PEFC-sertifioitujen metsien pinta-ala kasvaa maassamme, mutta hitaasti, koska luku on jo hyvin korkea, 93 prosenttia. – Tämä on ainakin metsäsertifioinnin Euroopan ennätys, ellei maailmanennätys, Vuoristo sanoo.
FSC otettu Suomessa myöhemmin käyttöön ja nykyisin noin 10 prosenttia metsistä on täällä FSC-sertifioitu. Tavoitteena on kasvattaa kattavuusprosenttia.
– Erona sertifikaattikriteereillä on, että PEFC korostaa kokonaiskestävyyttä, FSC puolestaan ekologiaa. – FSC:n yhtenä kriteerinä on jättää viisi prosenttia tilasta kokonaan talouskäytön ulkopuolelle. Tämä lienee iso syy miksi FSC ei Suomessa ole nopeasti kasvanut, toteaa Tiina Vuoristo.
Talousmetsien luonnon hoidolla on positiivisia vaikutuksia metsien monimuotoisuuteen. Luonnonvarakeskuksen ja Suomen Ympäristökeskuksen keväällä 2019 julkaistujen tulosten mukaan nykyiset talousmetsien luonnonhoitotoimet ovat olleet oikean suuntaisia ja niillä on ollut positiivisia monimuotoisuusvaikutuksia. 1990-luvun alusta lähtien hakkuualojen säästöpuut ovat lisääntyneet merkittävästi ja lehtipuiden tilavuus on kasvanut. – Haapa on tärkeä metsien monimuotoisuudelle ja isojen haapojen määrä on kasvanut. Sertifiointien myötä metsään jätetyt säästöpuut ja lahopuut ovat tärkeitä monimuotoisuuden kannalta. Vaikutukset, etenkin uhanalaisessa ja vaateliaassa metsälajistossa, näkyvät kuitenkin vasta viiveellä.
– Tulosten mukaan puun käyttöä on mahdollista kasvattaa ja samalla tehostaa luonnonhoitoa ja lisätä metsien suojelua, Tiina Vuoristo päättää.
Yritykset edellyttävät
Pakkausten käyttäjille sertifioinnilla on iso merkitys. – Monet kansainväliset yritykset edellyttävät nykyisin FSC-sertifioituja pakkauksia. Tästä ei ole yleensä neuvotteluvaraa. FSC on siis onnistunut tekemään itsensä tärkeäksi, varsinkin kun WWF tukee FSC:tä, kertoo Hanna Lehtonen, Fazerin pakkauskehityspäällikkö.
– Kuluttaja ei useinkaan tiedä puun kuvalla koristettua merkkien eroja, mutta brändinomistajat ymmärtävät.
Mitä eroja merkeillä sitten kuluttajan kannalta on? – Toinen painottuu luonnonsuojeluun ja toinen metsän monimuotoisuuteen. Puhutaan myös kiistanalaisista alueista, tiettyjä alueita on ollut vaarassa ja mediasta löytyy näistä juttuja.
Kysymys on hankala tilanteessa, jossa keskustellaan asiakkaan kanssa. – On tärkeää, että metsä on sertifioitu, ei niinkään se, kumpi sertifikaatti on. Maana meillä on kuitenkin iso gäppi FSC-sertifioidun puun saatavuudessa.
– Pakkausalan iso kysymys on, saadaanko jatkossa FSC-sertifioitua puuta Suomesta riittävästi. Pelkona on, ollaanko menossa siihen, että suomalaiset pakkaukset eivät kelpaa muualle? Suomi elää metsästä, mutta kuinka kauan? Hanna Lehtonen huolehtii.
Juttu perustuu Tiina Vuoriston ja Hanna Lehtosen puheenvuoroihin SPY:n ympäristöseminaarissa huhtikuussa.
Artikkeli on julkaistu Pakkaus-lehdessä 4/2020.
